Lokakuun sähkötilaston paljastukset:

Tuulisähkö rynni vesisähkön ohi

26.11.2024, kello 13:46

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Tuulisähkö rynni vesisähkön ohi

Tuulisähköä tuotettiin hetkellisesti 6225 megawatin teholla lokakuussa. Tämä on kaikkien aikojen ennätys — joka tosin ehti jäädä jo historiaan. Marraskuussa tuulivoimatuotannon hetkelliset tehot harppasivat jo aivan uusiin lukemiin.

Lämmin lokakuu laski sähkönkäyttöä olisi osuva, mutta aivan liian helppo otsikko tälle jutulle. Näinhän se on. Kun on lämmintä, niin lämmitysenergiaa kuluu vähemmän ja kun on kylmää, niin energiaa kuluu enemmän. Yhtä varmasti kuin se, että hauki on kala. Tämän oivaltamista varten ei tarvitse käyttää kokonaista työpäivää sähkötilastojen parissa.

Lämmin sää tai kylmä sää — ne ovat sähkötilastojuttujen perusselityksiä. Tilastonörttien tekemisistä voi ammentaa muutakin, mikä voi innostaa tilastodatan raskaan sarjan käyttäjiä. Yksi tällainen asia on tuulisähkön tuotanto.

Suomessa tuulivoiman rakentamiseen ryhdyttiin takamatkalta Keski-Eurooppaan, Ruotsiin ja etenkin Tanskaan verrattuna. Tuulisähkölle taannoin räätälöity syöttötariffi aiheutti napinaa ja leimasi aikansa tuulisähkön tuotantoa. Kuin varkain tuulivoiman rakentamisesta kehittyi kuitenkin markkinaehtoista toimintaa. Nyt se on jo vuosia pärjännyt ilman julkisia tuki.

Tällä hetkellä tuulivoima on lähes ainoa sähköntuotantomuoto, jota rakennetaan. Uutta tehoa ilmaantuu markkinoille keskimäärin tuhat megawattia joka vuosi. Tämä näkyy myös sähkötilastoissa.

Tilastoharrastajat ovat pitkään jännittäneet sitä, milloin tuulisähkön tuotanto ohittaa vesivoimatuotannon. Tämän vuoden syksynä tuulisähköä on syntynyt joka kuukausi enemmän kuin vesisähköä.

Ilmiötä selittää uusien tuulivoimalaitosten aktiivinen rakentaminen. Uusia vesivoimalaitoksia sen sijaan ei saa rakentaa. Jos uutta vesivoimalaitostehoa ilmaantuu, niin se johtuu vanhojen vesivoimalaitosten tehojen korottamisesta.

Energiajärjestelmä muutoksessa

Vesivoimalaitosten sähkösaaliseen vaikuttavat säätilat — osittain samalla tavalla kuin säätilat vaikuttavat tuulisähkön tuotantoon. Tosin vesiä voi varastoida tulevaa käyttöä varten. Tältä osin vesivoimatuotanto eroaa tuulivoimatuotannosta.

Aikaisemmin vesiä varastoitiin runsaasti talvikauden käyttötarpeita varten. Kun tuulivoimalaitosten määrä on kasvanut, ei vesiä tarvitse enää varastoida talvea varten yhtä paljon kuin aikaisemmin. Tässä mielessä suomalainen energiajärjestelmä on muuttunut. Samalla vesivoimalaitokset tuottavat suurimman osan säätösähköstä, jolla paikkaillaan tuulivoimatuotannon reikiä.

Lokakuun aikana vesivoimalaitokset tuottivat sähköä 1076 gigawattituntia. Tämä on 33 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten lokakuussa. Ehkä enempää ei kannattanut tuottaa, jos sähköstä ei saanut riittävän hyvää hintaa.

Tuulisähkön tuotanto sen sijaan kasvoi reippaasti. Lokakuun aikana tuulivoimalaitokset tuottivat sähköä 2219 gigawattituntia — 77,9 prosenttia enemmän kuin viime vuoden lokakuussa. Ei siis ole ihme, että vesisähkön vääntäminen markkinoille ei innostanut.

Lokakuussa tuulisähkön tuotannossa tapahtui uusi ennätys. Tuulivoimalaitokset tuottivat hetkellisesti sähköä 6080 megawatin teholla. Lokakuun ennätys tosin on jo rikottu marraskuussa, jolloin hetkellinen tuulisähköteho nousi 7000 megawattiin.

Ydinsähkö yhä suurin

Lokakuun alussa Loviisan ydinvoimalaitoksen ykkösreaktori ja Olkiluodon kakkosreaktori olivat jonkin aikaa poissa pelistä. Syynä olivat pitkittyneet vuosihuollot. Tästä huolimatta ydinsähkön osuus kuukauden sähköntuotannosta oli 40 prosenttia — tuotantomuodoista suurin. Ydinsähköä tuotettiin kuukauden aikana 2724 gigawattituntia: vajaat kymmenen prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten lokakuussa.

Aurinkovoima on reippaalla kasvu-uralla, mutta 44 gigawattitunnin viipale on vielä vaatimaton. Tästä huolimatta aurinkovoima hätyyttelee jo sähkön erillistuotannon asemaa (93 GWh). Erillistuotantolaitoksissa sähköä syntyi 20 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten lokakuussa.

Yhteistuotantosähkön kohtalo oli yhtä karu: laskua reilut 20 prosenttia viime vuoden lokakuuhun verrattuna. Vuoden 2021 jälkeen yhteistuotantosähkön määrä on laskenut tasaisesti. Pitkälti fossiilisiin polttoaineisiin perustuva yhteistuotantosähkö on menettänyt kilpailukykynsä sähkömarkkinoilla.

Tuonti supistui reilusti

Lokakuun aikana Suomeen tuotiin sähköä 514 gigawattituntia. Tämä on selvästi vähemmän kuin vuosi sitten lokakuussa (835 GWh). Tuontisähkön suurin lähtömaa oli Ruotsi (496 GWh). Kuukauden aikana Virosta ja Norjasta liruteltiin yhteensä hikiset 19 gigawattituntia sähköä.

Vuositasolla sähkön tuonnissa ei ole kuitenkaan tapahtunut muutosta vuoteen 2023 verrattuna. Tammikuun alun ja lokakuun lopun välisenä aikana sähköä tuotiin 7383 gigawattituntia, kun viime vuonna vastaavana ajanjaksona tuonti oli 7344 gigawattituntia.

Sähköä vietiin kuukauden aikana Viroon 665 gigawattituntia — hieman vähemmän kuin vuosi sitten lokakuussa (701 GWh). Sähköä vietiin myös Ruotsiin ja hitunen Norjaan. Sähkön nettovienti — tuonnin ja viennin välinen erotus — oli kuukauden aikana 265 gigawattituntia.

Viime vuoden lokakuussa sen sijaan sähköä tuotiin enemmän kuin vietiin. Nettotuonti oli tuolloin sata gigawattituntia.

Kotitaloudet vähensivät

Suomi käytti sähköä lokakuussa 6612 gigawattituntia. Tämä on 5,9 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden lokakuussa.

Suomessa sähkönkäyttö jakaantuu karkeasti tasan teollisuuden ja muun kulutuksen kesken. Lokakuussa teollisuuden viipale potista oli 2859 gigawattituntia (+0,8%). Muu kulutus oli 3753 gigawattituntia. Tämä on 10 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten lokakuussa.

Muu kulutus on tilastollisesti karkea möhkäle. Se sisältää kotitalouksien sähkönkäytön, mutta myös maatalouden ja palvelut — kaiken sen, mikä ei ole teollisuutta.

Kantaverkkoyhtiö Fingridin datahubista on saatavilla hienojakoisempaa tietoa eri ryhmien sähkönkäytöstä. Luvut ovat vain suuntaa antavia. Datahubin mukaan lokakuun aikana kotitaloudet käyttivät sähköä vajaat 13 vähemmän kuin vuosi sitten lokakuussa. Yhdyskuntahuollossa sähkönkäyttö väheni noin 11 prosentilla — samoin maataloudessa. Rakentamisessa kului tilapäissähköä noin 15 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden lokakuussa. Tämä heijastaa rakentamisen heikkoa suhdannetta.

EDIT 28.11.2024. Tuulivoiman osalta tuotantoluvut tarkentuivat. Tältä osin juttuun on tehty korjaukset.

Lisää tietoa lokakuun sähkönkäytöstä löytyy täältä

#tilastot #tuulivoima #vesivoima
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja