Blogit

Toimitusvarmuus parani vuonna 2023

Verkkoinvestoinneille vastinetta

26.01.2024, kello 15:50

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Suomalaisiin sähköverkkoihin investoidaan joka vuosi noin 580 miljoonaa euroa. Investoinnit näkyvät toimitusvarmuuden parantumisena, toteaa Energiavirasto.

Kun sähköverkot ovat kunnossa, saavat yritykset ja kansalaiset sähköä kaikissa olosuhteissa. Samalla sähkömarkkinoista saadaan kaikki hyöty irti. Sähkö siirtyy liukkaasti voimalaitoksilta yhteisen sähkömarkkina-alueen jokaiseen kolkkaan ja sähkön hinta pysyy kurissa.

Sähköverkkoja valvovan Energiaviraston laskelmien mukaan suomalaisin sähköverkkoihin investoidaan 13,3, miljardia euroa vuosien 2014–2036 aikana. Joka vuosi rahaa käytetään sähköverkkoinvestointeihin 580 miljoonaa euroa.

Sähköverkkoihin tehdyt investoinnit näkyvät jo nyt. Sähkökatkojen määrä on vähentynyt ja katkojen kesto on lyhentynyt. Vielä 2010-luvun alussa keskimääräinen keskeytysaika — kansanomaisesti sähkökatkon pituus — asiakasta kohti oli 5,5 tuntia. Viime vuonna se oli enää alle tunnin. Energiavirasto huomauttaa, että keskimäärinen keskeytysaika on vuoden 2016 jälkeen pysynyt noin tunnissa.

Sähkökatkot vähenevät, kun ilmajohtoja korvataan maakaapeleilla tai kun ilmajohtoja siirretään metsistä maanteiden varsille. Siellä ne ovat paremmassa suojassa ja siellä ilmajohtojen korjaaminen on nopeaa ja helppoa.

Sähköverkkoihin tehdyistä investoinneista huolimatta suomalaisten maksamat siirtohinnat ovat eurooppalaisessa vertailussa EU-alueen toiseksi halvimmat.

Siirtoyhteyksiä rajoille

Viime vuonna kulutushuipun aikana sähköä tarvittiin 13 210 megawattituntia. Energiaviraston mielestä tämä on odotettua vähemmän. Talvi oli leuto, mikä vähensi sähkön kysyntää. Tämän vuoden tammikuussa kulutushuipun aikana sähköä tarvittiin paljon enemmän: 15 010 megawattituntia yhden tunnin aikana. Kaikkien aikojen kulutushuippu toteutui vuonna 2016, jolloin sähköä tarvittiin yhden tunnin aikana 15 101 megawattituntia.

— Sähköjärjestelmän tasapaino säilyi hyvin markkinaehtoisin toimin, koska sähkön tuonti ja kulutuksen joustot varmistivat sähkön riittävyyden. Silti marginaalit huippukulutuksen aikana olivat pienet, toteaa Energiaviraston ylijohtaja Simo Nurmi.

— Sähköenergia osalta Suomi on kehittynyt lähes omavaraiseksi, mutta ei tehon osalta.