Blogit

Markkinat Omakynä Hanna Höijer

Sukupolvien välisen yhteistyön merkitys kansainvälisessä ilmastopolitiikassa

12.06.2024, kello 13:36

Kello on 02.19 lauantaina 8.6.2024. Kirjoitan tätä hotellin sängyllä Saksan Bonnissa nukahtamisen...

Tuotanto Vieraskynä Justus Luokkanen

Kun jokin on valittava

10.06.2024, kello 12:09

Mistä lähteä avaamaan energia-asioita rouvalle, joka puhutteli minua lounastauolla? Hänen...

Markkinat Vieraskynä Ville Niinistö

EU:n energiamurros on Suomelle valtava mahdollisuus

07.06.2024, kello 12:04

Eurovaalien keskusteluissa on Suomessa nukuttu niiden asioiden osalta, joissa EU:lla on todellista...

Merituulivoiman monet mahdollisuudet

Veroeuroja, työtä ja puhdasta sähköä

05.05.2023, kello 16:03

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Veroeuroja, työtä ja puhdasta sähköä

Merituulivoima on vetytalouden mahdollistaja. Siksi moni vetyvisio perustuu merituulivoiman käyttöön. Puhtaan sähkön lisäksi merituulivoima tuottaa veroeuroja ja tarjoaa työtä.

Merituulivoima tuottaa parhaimmillaan 4,5 miljardin euron verotulot. Verotulojen lisäksi hankkeiden työllisyysvaikutukset voivat olla jopa 224 000 henkilötyövuotta. Tämä selviää Gaia Consulting Oy:n tekemästä selvityksestä.

Laskelmat sisältävät kuitenkin joukon epävarmuuksia. Oleellista olisi nostaa merituulivoimahankkeiden kotimaisuusastetta, jotta työstä ja alihankinnasta entistä suurempi osa jäisi Suomeen. Tämä lisää etenkin Suomeen maksettavien palkkaverojen määrää.

Kuinka paljon merituulivoimaa on tarkoitus rakentaa Suomeen? Tämä on toinen epävarmuustekijä. Merituulivoimalaitokset eivät vielä nouse markkinaehtoisesti maatuulivoimalaitosten tapaan, vaikka markkinaehtoisuus on jo melko lähellä.

Merituulivoiman rakentamista voidaan kuitenkin vauhdittaa politiikkatoimilla. Työkalupakkiin mahtuu monenlaisia välineitä. Niitä ovat houkuttelevan ja vakaan investointiympäristön rakentaminen, luvituksen helpottaminen ja tuotekehitystukien räätälöinti. Varsinaiset investointituet tai syöttötariffien kaltaiset ratkaisut eivät kuitenkaan kaikkia ilahduta — edes energiatoimialalla.

Merituulivoimarakentaminen on Suomessa vielä alkutekijöissään. Tällä hetkellä Suomen aluevesillä sähköä tuottaa 20 merituulivoimalaitosta, joiden yhteenlaskettu teho on 73 megawattia. Laitoksista yhdeksän on rakennettu keinosaarille. Loput lepäävät merellisten perustusten varassa.

Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen ei ole kuitenkaan huolissaan. Tuulivoimarakentaminen Itämeren pohjoisilla alueilla on ylipäätään vasta alkamassa. Suomi ehtii vielä hyvin mukaan, kunhan koneeseen saadaan vauhtia.

— Tällä hetkellä Itämeren alueella kaikki valtiot vasta suunnittelevat laajamittaista tuulivoimarakentamista, Mikkonen toteaa.

Suomessa on kuitenkin julkistettu melkoinen tukku merituulivoimasuunnitelmia. Jos kaikki suunnitelmat toteutuvat, tuottavat suomalaiset merituulivoimalaitokset sähköä 33 000 megavatin teholla vuonna 2045.

Varautumista tulevaan

Merituulivoimarakentamiseen buumiin voi varautua monella tavalla — esimerkiksi kehittämällä satamapalveluita, joihin Suomella on hyvät mahdollisuudet. Suurikokoisten laitosten osien käsittelyä varten tarvitaan terminaalialueita ja erikoistuneita satamapalveluita.

Satamien teknisten palveluiden toteuttaminen sopii alihankintayrityksille. Ne voivat ylläpitää järjestelmiä, jotka auttavat tuulivoimalaisten rakentajia osien varastoinnissa, käsittelyssä ja kuljetuksissa. Satamapalveluita tarvitaan myös valmiiden merituulivoimalaitosten huolto- ja kunnossapitotöissä.

Merituulivoimalaitokset ovat valtavia. Turpiinin siipien halkaisija voi olla 270 metriä ja perustusten halkaisija 35 metriä. Laitos voi painaa jopa 7000 tonnia. Tämän kokoluokan komponenteille tarvitaan runsaasti tilaa ja uudenlaista infrastruktuuria.

— Jos Suomi kehittää ajoissa satamapalveluitaan, voivat suomalaiset satamat myydä osaamistaan myös ruotsalaisille merituulivoimarakentajille, Mikkonen toteaa.

Suomalaisten satamien potentiaalia on jo tutkittu. Esimerkiksi Porissa Mäntyluodon ja Tahkoluodon alueet näyttävät sopivan hyvin palvelemaan merituulivoimarakentamisen tarpeita koko Pohjanlahden alueella. Raahen ja Kokkolan satamissa on myös investoitu tuulivoimarakentamisen palveluihin.

Kolme teholuokkaa, kolme skenaariota

Gaia Consulting Oy:n selvitys analysoi merituulivoimarakentamien aluetaloudellisia merkityksiä kaksiportaisella mallilla. Ylimmällä tasolla on arvioitu toteutuvaa merituulivoiman kapasiteettia. Vaihtoehtoja on kolme: 16 533 megawattia, 24 799 megawattia tai 29 759 megawattia. Tehot on johdettu vireillä olevista merituulivoimahankkeista, joita on tähän mennessä ilmoitettu yhteensä 33 065 megawattia.

Matalin oletettu toteuma on 50 prosenttia ilmoitetuista hankkeista, keskimmäinen 75 prosenttia ja korkein 90 prosenttia. Jokaisen toteuman vaikutuksia analysoidaan kolmen skenaarion avulla. Varovaisin niistä on minimi-skenaario ja hurjin on optimisti-skenaario — väliin jää neutraali-skenaario.

Skenaarioissa tarkastellaan hankkeiden verovaikutuksia, joista palkkaverojen osuus on kaikissa tapauksissa suurin. Yhteisöveroja hankkeet tuottavat selvästi vähemmän ja niiden vaihtelu eri toteutumien ja eri skenaarioiden välillä on pientä. Kiinteistöverokertymiin liittyy kaikkein eniten epävarmuuksia.

Palkkaverokertymiin vaikuttaa se, miten hyvin työn kotimaisuusastetta onnistutaan kasvattamaan. Esimerkiksi alimman teholuokan tapauksessa palkkaverojen osuus vaihtelee miljardin ja 1,6 miljardin välillä kotimaisuusasteen mukaisesti. Jos merituulivoimalaitoskapasiteetti saavuttaa 29 759 megawatin tehon, kertyy palkkaveroja 1,7–3,0 miljardia euroa sen mukaan, mikä skenaario valitaan.

Alhaisimman teholuokan varovaisin arvio tuottaisi verotuloja yhteensä 1,4 miljardia euroa ja ylimmän teholuokan optimistisin arvio 4,5 miljardia euroa. Tämä on selvityksen mukaan potentiaalisten verotulojen vaihteluväli.

Kiinteistövero remontin tarpeessa

Tuulivoimalaitosten maksama kiinteistövero vaihtelee. Nykyisen lainsäädännön mukaan merituulivoimalaitos maksaa kiinteistöveroa 3,45 euroa megawattitunnilta, mutta maatuulivoimalaitoksen kiinteistövero on 1,59 euroa.

Kiinteistövero perustuu laitoksen jälleenhankinta-arvoon, jonka valtiovarainministeriö määrittelee vuosittain. Tuulivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvo muodostuu perustuksien, tornin ja tornin päällä olevan konehuoneen rakennus- ja valmistuskustannusten mukaan. Tuulivoimalaitoksen roottorit, vaihteistot, muuntajat, sähkökaapelit ja muu laitteisto sen sijaan ovat verottajan näkökulmasta irtaimistoa. Irtaimistoa ei veroteta.

Tällä hetkellä kaikenlaisten tuulivoimalaitosten jälleenhankinta-arvo kiinteistöverotuksessa on 75 prosenttia rakentamiskustannuksista. Koska merituulivoimalaitoksen rakentaminen on kalliimpaa kuin maatuulivoimalaitoksen, on merituulivoimalaitoksen kiinteistövero megawattitunnilta kaksinkertainen maatuulivoimalaitokseen verrattuna.

Maa- ja merituulivoimalaitosten kiinteistöverokohtelun asettaminen samalle viivalle olisi reilua. Tämä tarkoittaisi sitä, että veroa maksettaisiin samaa määrä tuotettua megawattituntia kohti. Tasavertainen kohtelu toteutuu, jos merituulivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvo kiinteistöverotuksessa laskettaisiin 35 prosenttiin laitoksen rakentamiskustannuksista.

Sanna Marinin hallitus ehti tehdä kiinteistöverolakiin tällaisen muutosehdotuksen (HE169/2020), jonka myös EU-komissio hyväksyi. Ehdotusta ei kuitenkaan ehditty viedä eduskunnan käsiteltäväksi, joten esitys raukesi. Toistaiseksi on vaikea arvioida sitä, mitä uusi hallitus ajattelee asiasta ja tekeekö uusi hallitus vastaavanlaisen esityksen.

 

Skenaarioiden ytimessä

Skenaarioiden avulla selvitys arvioi Suomen mahdollisuuksia kasvattaa merituulivoimarakentamisen osaamista — ja laitosten kotimaisuusastetta. Olettamuksia käytetään kaikissa kolmessa teholuokassa samalla tavalla.

Minimi-skenaariossa ainoastaan tuulivoimalaitosten huolto, varaosien toimitukset ja asentaminen työllistäisivät suomalaisia. Näistäkin toiminnoista vain kolmannes olisi suomalaista työtä. Asetelma vastaa nykytilannetta.

Neutraali-skenaariossa tuulivoimarakentamiseen liittyvä osaaminen yleistyisi selvästi Suomessa. Turpiinien asennus- ja kuljetustyöstä jo neljännes olisi suomalaisten käsissä. Perustuksien valmistuksesta ja asennuksesta puolet tehtäisiin suomalaisten voimin — sama pätee sähköliittymien valmistukseen ja asennustöihin. Laitosten huoltotöistä 40 prosenttia antaisi leipää suomalaisille ammattilaisille.

Optimistinen skenaario olettaa, että merituulivoimahankkeita toteutetaan runsaasti. Tuolloin kaikki laitosten perustukset ja sähköliittymät valmistettaisiin Suomessa. Turpiineista puolet asennettaisiin ja kuljetettaisiin suomalaisten voimin. Laitosten kunnossapitotöistä ja varaosien valmistuksesta puolet olisi suomalaisten käsissä.

Kannustava näkymä hakusessa

Selvityksen sanoma on selvä: panostukset merituulivoimarakentamiseen maksavat itsensä takaisin työllisyys- ja verovaikutuksina. Selvitys ei kuitenkaan ota kantaa siihen, mitä ”panostukset” voisivat olla.

Anni Mikkosen mielestä oleellista on politiikkatoimien avulla syntyvä selkeä tulevaisuuden näkymä, joka kannustaa yrityksiä investoimaan.

— Kunnianhimoinen energiapolitiikka mahdollistaa myös toimivien kotimaisten alihankintaketjujen syntymisen.

Merituulivoiman aluetaloudelliset vaikutukset -selvityksen toteutti Gaia Consulting Oy Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimeksiannosta. Selvityksen voi ladata täältä.

#tuulivoima #uusiutuva energia
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja