Blogit

Markkinat Omakynä Hanna Höijer

Sukupolvien välisen yhteistyön merkitys kansainvälisessä ilmastopolitiikassa

12.06.2024, kello 13:36

Kello on 02.19 lauantaina 8.6.2024. Kirjoitan tätä hotellin sängyllä Saksan Bonnissa nukahtamisen...

Tuotanto Vieraskynä Justus Luokkanen

Kun jokin on valittava

10.06.2024, kello 12:09

Mistä lähteä avaamaan energia-asioita rouvalle, joka puhutteli minua lounastauolla? Hänen...

Markkinat Vieraskynä Ville Niinistö

EU:n energiamurros on Suomelle valtava mahdollisuus

07.06.2024, kello 12:04

Eurovaalien keskusteluissa on Suomessa nukuttu niiden asioiden osalta, joissa EU:lla on todellista...

Hallitusohjelmassa ristiriitaisia kirjauksia

Vesivoimaa – kyllä ja ei

22.06.2023, kello 12:09

Teksti Petri Sallinen | Kuva Lehtikuva Oyj

Vesivoimaa – kyllä ja ei

Vesivoima on ylivertainen säätäjä — mikään toinen sähköntuotantomuoto ei kykene samaan. Ehkä juuri siksi Petteri Orpon hallituksen ohjelma arvottaa vesivoiman säätökyvyn korkealle. Samalla hallituksen halut päivittää vesilakia enteilevät vesilupien avaamista.

Uusia vesivoimalaitoksia jo valjastettuihin jokiin ja samalla patojen purkutalkoita vaelluskalojen elinolosuhteiden parantamiseksi. Hallitusohjelman vesivoimakirjaukset sisältävät ristiriitaisia elementtejä.

Tämän on huomannut myös Energiateollisuus ry:n vesivoima-asiantuntija Marja Rankila.

— Vesivoiman säätökyky on huomattu ja sitä myös arvostetaan.

Nopeasti sähköntuotannon muutoksiin reagoivaa säätövoimaa tarvitaan, kun arvaamattomasti käyttäytyvän sääriippuvaisen sähköntuotannon osuus kasvaa markkinoilla. Tuulivoimaa ja aurinkovoimaa rakennetaan Suomeen enemmän kuin koskaan.

Siksi hallitusohjelmassa halutaan vahvistaa säätökykyisen vesivoiman toimintaedellytyksiä. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

— Tällä tavalla varmistetaan säätämiseen kykenevien voimalaitosten toiminta kaikissa tilanteissa. Saattaa olla, että tulossa on myös tällaisten laitosten statuksen vahvistaminen. Käytännössä tämä voi tarkoittaa virtaamien säätämistä jollain nykyisestä poikkeavalla tavalla, jotta vesisähköä olisi tarjolla kaikissa olosuhteissa, Rankila vastaa.

Avataanko vesilaki?

Hallitusohjelman sanamuodot lupailevat vesilain avaamista ja päivittämistä. Sanna Marinin hallituksen viime metreillä valmistelema vesilain päivittämistä koskeva mietintö jäi käyttämättä. Se sisältää osittain samoja teemoja kuin Petteri Orpon hallituksen ohjelma.

Hallitusohjelman mukaan ”kansantaloudelle ja yleiselle edulle tärkeät hankkeet ovat edelleen mahdollisia”. Linjaus on tehty vesilain päivittämistä koskevan kirjauksen yhteyteen.

— Kirjausta voi tulkita siten, että säätökykyisiä vesivoimalaitoksia voisi rakentaa jopa lisää, Rankila pohtii.

Toisaalla hallitusohjelma kuitenkin toteaa, että vesivoiman säätökykyä parannetaan vesipuitedirektiivin mahdollistamissa rajoissa. Tämä tarkoittaa sitä, että vesien tilaa ei saa huonontaa.

Samansuuntainen on hallitusohjelman kirjaus vesivoimalla tuotetun tehon korotusmahdollisuuksien parantamisesta kriisitilanteita ajatellen. Rankila kuitenkin huomauttaa, että jokainen yhtiö tekee voimalaitosten saneerauksien yhteydessä yleensä aina tehonkorotuksia, jos ne ovat taloudellisesti kannattavia.

— Joissain tapauksissa lupamääräyksien tarkistaminen voi helpottaa tehontehonkorotusten toteuttamista.

— Uuden kapasiteetin rakentaminen voi tarkoittaa muutakin kuin uusien perinteisten vesivoimalaitosten rakentamista, toteaa Energiateollisuus ry:n vesivoima-asiantuntija Marja Rankila.

Rajalliset mahdollisuudet rakentaa uutta

Kovin paljon uusia merkittäviä rakennuskohteita Suomessa ei ole tarjolla. Viimeisin suurempi uudisrakennussuunnitelma oli Sierilän vesivoimalaitos 2000-luvun alussa. Kemijokeen rakennettavaksi tarkoitettu laitos olisi tuottanut sähköä 155 gigawatin teholla.

Rankila ei osaa arvioida sitä, voitaisiinko suunnitelma kaivaa nyt naftaliinista.

— Uuden kapasiteetin rakentaminen voi tarkoittaa muutakin kuin uusien perinteisten vesivoimalaitosten rakentamista. Löytyisikö uusista tekniikoista mahdollisuuksia hyödyntää virtaavan veden voimaa?

Yksi tällainen mahdollisuus on pumppuvoimalaitokset, jotka mainitaan erikseen hallitusohjelmassa.

Lupamenettelyjen osalta hallitus lupaa pumppuvoimalaitoksille ohituskaistan. Samalla hankkeet saisivat ”yleisen edun mukaisen” leiman. Tällaiset laitokset otettaisiin mukaan myös hallituksen kaavailemaan kapasiteettimekanismiin. Kapasiteettimekanismi on tehoreservin kaltainen järjestely, mutta toistaiseksi kukaan ei osaa visioida sen olemusta tarkemmin.

Vesivoimatehoa lisäävien hankkeiden kiinteistöveroluokitusta hallitus on valmis keventämään — tosin vain määräaikaisena ratkaisuna. Rankila arvelee tämän liittyvän ennen kaikkea pumppuvoimalaitosten rakentamiseen.

Luokitellaanko joet?

”Sähköjärjestelmän kannalta tärkeimmät vesivoimakohteet tunnistetaan, jotta yhteis­kunnallisia intressejä voidaan yhteensovittaa yhä paremmin”, hallitusohjelma toteaa. Erotellaanko nyt sähköntuotantojoet muista jokialueista?

— Ehkä, Rankila toteaa.

— Tämä voi tarkoittaa sitä, että sähköntuotantojokiin rakennetuilta voimalaitoksilta ei edellytetä samanlaisia kalatalousvelvoitteita kuin muilta. Silloin esimerkiksi pelkät kalatiet riittäisivät eikä enää vaadittaisi täysin luontaisesti lisääntyvän kalakannan saamista jokiin.

Virtavedet vapaiksi

Hallitus haluaa parantaa vaelluskalojen elinolosuhteita ennallistamalla virtavesiä. Vähämerkityksellisiä vesivoimalaitoksia puretaan ja vesistöjä palautetaan luonnontilaan.

Lisäksi hallitus haluaa laventaa kalatalousvelvoitteita koskemaan myös pieniä patoja. Samalla nollavelvoitelaitoksille on tulossa kalatalousvelvoitteet. Juuri tätä Sanna Marinin hallituksen keskeneräiseksi jääneessä mietinnössä ehdotettiin.

Rankilan mielestä vesilakia koskeva kirjaus on epäselvä. Etenkin pieniä patoja koskevat määritelmät vaatisivat tarkentamista.

— Pieni pato voi olla muutakin kuin voimalaitoksen pato.

Hallitus lupaa jatkaa NOUSU-ohjelmaa. Sen tavoitteena on parantaa vaelluskalojen liikkumista ja elvyttää vaelluskalakantoja.

— NOUSU on hyvä ohjelma ja sillä on laaja poliittinen hyväksyntä. Ohjelma mahdollistaa kalatiehankkeiden sujuvoittamisen, kokeilut ja pilotoinnit vesistöissä, Rankila toteaa.

Vesilain päivitys ja EU:n vesipuitedirektiiviin vastaaminen kansallisella lainsäädännöllä saattaa aiheuttaa toimialalle haasteita.

— Vesilupien päivittämisen yhteydessä voi syntyä kiusaus puuttua pysyvyyssuojiin, Rankila huomauttaa.

Yhden purettavan vesivoimalaitoksen hallitusohjelma jo nimeää. Kyseessä on Heinäveden Palokin koskessa sijaitseva noin seitsemän megawatin laitos.

#energiapolitiikka #vesivoima
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Vesa
"olisi tuottanut sähköä 155 gigawatin teholla."

Tuossa on yksikkö varmaan väärin tai jotain muuta. Tuskin vesivoimala tuottaa sähköä 100 kertaisella teholla Olkiluoto 3:seen nähden.
Mikko Koivurinta
Huono kuvavalinta tuo Kymijoen Ahvenkosken voimala. Sillä ei tuoteta säätövoimaa, kuten ei muillakaan Kymijoen voimalaitoksilla.