Blogit

Markkinat Omakynä Jukka Relander

Mammutista gaselliksi

16.05.2024, kello 09:00

Viime keväänä alallamme keskusteliin siitä, onko energiakriisi jo päättynyt. Alan yhtiöiden...

Markkinat Omakynä Kaneli Seppänen

Äänestämällä vaikutat EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan suuntaan

09.05.2024, kello 06:00

Europarlamenttivaalit ovat pian täällä, ja vaikka Brysselissä toimivat poliitikot ovat jo palanneet...

Markkinat Omakynä Petri Sallinen

Energiajournalismi on harvojen herkku

03.05.2024, kello 09:54

Energia-alan lainsäädännöstä 80 prosenttia valmistellaan Brysselissä, ja lehdistönvapautta...

Analyysi kertoo:

Fossiilikauden loppu on alkanut

25.04.2023, kello 15:11

Teksti Jukka Kortelainen | Kuva Shutterstock

Fossiilikauden loppu on alkanut

Kuluva vuosi 2023 merkitsee fossiilisten polttoaineiden alamäen alkua, mitä edelsi sähköntuotannon globaali päästöhuippu viime vuonna. Näin päättelee ajatushautomo Ember äskettäin julkaistussa raportissaan.

- Tässä ilmaston kannalta ratkaisevassa vuosikymmenessä on käynnistymässä fossiilisen kauden lopun alku. Olemme astumassa puhtaan sähkön aikakaudelle, tutkimuksen johtava laatija Małgorzata Wiatros-Motyka sanoo EURACTIV:en haastattelussa.

Emberin globaalissa sähkökatsauksessa on analysoitu tietoja 78 maasta, jotka edustavat 93 prosenttia maailman sähköntarpeesta. Raportin mukaan maailman sähköntuotanto oli päästöhuipusta huolimatta vuonna 2022 puhtaampaa kuin koskaan aiemmin, kun tuuli- ja aurinkosähkössä kirjattiin ennätystuotannot, jotka yhteensä kattoivat 12 prosenttia globaalista sähköntuotannosta.

Uusiutuvilla ja ydinvoimalla tuotettiin viime vuonna yhteensä maailman sähköstä 39 prosenttia. Nopeinta kasvua kirjattiin aurinkosähkössä, joka lisääntyi 24 prosenttia edellisvuodesta.

Ember korostaa tuuli- ja aurinkosähkön osuutta maailman siirtyessä puhtaan energian aikakauteen ja samalla vähentäessä sähköntuotannon päästöjä, vaikka kokonaispäästöt nousivatkin vuonna 2022. Nousu johtui pääasiassa Ukrainan sodasta ja sen myötä venäläiskaasun toimitusten tyrehtymisestä Eurooppaan.

- Vaikka onkin valitettavaa, että fossiilisähkön tuotanto ylsi kaikkien aikojen ennätykseen viime vuonna, voidaan silti panna jo merkille tuuli- ja aurinkosähkön päästöjä vähentävät vaikutukset, Emberin tilastoista vastaava johtaja Dave Jones sanoo.

- Tuuli- ja aurinkoenergia vievät maailmaa nopeasti uudelle aikakaudelle, jota leimaavat fossiilisen tuotannon kaatuminen ja sen myötä sähköntuotannon päästöjen alastulo, Jones lisää.

Katsauksessa arvioidaan, että tuuli- ja aurinkosähkö voivat kattaa jopa 75 prosenttia puhtaan sähkön kasvusta nykyhetkestä vuoteen 2050 mennessä. Näin ennen kaikkea siksi, että niiden kustannukset ovat fossiilisiin polttoaineisiin verrattuina alhaisemmat.

EU myötäilee Pariisin sopimuksen tavoitetta

Euroopassa tuuli- ja aurinkosähköön siirtyminen on nopeampaa kuin keskimäärin koko maailmassa. Vuonna 2022 tuuli- ja aurinkosähkö kattoivat 22 prosenttia Euroopan sähköntuotannosta, kun osuus vuonna 2015 oli vielä 13 prosenttia. Globaalisti tuulen ja auringon osuus kasvoi samana aikana 4,6:sta 12,1 prosenttiin, raportista ilmenee.

Sähköntuotannon päästöt nousivat EU:ssakin viime vuonna 2,8 prosenttia verrattuna vuoteen 2021. Nousu johtui ennen kaikkea ydinvoimatuotannon laskusta, jota aiheuttivat useat huoltotoimet ranskalaisvoimaloissa ja Saksan ydinvoimaloiden sulkemiset. Päästöjen kasvun taustalla oli myös kuivuuden aiheuttama vesivoimatuotannon lasku, jota osaksi paikattiin hiilellä ja kaasulla.

Hiilen kysynnän kasvun taustalla Euroopassa vaikutti osaltaan myös Ukrainan sota sekä tarve vähentää kaasun kulutusta, mikä oli seurausta Venäjän päätöksestä vähentää tarjontaa Eurooppaan. Tämä käy ilmi Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n joulukuussa julkaistusta vuoden 2022 hiiliraportista.

Venäläiskaasun mentyä hiili teki paluun 'perinteisenä polttoaineena'

Hiilen kysyntä Euroopassa nousi 2022 toisena peräkkäisenä vuotena. IEA:n mukaan se johtui ennen kaikkea sähköntuotannon “vahvasta kasvusta”, jolla osittain korvattiin kaasua varavoiman lähteenä.

Mutta EU pysyi linjallaan ja päätti jopa kiihdyttää vihersiirtymäänsä vastauksena Venäjän käynnistämään sotaan Ukrainaa vastaan. Unioni asetti uudet kunnianhimoiset tavoitteet uusiutuvalle energialle vuoteen 2030 mennessä.

- Vuosi 2022 muistetaan energiasiirtymän käännekohtana. Venäjän hyökkäyssodan ja globaalin energiakriisin vuoksi monien maiden hallitukset ovat arvioineet uudelleen luottamustaan fossiilisiin polttoaineisiin, Jones sanoo.

Nettonollapäästöisen sähköntuotantoalan saavuttaminen mahdollisimman edullisella tavalla vuoteen 2035 mennessä tarkoittaa, että EU tuottaa sähköstään tuulella ja auringolla 70-80 prosenttia, ja vähemmän kuin 5 prosenttia kaasulla, Emberin mallinnukset osoittavat.

Raportissa arvioidaan, että kuluvana vuonna nähdään ennätysmäinen lasku fossiilisten polttoaineiden käytössä EU:ssa. Vuoteen 2030 mennessä vain 17 prosenttia unionin sähköstä tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, kun enemmistö maanosan maista on kansallisten suunnitelmien mukaan jättänyt taakseen hiilen käytön.

- EU:n sähköntuotantosektori on hyvissä asemissa päästäkseen kehityskaarelle, jolla ilmaston lämpiäminen pidetään 1,5 C-asteessa, raportissa todetaan.

EU:lla ei ole varaa itsetyytyväisyyteen

Uusiutuvien vallankumouksessa Eurooppa oli pitkään lipunkantajana, mutta tuon paikan on ottanut Oseania, ja Pohjois-Amerikka sekä Aasia tulevat nopeasti perässä, tutkimus osoittaa.

- EU käynnisti uusiutuvien kisan aikaisin, mutta kun muu maailma kiihdyttää nyt tuntuvasti, sillä ei ole varaa enää itsetyytyväisyyteen, Ember Eurooppa-ohjelman johtaja Sarah Brown sanoo.

Brownin mukaan Euroopalla oli erittäin haastava vuosi 2022, mutta nyt vanhan mantereen pitäisi hänen mielestään ottaa kiinni mahdollisuudesta kaksinkertaistaa uusiutuvien rakentaminen ja päästä siten globaalin siirtymän kärkiryhmään matkalla kohti puhdasta ja menestyvää.

Kriittisiät mineraaleja ei raportissa mainita

Emberin selvityksessä ei mainita millään tavoin kriittisiä mineraaleja ja metalleja, eikä liioin tuulivoiman ja aurinkoenergian saannin vaihtelevuutta. Siis asioita, jotka usein nähdään haasteiksi uusiutuvaan energiaan siirtymisessä.

Sellaiset metallit kuin kupari, litium, nikkeli ja koboltti ovat olennaisia komponentteja monissa puhtaan energian teknologioissa ja joiden tuonnista nimenomaan Eurooppa on tätä nykyä erittäin riippuvainen.

Vastatakseen tähän haasteeseen komissio esitti maaliskuussa kriittisiä raaka-aineita koskevaa lakia, jolla varmistettaisiin se, että EU saa varmasti ja edullisesti tärkeitä mineraaleja, joita tarvitaan viherdigitaaliseen siirtymään.

Jotkut asiantuntijat eivät kuitenkaan ole huolestuneita tästä ja sanovat sen olevan teeskennelty syy.

- On mielenkiintoista, että analyysissa ei missään yhteydessä puhuta mineraaleista tai katkeilevasta sähköntuotannosta, joista minulle puhutaan jatkuvasti. Ja syy miksi he eivät puhu näistä asioista on se, että ne eivät ole lainkaan este, sanoo Rocky Mountainin instituutin rehtori Kingsmill Bond Yhdysvalloista.

Mineraaliriippuvuuksista monet ovat ratkaistavissa nykyteknologioilla, Bond vakuuttaa ja toteaa, että nämä ovat ”valeasioita”, jotka fossiilipolttoaine-edustajat ovat tuoneet keskusteluun hidastaakseen vihersiirtymää.

#energia ja Eurooppa #uusiutuva energia
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja