Blogit

Markkinat Omakynä Antti Kohopää

Ympäristöneuvostossa ilmastopolitiikan tulevaisuus

22.03.2024, kello 13:48

Maanantaina Brysselissä kokoustaa ympäristöneuvosto. Ympäristöneuvostoon kuuluvat EU-maiden...

Omakynä Tuotanto Marja Rankila

Pienistä puroista kasvaa suuri virta

20.03.2024, kello 15:12

Keskusteluissa nousee usein eteen väite, että vesivoimaa ei enää tulevaisuudessa tarvita, kun...

Jäsenkynä Markkinat Kimmo Alatulkkila

Kaupunkien energiayhtiöt vetytalouden ja viennin vetureiksi?

05.03.2024, kello 12:25

Pitkä ja kylmä talvi alkaa tuntua hiljalleen punteissa. Kylmissä olosuhteissa eläminen antaa meille...

Paljon virtaa pienillä teoilla

14.03.2024, kello 19:08

Teksti Hanna-Kaisa Hämäläinen

Paljon virtaa pienillä teoilla

Suomalainen sähköverkkoyhtiö Caruna pitää huolen siitä, että energia virtaa sähköverkossa sen 732 000 asiakkaalle. Carunalla tehdään paljon myös sen eteen, että työyhteisössä riittää energiaa.

­Yhdessä on yksi Carunan arvoista. Kun henkilöstöpäällikkö Katri Sulkama ja vanhempi HR-asiantuntija Iris Åkerlund kertovat, mitä kaikkea Carunalla tehdään henkilöstön toimintakyvyn ylläpitämiseksi, on selvää, että yhdessä ei ole vain kaunis sana paperilla. Yhdessä tekeminen todella on kaiken ytimessä.

260 carunalaisen toimintakykyä pyritään edistämään paitsi pysyvillä, liikuntasetelien kaltaisilla henkilöstöeduilla, myös erilaisilla kampanjoilla ja tempauksilla. Carunalaisista koostuva avoin ryhmä, Caruna Organised Professionals COP, esimerkiksi järjestää kuukausittain eri liikuntalajien kokeilukertoja. Katri Sulkama kertoo, että tammikuussa Carunalla tanssittiin lattaritansseja ja helmikuussa käytiin hiihtokoulua. Tänä vuonna ohjelmassa on vielä ainakin karatea, paintballia, juoksukoulua, joogaa ja melontaa.

COPin lisäksi Carunassa vaikuttaa seitsenhenkinen työhyvinvointiryhmä. Ryhmän jäsen Iris Åkerlund pitää työhyvinvointiryhmän merkitystä tärkeänä paitsi yksilöille, myös koko organisaatiolle.

− Siitä on pidetty kiinni myös silloin, kun on ollut tiukemmat taloudelliset ajat. Se kertoo mielestäni siitä, että meillä panostetaan henkilöstön hyvinvointiin myös silloin, kun muista asioista täytyy pakon edessä luopua, Åkerlund toteaa.

Panostukset työhyvinvointiin ja työkyvyn ylläpitoon näkyvät pieninä sairauspoissaoloprosentteina. Myös neljästi vuodessa mitattava työtyytyväisyys on korkealla, ja tulosten perusteella henkilöstö on sitoutunutta työhönsä.

Henkilöstön toiveita tehdään todeksi

Työhyvinvointiryhmän toimintaan voi Carunalla tulla mukaan silloin kun huvittaa ja kun se sopii omaan aikatauluun. Ryhmä myös auttaa henkilöstön ideoiden toteuttamisessa, jos idea vaikkapa vaatii pientä taloudellista tukea. Esimerkiksi vuosi sitten eräs työyhteisön jäsen ehdotti Carunan osallistumista yritysmaratoniin. Pian moni carunalainen löysi itsensä juoksemasta hyväntekeväisyystapahtumassa. Työhyvinvointiryhmä on myös jo pitkään sponsoroinut osallistumista Jukolan ja Venlojen viesteihin.

Liikkumiseen kannustaminen ei toki ole vain työhyvinvointiryhmän harteilla. Carunalaisilla on myös omat salibandy- ja jalkapallojoukkueet. Niiden olemassaolo perustuu pitkälti omatoimiseen henkilöstöön, jonka aktiivisuutta Sulkama kiittelee. Työkaverit lähtevät innolla mukaan uusiin tempauksiin.

− Nyt meillä on käynnissä hiihtohaaste, johon kaikki hiihtävät käyvät kirjaamassa omia hiihtokilometrejään. Toimitusjohtaja näyttää hyvää esimerkkiä ja taitaa johtaa tällä hetkellä, Sulkama sanoo.

Carunalta löytyy myös henkilöstölle avoin oma kuntosali. Arkiliikuntaan kannustetaan myös työsuhdefillariedulla. Erilaisten etujen suhteen henkilöstöä kuunnellaan herkällä korvalla.

− Esimerkiksi polkupyöräetu oli sellainen, mitä henkilöstö itse toivoi, Åkerlund kertoo.

Kaikki lähtee työpaikan kulttuurista

Åkerlundin mukaan liikkumisen ja hyvinvoinnin huomiointi on olennainen osa työpaikan kulttuuria. Työn ja vapaa-ajan tasapainon tärkeys on tunnistettu, ja työarkea piristäviin yhteisiin irtiottoihin kannustetaan.

− Ja kun ne eivät ole isoja summia, mitä tähän tarvitaan. Se on enemmänkin se mindset, Åkerlund sanoo. Pienilläkin summilla voidaan saavuttaa kauaskantoisia hyötyjä.

Entä sitten ne henkilöt, joilla liikkuminen ei vielä ole luontainen rutiini? Heitäkään ei toki ole unohdettu. Esimerkiksi viime vuonna Caruna perusti pienen työfysioterapeutin ohjaaman kuntosaliryhmän niille, joilla on korkeampi kynnys osallistua muuhun liikuntaan.

Liikunnan vastapainoksi työhyvinvointiryhmä järjestää myös muunlaista yhteistä tekemistä, kuten museokäyntejä tai keramiikan ja kukka-asetelmien tekoa.

Aktiivinen työpaikkakulttuuri näkyy myös siinä, että tiimien omat tapahtumat rakentuvat usein jonkin liikunnan ympärille. Sulkama ja Åkerlund ovat esimerkiksi olleet oman tiiminsä kanssa niin patikoimassa Nuuksion metsissä kuin ilmajoogaamassa. Lisäksi Carunassa kannustetaan pitämään kävelypalavereja silloin, kun kokouksen luonne sen sallii.

Åkerlund pitää liikuntaa välttämättömyytenä kaltaisilleen tietotyöläisille.

− Kun ne aivot on joka päivä käytössä, niin ehkä se vastapaino mitä ihmiset sille hakee on luontaisesti liikuntaan taipuvaista, hän toteaa.

Katrin ja Iriksen vinkit liikkumisen ja hyvinvoinnin edistämiseen

  • Osallista henkilöstöä niin paljon kuin mahdollista, ja pyri toteuttamaan henkilöstön ideoita – kun idea on lähtöisin henkilöstöstä, motivaatio lähteä mukaan on jo olemassa.
  • Kannusta arkiliikuntaan, kuten työmatkaliikkumiseen.
  • Johda esimerkillä.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran EK:n verkkosivuilla ja se on osa EK:n Toimintakykyinen tekijä -sarjaa. 

#työelämä
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia