Haasteena merituulivoiman rakentaminen

Baltian alkutaival Euroopan verkossa sujunut hyvin

02.10.2025, kello 11:09

Teksti Heikki Jaakkola | Kuva Scanstockphoto

Baltian alkutaival Euroopan sähköjärjestelmän osana on sujunut hyvin. Alueen sähköverkko on pysynyt vakaana. Nyt tavoitteena on saada yritykset investoimaan tuulivoimaan.

Baltian maiden sähköverkot kytkettiin irti Venäjän sähköverkosta helmikuun 8. päivä. Sähkökauppaa Baltian maat ja Venäjä eivät olleet harrastaneet vuosikausiin. Syyt roikkua näinkin pitkään kiinni venäläisissä sähköverkoissa olivat teknisiä.

Baltian maiden sähköverkkojen taajuutta ylläpidettiin Venäjältä käsin. Tähän oli päädytty jo neuvostoaikana, jolloin Baltian alueen sähköverkot olivat neuvostoverkkojen yksi haara. Irtautuminen oli mahdollista vasta sen jälkeen, kun yhteydet Manner-Euroopan kantaverkkoon oli saatu kuntoon.

Vaikka irrottautumista Venäjän verkosta oli valmisteltu pitkään, oli irtikytkeytyminen jännittävä hetki balteille.

Viron kantaverkkoyhtiö Eesti Eleringin toimitusjohtaja Kalle Kilk kertoo, että Euroopan unionin vaatimuksesta Baltian maiden alueen oli todistettava kykynsä toimia myös saarekkeena — ilman sähköverkkoyhteyksiä muualle Eurooppaan. Tässä oli onnistuttu.

Hetki oli silti dramaattinen. Verkkoa oli valmisteltu muutokseen lukuisilla kehityshankkeilla eri puolilla Baltiaa. Irtautumisen hetkellä kaiken piti toimia välittömästi yhtenä kokonaisuutena. Näin myös tapahtui, ikäviä yllätyksiä ei ilmaantunut.

Varmuuden vuoksi verkkoon oli liitetty Eesti Elergingin rakentamia synkronikompensaattoreita, joista oli apua sähköverkon taajuuden pitämisenä vakaana. Lisäksi Eesti Energia ja liettualainen EPSO-G olivat hankkineet akkuvarastoja tuottamaan sähkön verkkoon, jos sitä tarvittaisiin. Kilkin mukaan kantaverkon vakautta turvaavat kaikki isot investoinnit tehtiin jo varhain.

Joustoilla ei ole Baltian sähköjärjestelmän vakauden ylläpitämisessä samanlaista merkitystä kuin Suomessa.

— Virossa on hyvin vähän paljon sähköä käyttävää energiaintensiivistä teollisuutta, jonka kanssa voitaisiin tehdä merkittäviä joustosopimuksia.

Asiaa on kuitenkin pohdittu liettualaisen öljynjalostamon ja virolaisen sellutehtaan kanssa. Edellytyksiä sopimusten syntymiselle ei kuitenkaan ollut.

— Yritysten tarjoaman joustopotentiaalin määrä ja siitä saatava hinta oli niin pieni, ettei sopimus olisi ollut teollisuudelle kannattava.

Tällä hetkellä joustopotentiaaleja kartoitetaan pienempien sähkönkäyttäjien kanssa — samaan tapaan kuin Suomessa.

Keskustelua valtion roolista

Viron suurena tavoitteena on fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvalla energialla — erityisesti tuulivoimalla. Vuonna 2030 uusiutuvalla sähköllä pitäisi kattaa koko Viron sähkönkäyttö. Tässä huolimatta fossiilisia polttoaineita tarvitaan etenkin silloin, kun tuulivoimalaitokset eivät tuota sähköä.

Tuulisähkön tuotantokapasiteetti on kasvanut Virossa vauhdilla. Kilkin mukaan noin 20 prosenttia virolaisesta sähköstä tuotetaan tällä hetkellä tuulivoimalla. Kaikki tuulisähkö tuotetaan maalla sijaitsevilla laitoksilla — toiminnassa ei ole vielä yhtäkään off shore -tuulivoimalaa. Kunnianhimoiset tavoitteet perustuvat kuitenkin merituulivoiman rakentamiseen.

Merituulivoimainvestoinnit eivät kuitenkaan näytä käynnistyvän puhtaasti kaupallisina hankkeina. Virossa keskustellaan nyt tiukasti siitä, millaisen roolin valtion pitäisi asiassa ottaa. Yksi mahdollisuus olisi järjestää "matalimman tarjouksen" huutokauppa, jolloin yritykset tekisivät tarjouksiaan siitä, kuinka pienellä tuella ne voisivat ryhtyä investoimaan.

— Asiasta käydään kovaa poliittista debattia, mutta hallitus päätti siirtää jo keväällä ratkaisun ensi vuoden puolelle, Kilk kertoo.

Virossa haastetta lisää isojen teollisten sähkönkäyttäjien vähäinen lukumäärä. Suomessa tuulivoimainvestointien kynnystä madaltavat sähköntuottajien ja suurten sähkönkäyttäjien väliset PPA-sopimukset. Ne takaavat sähkönkäyttäjille tietyn määrä puhdasta sähköä ja tuottajalle etukäteen määritellyn tuoton.

— Virossa PPA-sopimuksiin ei ole samanlaisia mahdollisuuksia, koska isoja teollisia sähkön käyttäjiä on niin vähän.

Mikä on varakapasiteetin tarve?

Tuuli- ja aurinkosähkökapasiteetin kasvaessa Viro on varauduttava sääriippuvaisen sähköntuotannon aiheuttamiin ongelmiin. Millä tavalla tuulivoimatuotantoa säädetään tai varmistetaan sähköntuotanto silloin, kun ei tuule?

Ydin- ja hiilivoimaloiden rakentaminen on mahdollista, mutta molemmat ovat Kilkin mukaan liian kalliita ratkaisuja. Käytännössä sääriippuvaista tuotantoa voidaan paikkailla vain kaasuvoimalaitoksilla.

Kaasuvoiman osalta Viron ongelmat ovat samanlaisia kuin Suomessa. Kaasuvoimalla voidaan korvata sääriippuvaista tuotantoa tarpeen mukaan, mutta kaasuvoimalaitosten käyttöaste jää vähäiseksi. Kaasuvoimalaitosten kannattavuuden varmistaminen edellyttäisi jonkinlaista kapasiteettimaksua, mikä motivoisi yrityksiä investoimaan suurimman osan ajasta käyttämättöminä seisoviin laitoksiin.

Kilkin mielestä kaasuvoimala on teknisesti suhteellisen hyvä ratkaisu. Vaikka kaasuvoimalaitoksen polttoaine on kallista, on itse laitos suhteellisen edullinen rakentaa. Lisäksi laitoksen säätäminen tarpeen mukaan on/off-tilaan käy ketterästi.

Eleringillä on tällä hetkellä Wärtsilän valmistama 250 megawatin tehoinen kaasuvoimala häiriötilanteita varten. Kantaverkkoyhtiö ei kuitenkaan saa itse rakentaa sellaisia laitoksia, jotka tuottavat sähköä markkinoille.

— EU:n periaatteen mukaisesti verkkoyhtiöt saavat omistaa vain sellaisia voimalaitoksia, jotka on rakennettu häiriötilanteiden torjumista varten. Jos laitoksella tuotetaan markkinaehtoisesti sähköä, on investointien tultava markkinoilla toimivilta yrityksiltä.

Puola päivittää sähköjärjestelmäänsä

Venäjän kantaverkosta irtautumisen jälkeen Baltian maiden sähköverkot yhdistettiin 150 megawatin tehoisella LitPol-nimisellä vaihtovirtayhteydellä Puolan verkkoon. Vuosikymmenen lopulla sen rinnalle rakennetaan 700 megawatin tehoinen Harmony Link -yhteys.

Myös Puolalla on suuria suunnitelmia oman sähköjärjestelmänsä päivittämiseksi. Maassa valmistaudutaan tuuli- ja aurinkovoiman tuntuvaan kasvuun sekä mahdollisesti uuden ydinvoimalan rakentamiseen. Tähän asti vahvasti hiilivoimaloihin tukeutunutta verkkoa joudutaan päivittämään monilla tavoilla.

Jos Puola onnistuu vähentämään hiilisähkön tuotantoa, voi puolalainen uusiutuva sähkö olla tuntuvasti hiilisähköä edullisempaa. Edullista puolalaista sähköä saattaa virrata Baltian maihin, mutta jatkossa myös Suomeen.

Kilk ei kuitenkaan usko Puolan hankkeiden lisäävän olennaisesti sähkön tarjontaa Baltiassa tai Suomessa.

— Siirtokapasiteetti rajoittaa jatkossakin sähkön tuontia Puolasta. Harmony Linkin jälkeen uusia siirtoyhteyksiä Puolasta Baltian maihin ei ole suunnitelmissa.

— Sitä paitsi Puolan näkökulmasta Saksa on pohjolaa kiinnostavampi vientimarkkina. Saksassa sähköstä saa paremman hinnan.

Myös Liettua on pohtinut uuden siirtoyhteyden rakentamista Saksaan. Jos tämä toteutuu, voi puolalaista sähköä virrata tulevaisuudessa Saksaan myös Baltian kautta.

— Suunnitelmat Liettuan ja Puolan välisen yhteyden rakentamisesta ovat kuitenkin vasta alustavia. Ne ovat ajankohtaisia vasta 2040-luvulla.

#energia ja Eurooppa