Blogit

Markkinat Vieraskynä Hanna Tuominen

Erilaiset tapahtumat edistävät Suomen ja Ranskan välistä yhteistyötä energia-alalla

08.10.2024, kello 10:16

Ranskalaiset ovat hyvin läsnä suomalaisella energia-alalla. Ensimmäisenä tulee mieleen...

Omakynä Tuotanto Jari Kostama

Harjoittelu on tärkeämpää kuin koskaan: TIETO24 ja energia-alan huoltovarmuus

01.10.2024, kello 09:30

Elämme maailmassa, jossa häiriöt voivat yllättää minkä tahansa toimialan — myös yhteiskunnan...

Markkinat Omakynä Ina Lehto

Sähkö ei kulje ilman verkkoja

13.09.2024, kello 13:50

Ei ole aina itsestään selvää mistä maksetaan, kun maksetaan sähkön verkkopalvelumaksua, jota myös...

Paneelikeskustelu ruoti vaalien jälkeistä aikaa

Energia unohtui vaaliuurnilla

15.05.2023, kello 15:47

Teksti Petri Sallinen

Energia unohtui vaaliuurnilla

Energiakriisi ei näkynyt eduskuntavaalien lopputuloksessa. Ilmastopolitiikkakin sai vaaleissa pienemmän roolin kuin neljä vuotta sitten. Viestintävaikuttajien paneeli arvioi eduskuntavaalien tulosta ja vaalien jälkeistä aikaa.

Ilmastopolitiikka ei pahemmin kiinnostanut ja kriisitalven korkeat hinnat unohtuivat vaaliuurnilla. Ilmastonmuutos ja sen torjunta ei huolettanut samalla tavalla kuin neljä vuotta sitten eduskuntavaalien alla. Energia- ja ilmastoasioiden painoarvon heikkeneminen näkyi ainakin vihreiden vaalimenestyksessä.

Vaalien lopputulosta ja sen jälkeistä aikaa arvioivat Energiateollisuus ry:n paneelissa konsulttiyhtiö Rud Pedersenin hallituksen puheenjohtaja Esa Suominen, Miltton Oy:n toimitusjohtaja Max Mickelsson ja Pohjoisranta BCW:n johtaja Hanna Kuntsi.

Energian hinta nousi ennätyksellisen korkealle Suomessa. Mickelsson on tyytyväinen siitä, että energian hintaa ei kuitenkaan käytetty kansaa jakavana argumenttina vaalien yhteydessä, kuten sitä yritettiin käyttää Virossa — tosin sielläkin huonolla menestyksellä.

Mickelssonin mielestä vihreiden vaalitappion taustalla ei ole kansalaisten vähentynyt kiinnostus energia- ja ilmastopolitiikkaa kohtaan. Syynä ovat vihreiden hankaluudet profiloida itseään.

— Vihreät eivät osaa päättää, ovatko he elämäntapaliike vai poliittinen liike. Tasapainoilu kahden tyylin välillä ei toimi.

Hanna Kuntsi ihmettelee sitä, miksi vaalien alla vihreää siirtymää tai energiapolitiikka ei osattu tai haluttu esittää talousongelmien ratkaisuna. Vihreän siirtymän on arvioitu tuovan Suomen uutta työtä, investointeja ja veroeuroja.

— Vaaleista muodostui talousvaalit, mutta samalla keskusteluissa sivuutettiin vihreän siirtymän huimat työllisyys- ja investointivaikutukset. Vetytalousvisiot ja uusien tekniikoiden käyttöönotto päinvastoin kyseenalaistettiin.

Kuntsin mielestä energiapoliittiset teemat jäivät ohuiksi eikä mediakaan innostunut teemoista. Energia suljettiin ulos, koska valtiovarainministeriön kuuden miljardin euron sopeuttamislista oli konkreettisempi asia.

Painotukset etsivät paikkaansa

Kaikesta huolimatta energiapolitiikan painotukset eivät näytä muuttuneen kovin paljon vaalien jälkeisessä ajassa. Kuntsi arvioi, että Kokoomuksen ja perussuomalaisten johdolla laadittavassa hallitusohjelmassa sitoutuneisuus uusiutuvaan energiaan kuitenkin vähenee ja muuttuu kevyemmäksi.

— Energia-asioissa ydinvoima on hallitusneuvotteluihin osallistuvien puolueiden liima. Todennäköisesti kaikki hyväksyvät myös merituulivoiman. Varsinaisia ongelmia ilmaantuu kaikkien tuotantomuotojen osalta vasta siinä vaiheessa, kun tuotantomuotoja tarkastellaan yksityiskohtaisemmin. Periaatteista voidaan olla samaa mieltä, mutta pahimmillaan erilaiset turvalausekkeet voivat estää asioista päättämisen jopa vuosiksi.

Suominen ennustaa, että hallituksen ohjelmassa vihreästä siirtymästä ei enää puhuta. Vaikka ilmaisu korvattaisiin sinivalkoisella siirtymällä, ei se muuta perusasetelmaa: energiapolitiikan suurista linjoista päätetään myös tulevaisuudessa Euroopan unionissa. Tämä rajoittaa kansallisten hallitusten toimia.

— Vuodeksi 2035 asetettu aikaraja Suomen hiilineutraalisuudesta närästää yhä perussuomalaisia, mutta hallitusohjelmaneuvotteluissa se todennäköisesti voidaan hyväksyä ja kiertää toteamalla, että tavoite on OK, kunhan se ei haittaa kansalaisten elämää, Suominen huomauttaa.

Kuntsi ei usko luontokadon torjumisen kaltaisten asioiden kiinnostavan kokoomuksen ja perussuomalaisten varaan rakennettua hallitusta kovin paljon. Sen sijaan energiaomavaraisuus saa aikaisempaa suuremman painoarvon. Biomassojen käytön hyväksyttävyyteen saattaa ilmaantua uusia säätöjä.

Yksittäisistä asioista Kuntsi nostaa lunastuslain. Siihen hän ennustaa muutoksia. Lunastuslakia sovelletaan erityisesti kantaverkon ja alueellisten sähköverkkojen rakentamisessa. Lunastuslain mukaisia korvauksia pidetään liian alhaisina, kun niitä verrataan esimerkiksi tuulivoimalaitosten maa-alueista maksettaviin vuokriin.

— Uusien sähkölinjojen rakentamiseen hallituspuolueet todennäköisesti suhtautuvat negatiivisesti. Yhtälö on vaikea, jos toisaalta halutaan rakentaa uusia merituulivoimalaitoksia, mutta ei haluta sähkölinjoja, joilla sähkö saadaan voimalaitoksilta käyttöpaikoille tai kantaverkkoon.

Mickelsson muistuttaa, että ilmastopolitiikassa aikaisemmat hallitukset ovat jo tehneet helpoimmat ratkaisut. Lähes kaikki jäljelle jääneet asiat ovat vaikeampia ja niiden toteuttaminen aiheuttaa jollekin kansalaisryhmälle uutta maksettavaa.

— Polttonesteiden sekoitevelvoitteen jäädyttämisestä tai laskemisesta voi tulla sinivalkoisen tai sinivihreän siirtymän poliittinen symboli.

Hallitusohjelmaan tehtävien kirjausten ylitse olisi kuitenkin osattava katsoa. Käytännössä uuden komission työohjelmaa kirjoitetaan jo nyt, vaikka europarlamenttivaalit järjestetään vasta vuonna 2024.

Kansalaisten kulut kuriin

Suomisen mieltä kokoomuksen ja perussuomalaisten muodostama hallitus pidättäytyy tekemästä kaikkia sellaisia päätöksiä, jotka nostavat kansalaisten elämisen kustannuksia.

— Kohtuuhintainen sähkö voi olla uuden hallituksen toiminnassa keskeinen asia, vaikka ei edes tiedettäisi, mitä kohtuuhintainen sähkö tarkoittaa.

Mickelsson ennustaa, että sähkömarkkinoiden virittelyssä Eurooppa siirtyy uusvanhaan teollisuuspolitiikkaan, jolloin valtioiden rooli markkinoilla kasvaa ja jolloin valtiollisia tukia käytetään nykyistä enemmän.

— Avointen sisämarkkinoiden kannattajat menettävät asemiaan. Jos näin tapahtuu, voisi olla hyödyllistä ottaa uusvanha teollisuuspolitiikka keskitetysti komission hanskaan, jotta kansallisvaltiot eivät hallitsemattomasti tukisi omia yrityksiään taloudellisesti.

Suominen on samoilla linjoilla.

— Valtiokapitalismin nousu on hankala asia. Siinä kisassa Suomi ajetaan nurkkaan emmekä voi kilpailla suurilla valtiollisilla tukirahoilla.

#energiapolitiikka
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja