Suomen mallista apuja?

Irti venäläisestä energiasta

08.05.2025, kello 13:05

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Eurooppa haluaa lopullisesti eroon venäläisestä energiasta — mahdollisimman pian. Maakaasu- ja öljykaupan lisäksi EU-komissio haluaa katkaista kaupankäynnin ydinpolttoaineilla.

Euroopan unioni kieltää uusien kaasu- ja öljysopimusten tekemisen venäläisten kanssa vielä tämän vuoden aikana. Samalla kaupankäynti nykyisten sopimusten puitteissa lopetetaan vuoteen 2027 mennessä. Näin tapahtuu, mikäli EU-komission laatima Roadmap towards ending Russian energy imports”-suunnitelma toteutuu.

Komission suunnitelma on kuitenkin vasta tiedonanto — ei lainsäädäntöesitys. Lakiehdotuksia komissio antaa todennäköisesti lähikuukausien aikana, minkä jälkeen jäsenmaat ja EU-parlamentti käsittelevät niitä.

Tulevaisuudessa kaasun ja öljyn alkuperä syynätään nykyistä tarkemmin. Kansainvälistä yhteistyötä vahvistetaan, jotta toimitusketjut olisivat mahdollisimman läpinäkyviä. Keinojen arvioidaan auttavan torjumaan Venäjän varjolaivastoa.

Viime vuonna EU-maat toivat 52 miljardia kuutiometriä kaasua Venäjältä. Putkikaasun osuus oli 32 miljardia kuutiometriä ja nesteytetyn maakaasun (LNG) 20 miljardia kuutiometriä. Venäläistä raakaöljyä Eurooppaan tuotiin 13 miljoonaa tonnia ja uraania yli 2800 tonnia.

Venäläistä maakaasua toi viime vuonna kymmenen jäsenvaltiota, öljyä toi kolme ja uraania seitsemän jäsenvaltiota.

— Riippuvuus Venäjän energiantuonnista aiheuttaa vakavia turvallisuus- ja talousriskejä, koska Venäjä käyttää jatkuvasti energiatoimituksia aseena uhatakseen unionin vakautta ja vaurautta, EU-komissio huomauttaa.

Komission hahmotteleman strategian tavoitteena on lopettaa energiantuonti kokonaan Venäjältä.

— Vaikka venäläisten energiatuotteiden tuonti on vähentynyt merkittävästi, ovat venäläiset kaasu-, öljy- ja uraanitoimitukset yhä osa EU:n energiajärjestelmää.

Putkikaasua vähemmän…

Eurooppaan tuodun venäläisen putkikaasun osuus kaikista venäläisistä kaasuista oli viime vuonna 58 prosenttia — noin 32 miljardia kuutiometriä. Määrä voi kuulostaa suurelta, mutta se puolet pienempi kuin tuonnin huippuvuosina 2018—2019.

Tämän vuoden tammikuussa venäläisen maakaasun toimitukset Ukrainan kautta kulkevissa putkissa loppuivat. Ukrainan putki oli viimeinen suora putkiyhteys Venäjän ja EU-alueen välillä. Muut suorat tuontireitit EU-maihin Itämeren, Puolan, Latvian, Viron ja Suomen kautta sulkeutuivat jo vuonna 2022. 

Viime vuonna noin puolet Venäjältä Eurooppaan toimitetusta maakaasusta (16 mrd km3) virtasi Ukrainan kautta. Vielä vuonna 2021 Ukrainan kautta tuotiin maakaasua EU-maihin reilut 40 miljardia kuutiometriä.

Ukrainan putkesta maakaasua saivat Slovakia ja Moldova. Slovakian kautta kaasua kuljetettiin myös Itävaltaan ja Unkariin. Ukrainan yhteyden sulkemisen jälkeen Venäjältä voidaan tuoda putkikaasua EU-alueelle enää Turkin kautta.

Maakaasua Venäjältä Turkkiin välittää kaksi Mustanmeren pohjaan asennettua putkea: Bluestream ja Turkstream. Turkstream välittää kaasua Pohjois-Eurooppaan Bulgarian kautta.

Viime vuonna Bulgarian kautta kulki ennätysmäärän venäläistä maakaasua Eurooppaan: lähes 17 miljardia kuutiometriä. Paljon enempää putkeen ei mahdukaan.

Suomen Pankki arvioi Euroopan ja Venäjän välistä energiakauppaa käsittelevässä raportissaan, että Ukrainan reitin sulkeminen ei aiheuttanut kaasupulaa EU-maissa. EU-maiden kaasuvarastot ovat täynnä, EU-maiden väliset putkiyhteydet ovat parantuneet ja nesteytetyn maakaasun tuontikapasiteettia on runsaasti.

Moldovassa kaasuhanojen sulkeutuminen sen sijaan aiheutti suuria ongelmia maan sähkön ja lämmöntuotannolle.

EU-komission arviot ovat samansuuntaisia.

— Ukrainan yhteyden sulkeminen ei ole vaikuttanut merkittävästi yleiseen toimitusvarmuuteen tai hintoihin, vaikka alueelliset vaikutukset vaihtelevat. Yhdessä koordinoidut EU:n laajuiset valmistelutoimet, monipuolistamistoimet ja asteittainen tuonnin lopettaminen Venäjältä ovat olennaisen tärkeitä hintavakauden, markkinoiden ennustettavuuden ja toimitusvarmuuden säilyttämiseksi.

Venäjän ei ole helppo korvata Eurooppaan suuntautunutta putkikaasuvientiä. Kiina ostaa venäläistä kaasua, mutta maiden välinen yhteys toimii jo täydellä kapasiteetilla. Suomen Pankki muistuttaa, että uusien putkiyhteyksien rakentaminen on parhaassakin tapauksessa monta vuotta kestävä hanke.

… LNG:tä enemmän

Vaikka putkikaasun tuonti Venäjältä Eurooppaan hiipuu, on nesteytetyn venäläisen maakaasun (LNG) tuonti kasvanut. Viime vuonna venäläistä nesteytettyä maakaasua tuotiin Eurooppaan 20 miljardia kuutiometriä (200 TWh). Tämä on 48 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021.

EU-komissio arvioi, että venäläistä LNG:tä tuodaan tämän vuoden aikana Eurooppaan saman verran kuin viime vuonna. Suomeen venäläisen LNG:n tuonti sen sijaan loppui viime vuoden kesällä.

Venäläisten ja eurooppalaisten välisessä LNG-kaupassa käytetään take-or-pay-sopimuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että kauppasummat ennakkoon sovituista kaasumäärien toimituksista lankeavat maksettaviksi, vaikka eurooppalaiset eivät ottaisi kaasua vastaan. Venäläinen sotatalous saa siis rahansa joka tapauksessa LNG-kaupasta.

Suomen Pankin arvion mukaan osa Venäjältä Eurooppaan tuodusta putkikaasusta on korvattu venäläisellä LNG:llä. Samalla LNG:n tuonti muistakin maista on kasvanut. Esimerkiksi amerikkalaisen LNG:n tuonti Eurooppaan on kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa.

Venäläinen LNG on selvästi halvempaa kuin muista maista tuotava nesteytetty maakaasu. Toisaalta LNG-kauppa ei muodosta samanlaista riippuvuussuhdetta Venäjän ja Euroopan välille kuin putki-infrastruktuurin käyttöön perustuva maakaasukauppa. Venäjän sotatalouden kannalta LNG-kaupasta saatavat tulot ovat vaatimattomia.

Suurimmat LNG:n tuojat Euroopassa ovat Alankomaat, Belgia, Espanja, Italia ja Ranska.

Venäläistä uraania neuvostoajan laitoksissa

EU-alueella sähköä jauhaa 19 neuvostoaikana rakennettua ydinvoimalaitosta. EU-komission selvityksen mukaan näistä VVER-tyyppisistä reaktoreista 15 kappaletta on monella eri tavalla riippuvaisia venäläisistä ydinenergiatoimittajista.

Neuvostoaikaisista reaktoreista kaksi on Suomessa (Loviisa). Muut sijaitsevat Bulgariassa (2 kpl), Unkarissa (4 kpl), Slovakiassa (5 kpl) ja Tsekissä (6 kpl).

Reaktoreissa käytetään venäläisiä polttoaineita. Lisäksi riippuvuuksia aiheuttavat varaosien toimitukset ja ydinpolttoainekiertoon liittyvät palvelut.

EU-alueen ydinvoimalaitoksissa käytetystä uraanista yli 14 prosenttia tuodaan Venäjältä. Osa neuvostotekniikkaan perustuvien laitosten omistajista on kuitenkin jo allekirjoittanut vaihtoehtoisia polttoainesopimuksia uusien toimittajien kanssa.

EU-komissio arvioi, että uraania sen eri muodoissaan on saatavilla maailmanmarkkinoilta melko hyvin. Maailman uraanista yli 85 prosenttia tuotetaan Kazakstanissa, Kanadassa, Australiassa, Namibiassa, Nigeriassa ja Venäjällä. Louhimattomia uraaniesiintymiä on myös joissakin EU-maissa.

EU-komission selvityksen mukaan Bulgaria ja Suomi ovat pisimmällä korvaavien polttoaineiden hankinnassa. EU-komissio huomauttaa, että vaihtoehtoiset uudet polttoaineet on kuitenkin testattava tarkasti ja niiden käyttö on hyväksyttävä jokaisessa jäsenvaltiossa ennen kuin niillä voi korvata venäläisen polttoaineen.

Komissio tukee taloudellisesti uusia ydinpolttoainehankkeita, joiden avulla päästäisiin eroon venäläisestä uraanista. Westinghousen APIS-hanke ja Framatomen SAVE-hanke tähtäävät siihen, että neuvostoaikaisiin VVER-reaktoreiden löydettäisiin uudet polttoaineiden toimittajat. EU-komissio on myöntänyt hankkeita varten yhteensä 20 miljoona euron avustuksen.

— Ydinenergian osalta komissio lähettää nyt selvän signaalin jäsenmaille ja markkinatoimijoille siitä, että venäläiselle polttoaineelle ja sen jalostukselle tulee löytää muita vaihtoehtoja, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

— Tässä on myös selkeä viesti siitä, että ydinteknologiaa ja tarvittavien polttoaineiden jalostusta kannattaa kehittää Euroopassa.

Ydinenergiamarkkinoiden uusjako?

Viime vuoden heinäkuussa Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Juhani Hyvärinen totesi YLEn haastattelussa, että länsimaiset polttoainemarkkinat venäläisiin reaktoreihin ovat olleet jo pitkään olemassa.

— Länsimaiset polttoainetoimittajat Westinghouse ja Framatome hamuavat nyt kumpikin markkinaosuuksia. Geopoliittisista syistä ne ovat valmiita investoimaan tähän paljon, Hyvärinen totesi.

Hyvärisen mielestä venäläisestä ydinpolttoaineesta ei ole teknisesti vaikea päästä eroon, mutta se vie aikaa.

— Materiaaleja ja rakenteita osataan työstää ja tehdä muuallakin.

EU-komission mielestä EU-maissa ei tällä hetkellä ole riittävästi yrityksiä, jotka osaisivat jalostaa tai rikastaa uraania. Viime vuonna noin neljännes uraanin jatkojalostamisesta tehtiin Venäjällä.

Komissio on tyytyväinen siitä, että eurooppalaiset uraania rikastavat laitokset ovat ilmoittaneet suunnitelmistaan laajentaa nykyistä rikastuskapasiteettiaan. Työ on kuitenkin hidastaa. Ensimmäiset uudet rikastuslaitokset valmistuvat Eurooppaan aikaisintaan vuonna 2027.

— Kansainvälisestä yhteistyöstä etenkin G7-maiden kesken voi olla suurta hyötyä, jotta ydinpolttoaineiden riittävä rikastamis- ja jalostamiskapasiteetti sekä ydinvoimalaitosten varaosapalvelut voidaan varmistaa, komissio toteaa selvityksessään.

Lisää luettavaa venäläisen energian tuonnista:

Vihreä siirtymä saa vauhtia — näin Suomi korvaa venäläisen energian

#energia ja Eurooppa