Tuulivoimainvestoinnit jatkuvat kaikesta huolimatta
Mistä säätöä tuulivoimalle?
26.11.2025, kello 14:26
Teksti Heikki Jaakkola | Kuva Scanstockphoto
Sähkön kysyntä kääntyy selkeään nousuun — näin ainakin uskotaan. Tämä innostaa taas investoimaan uusiin tuulivoimalaitoksiin. Tuulivoiman rinnalle tarvitaan kuitenkin yhä enemmän säätövoimaa.
Sähkömarkkinoiden kannibalisoituminen ja tuulivoima liitetään usein yhteen. Sähkömarkkinoilla kannibalisoituminen tarkoittaa sitä, että tuulisilla säillä reipas tuulisähkön ylitarjonta painaa sähkön markkinahinnan pohjamutiin, nollaksi tai jopa nollan alapuolelle. Tämä ei kuitenkaan pysäytä tuulivoima-alan kasvua. Näin toteaa Ilmatar Energy Oy:n toimitusjohtaja Juha-Pekka Weckström.
Weckström toteaa, että tuulivoimainvestoinnit perustuvat tyypillisesti asiakkaiden kanssa solmittuihin pitkiin PPA-sopimuksia. Ne takaavat sähköntuottajalle tietyn hinnan 10–20 vuodeksi. Weckströmin mukaan PPA-sopimusten hintataso on tällä hetkellä 4–5 senttiä kilowattitunnilta, mikä riittää tekemään hankkeista kannattavia.
Kustannusten nousu painaa kuitenkin myös tuulivoiman rakentamista. Ainakin merituulihankkeita on peruttu ja lykätty raskaiden kustannusten vuoksi. Järeän ja jäätyvään mereen sijoittuvan merituulipuiston rakentaminen ja puiston liittäminen kantaverkkoon on valtava hanke. Se voi maksaa satoja miljoonia euroja, se kestää kauan ja edellyttää monien eri osapuolten osallistumista. Lisäksi puiston tuottamalle sähkölle on löydettävä ostajat.
— Hankkeiden laajuus muistuttaa jo ydinvoimalaitosprojektia, Weckström huomauttaa.
Pääsääntöisesti tuulivoimalaitoshankkeet ovat kuitenkin kevyempiä projekteja, joiden myötä ala kasvaa pieni askel kerrallaan. Olennainen rajoittava tekijänä on Weckström mukaan sääriippuvaisia energialähteitä tasapainottavan säätövoiman tarjonta — tai sen puute. Tuulivoima-ala ei voi kehittyä muista tuotantomuodoista riippumattomasti — kontekstina on aina koko sähköjärjestelmä.
Silloin kun tuulivoimalaitokset eivät tuota sähköä, on vastaava määrä sähköä tuotettava vesivoimalaitoksilla tai ydinvoimalla. Reikiä voidaan paikata myös biomassoja tai maakaasua polttamalla ja lyhyellä aikajänteellä akkuihin säilötyllä sähköllä.
— Biomassojen ja fossiilisen maakaasun polttamisesta halutaan kuitenkin päästä eroon eivätkä akut tarjoa mahdollisuutta verkon pidempikestoiseen tasapainottamiseen.
— Kohtuuhintaisen ja riittävän säätövoiman saanti on keskeinen edellytys myös tuulivoiman kehittymiselle.
Weckström kuitenkin huomauttaa, että säätövoimakapasiteetin ei tarvitse vertautua suoraan fifty-fifty tuulivoimakapasiteettiin. Säätövoiman tarpeeseen vaikuttavat myös käytettävissä olevat kulutusjoustot ja erilaisten tilanteiden todennäköisyyksien arviointi.
Weckströmin mielestä tällä hetkellä tärkein säätövoimaresurssi on vesivarat, joita on eniten Norjassa. Vaikka vesivoiman merkittävä lisärakentaminen ei ole mahdollista, on olemassa olevan pohjoismaisen vesivoiman potentiaali valtava. Haasteena on kuitenkin etenkin norjalaisen sähkön tuominen Suomeen. Tämä edellyttäisi kantaverkon käytön tehostamista koko Pohjolassa. Järeiden kantaverkkojen nopea lisärakentaminen etenkin Norjassa on kuitenkin vaikeaa.
— Sähköverkkohankkeet ovat pitkäaikaisia investointeja, minkä vuoksi Norjan vesivoimapotentiaali ei tule muuttamaan olennaisesti Suomen tilannetta vuosikausiin.
Ruotsin ydinvoimatakinkääntö
Ydinvoiman renessanssi on näillä näkymin tuomassa uutta perusvoimaa pohjoismaisille markkinoille. Suomen näkökulmasta tärkeä takinkääntäjä on Ruotsi, joka kaavailee merkittävää ydinvoimakapasiteetin lisärakentamista. Tavoitteena on rakentaa jo vuoteen 2035 mennessä kaksi isoa laitosta, joiden yhteenlaskettu teho olisi vähintään 2500 megawattia. Ringhalsin alueelle kaavaillaan tuhat megawattia uutta kapasiteettia, minkä lisäksi Vattenfall selvittää pienreaktoreiden rakentamista.
Uusi ruotsalainen ydinvoimakapasiteetti näkyy lopulta myös Suomen markkinoilla. Sähkön tuontia Suomeen tehostaa jo nyt upouusi Aurora-yhteys, jonka myötä siirtokapasiteetti Ruotsin ja Suomen välillä kasvoi 1900 megawattiin.
Ruotsin massiiviset ydinvoimahankkeet edellyttävät kuitenkin valtion mukanaoloa. Tätä voi olla vaikea sovittaa markkinaehtoiseen toimintaan.
Ydinvoiman tuotantokustannukset ovat tuulivoimaa suuremmat ja vesivoimakin voi olla ydinsähköä edullisempaa. Kallista ydinvoimalaa ei kuitenkaan kannata rakentaa, jos sitä tarvitaan vain paikkaamaan satunnaisesti heikkoa tuulisähkön tarjontaa.
Jos taas ydinvoiman kilpailukyky ratkaistaan veronmaksajien rahoilla, vie tämä hapen edullisemmilta tuotantomuodoilta.
Pienydinvoiman kynnys matalin
Weckströmin mielestä pienydinvoimalla (SMR) on parhaat edellytykset kilpailla markkinoilla silloin, kun reaktoreilla tuotetaan vain lämpöä. Sähköä tuottavat SMR-reaktorit toimivat tyypillisesti noin 300 megawatin teholla, mutta lämpöä tuottavat ovat teholtaan pienempiä — joskus teholtaan vain 30 megawattia.
Lämpöreaktori on yksinkertaisempi laite, koska sen ei tarvitse toimia yhtä korkeassa paineessa tai tuottaa yhtä korkeita lämpötiloja kuin sähköä tuottavien reaktoreiden. Myös investointikustannukset ovat pienemmät. Lisäksi pienen reaktorin voi sijoittaa lähemmäksi asutuskeskuksia.
— SMR-lämpöreaktorit ja hukkalämpöjen talteenotto vähentävät tulevaisuudessa lämmöntuotannon yhteydessä tuotetun sähkön määrää, Weckström huomauttaa.
— Todennäköisesti sähköä tuottavien SMR-reaktoreiden tulo markkinoille käynnistyy pelkästään lämpöä tuottavista reaktoreista. Vaikka uusi ydinenergialaki tulee näillä näkymin madaltamaan SMR-reaktorien rakentamisen kynnystä, ei niiden voittokulku markkinoille ole mikään itsestäänselvyys. Myös pieni reaktori tuottaa korkea-aktiivista jätettä, joka on käsiteltävä asianmukaisesti.
Vety ei tarjoa nopeaa ratkaisua
Yksi mahdollisuus tasata tuulisähkön tuotannon vaihteluita on energian varastoiminen vetyyn. Suomen kunnianhimoiset vetytavoitteet ovat kuitenkin edenneet hitaasti. Näin on käynyt myös muissa maissa.
Alan iso haaste on se, että vedyn tuotannon, kulutuksen ja fasiliteettien pitäisi syntyä lähes tyhjästä ja lähes samanaikaisesti. Valtava uusi tulokas pitäisi kyetä istuttamaan keskelle olemassa olevaa ja tehokkaasti toimivaa energiajärjestelmää. Weckström uskoo, että energiaa tullaan joskus varastoimaan vetyyn Suomessakin. Mitään nopeaa ratkaisua tämä ei kuitenkaan tarjoa.
— Tässä vaiheessa tärkeimpiä säätövoiman lähteitä ovat vesivoima sekä lyhyellä aikajänteellä akut.
Haluatko kuulla lisää säätövoimasta, tuulivoimainvestoinneista, Juha-Pekka Weckströmistä tai energia-alan suurimmasta mullistuksesta? Puhdas siirtymä 360° -seminaari 10.–11.12.2025 Helsingissä antaa tähän mahdollisuuden.
Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan.


Kommentoi
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *
Kommentit ()
Ei kommentteja