Blogit

Omakynä Antti Kohopää

Euroopan kirjat ovat sekaisin

14.11.2022, kello 10:22

Saksa kertoi viime viikolla käyttävänsä 200 miljardia valtion rahaa energiakriisin hoitoon. Alle...

Omakynä Marja Rankila

Ilman vesivoimaa energiakriisistä ei selvitä

14.11.2022, kello 10:16

Vesivoiman rooli sähköjärjestelmän näkökulmasta on muuttumassa, mutta sen merkitys ei ole...

Omakynä Petra Pynnönen

Energiasektorin digitalisaatio kiihtyy

27.10.2022, kello 13:43

Energia-alan digitalisaatiossa otettiin uusi askel, kun EU-komissio julkaisi tiedonannon muodossa...

Kilowattitunteja laajempi kysymys

Energiajärjestelmän kestävyysmurros — mitä se on?

16.11.2022, kello 14:42

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Energiajärjestelmän kestävyysmurros — mitä se on?

Energiamurros on teknologiamuutosta laajempi kokonaisuus. Murros läpäisee koko energiajärjestelmän, mutta ulottuu myös yhteiskunnan valtarakenteisiin, lainsäädäntöön ja kansalaisten tapaan käyttää energiaa. Tiedemaailmassa puhutaan jo energiajärjestelmän kestävyysmurroksesta.

Fossiilitalouden juuret ovat syvällä. Toisen maailmansodan jälkeinen aika perustui lähes yksinomaan kivihiilen ja öljyn käyttöön. 1970-luvulla öljykriisi tarjosi ensimmäisen mahdollisuuden energiamurroksen toteuttamiselle, mutta mahdollisuutta ei käytetty täysimääräisesti. Sen sijaan maakaasu sai dominoivan aseman eurooppalaisessa energiajärjestelmässä.

— Siksi todellinen energiamurros on toteutumassa Euroopassa vasta nyt, toteaa Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Paula Kivimaa.

Energiamurros toteutuu osittain pakon sanelemana. Ilmasto lämpenee ja geopoliittinen levottomuus pakottaa muutoksiin — ympäristö on otettava aikaisempaa monipuolisemmin huomioon. Kivimaan mielestä kyseessä on hyvin laaja muutos: energiajärjestelmän kestävyysmurros.

Kestävyysmurros ei toteudu pelkästään uuden teknologian avulla tai vaihtamalla vanhaa teknologiaa uuteen. Samalla instituutioiden, asenteiden ja energian käyttöön liittyvien tapojen on muututtava. Nämä ovat teknologiamuutoksia haastavampia ilmiöitä.

— Jos ilmaston lämpenemistä ei kyetä pysäyttämään 1,5 asteeseen, on myös ilmastonmuutokseen sopeuttamista osattava edistää. Tulevaisuuden energiajärjestelmän odotetaan olevan nykyistä oikeudenmukaisempi, jolloin epäoikeudenmukaisuudet olisi osattava tunnistaa, Kivimaa huomauttaa.

Kivimaa nostaa energiajärjestelmän oikeudenmukaisuuden vaatimuksen jopa hallitsevaksi teemaksi tulevaisuudessa.

— Muutokset eivät millään tasolla ole helppoja, koska häviäjät vastustavat ja jarruttavat muutosta.

Murroksessa vanhat oletukset on uskallettava kyseenalaistaa. Uudet ratkaisut löytyvät ainoastaan kokeiluiden ja innovaatioiden kautta. Fossiilitalouteen perustuvat toimialat ovat saaneet jo tästä osansa.

— Vanhaa järjestelmää on uskallettava horjuttaa. Tarvitaan rakenteellisia muutoksia ja päästökaupan kaltaisia järjestelmiä. Kansanväliset yhteydet korostuvat tulevaisuuden energiakaupassa — etenkin sähkön siirtämisessä, Kivimaa huomauttaa.

Tulevaisuuden energiajärjestelmä on Kivimaan visioissa nykyistä hajautetumpi ja kuluttajien asema on vahvempi, kun kiinteistökohtainen energiantuotanto yleistyy. Tämä tarkoittaa sitä, että energia-asiakkaat myös myyvät sähköä ja lämpöä aika ajoin toisilleen tai verkkoon.

— Fossiilitalouden tarpeita varten muodostetut markkinamallit eivät enää toimi. Markkinamallien on palveltava myös kansalaisten tarpeita, ei pelkästään teollisuuden tarpeita.

Onko energia edes kiinnostavaa?

Miksi kansalaisten pitäisi perehtyä kysyntäjoustojen kaltaisiin asioihin tai edes sähkösopimusten sisältöön? Energia itsessään ei ole kovin kiinnostava asia. Paljon kiinnostavampia ovat energiapalvelut — se, miten niiden avulla helpotetaan ihmisten arkea.

Suomen ympäristökeskuksen professori Paula Kivimaa toteaa, että monimutkaistuva energiakauppaa asettaa kansalaisset eriarvoiseen asemaan. Kaikilla ei ole edellytyksiä perehtyä energiakauppaan syvällisesti. Esimerkiksi kysyntäjoustot voitaisiin tuotteistaa ja niistä vastaisi energiayhtiö.

Aalto-yliopiston professori Peter Lund on samoilla linjoilla.

— Olisi parempi, jos energiayhtiöt myisivät koteihin 21 asteen lämpötilaa sen sijaan, että ne myyvät kilowattitunteja.

Taloustieteen professori Matti Liski muistuttaa, että riittävät taloudelliset kannusteet luova uusia energiapalveluita.

Energia puhutti professorijoukkoa Suomalaisen Tiedeakatemian Energia-illassa 14.11.2022.

Mikä on professorien mielestä pahin este toteuttaa energiamurros?

— Olemassa olevat valtarakenteet, populismi ja ne tahot, joiden liiketoiminta perustuu vanhaan fossiilitalouden järjestelmään. Valta ja raha ovat sitoutuneet vahvasti nykyjärjestelmään. Monesti poliittiset toimijat ovat jopa konservatiivisempia kuin energiatoimiala, Kivimaa toteaa.

Liskin mielestä energiamurros etenee vain siinä tapauksessa, jos energia-alan yritykset kokevat saavansa muutoksesta taloudellisia hyötyjä. Tämä korostuu erityisesti nyt, kun energiakriisi nostaa energian hintaa.

— Energian hinnannousua on voitava rajata, jotta julkiset varat eivät loppuisi, kun kansalaisia autetaan selviämään energiakriisin aiheuttamasta ahdingosta. Energiakriisin kaltaisessa poikkeuksellisessa tilanteessa markkinamekanismin ei tarvitse antaa toimia.

Lund muistuttaa, että suomalaisen sähköntuotannon kustannukset eivät ole kallistuneet energiakriisin aikana.

— Markkinoilla on nyt poikkeustilanne, joka on jumittanut markkinat. Suomessa uskotaan liikaa, että markkinat ratkaisevat tilanteen. Siksi valtion pitäisi puuttua tilanteeseen ja verottaa energiantuotannon voittoja.

 

Tavoitteena "vapaus turvattomuudesta"

Kestävyysmurroksessa turvallisuus saa uuden merkityksen. Kivimaan mukaan kyseessä on kuitenkin ”vapaus turvattomuudesta”. Kansakuntien olisi osattava suojautua ilmastonmuutoksen aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia vastaan. Ilmastonmuutoksen välillisiä vaikutuksiakaan ei voi unohtaa. Esimerkiksi kuivuus voi tehdä osan nykyisistä viljelysmaista kelvottomiksi ja uusia viljelysmaita perustetaan alueille, jotka eivät nykyisin sovellu viljelemiseen.

— Kestävyysmurroksessa valtioiden väliset nykyiset valtasuhteet rapautuvat. Fossiilitalouksien poliittinen ja taloudellinen valta vähenee. Oleellista kehityksessä on se, miten valtiot suhtautuvat siihen, kun niiden asema muuttuu.

Kestävyysmurroksessa kilpailu materiaaleista ja tuotannontekijöistä kiristyy. Esimerkiksi akkuteollisuus ja tuulivoimateollisuus tarvitsevat entistä enemmän harvinaisia metalleja. Suuntaus vaikuttaa maankäyttötapoihin: kaikki alueet eivät sovellu tuulivoimarakentamiselle ja uusia kaivoksiakin olisi perustettava jonnekin. Oleellista kehityksessä on se, kykeneekö tiede kehittämään sellaisia uusia materiaaleja, joista ei olisi niukkuutta tai jotka eivät johtaisi kilpailuun.

— Aikaisemmin energia- ja ilmastostrategiat eivät sisältäneet turvallisuusulottuvuutta, mutta nyt turvallisuusteemat ovat tulleet jäädäkseen. Samalla huoltovarmuuskysymykset olisi syytä päivittää vastaamaan uutta tilannetta, Kivimaa huomauttaa.

— Tämä edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä valtionhallinnossa, mutta myös kansalaisia osallistavaa politiikkaa. Ylipäätään globaalien kriisien hoitamisessa tarvitaan horisontaalista yhteistyötä.

Kivimaa korostaa myös tieteellisen työn merkitystä. Nyt tutkijat on jätetty melko tehokkaasti energiaeliitin ulkopuolelle.

Energiavalta murenee

Parhaimmillaan kestävyysmurros johtaa siihen, että kuka tahansa voi tuottaa uusiutuvaa energiaa. Samalla energiavalta murenee ja globaalit markkinat pirstoutuvat alueellisiksi markkinoiksi. Valta jakaantuu uudella tavalla ja alueiden energiaomavaraisuus paranee. Häiriöt eivät ole enää globaaleja tai valtakunnallisia, vaan paikallisia.

— Nyt käynnissä oleva energiakriisi antaa mahdollisuuden vauhdittaa puhtaaseen energiaan perustuvan talousjärjestelmän kehittymistä, Kivimaa toteaa.

— Tietoisuus energiasta on korkeammalla tasolla kuin koskaan aikaisemmin. Tosin nyt rahaa käytetään valtavia määriä aseisiin, jolloin energiainnovaatioihin voidaan käyttää aikaisempaa vähemmän.

Tällä hetkellä Eurooppa yrittää ratkaista akuutin energiakriisin nesteytetyn maakaasun avulla. Kivimaan mielestä riskinä on, että samalla lukkiudutaan uudenlaiseen fossiilijärjestelmään.

Polkuriippuvuus on pahasta

— Köyhyys on maailman suurin ongelma. Tämä hidasta ilmastopolitiikan toteutumista ja energiamurrosta, toteaa professori Peter Lund.

Köyhillä valtioilla ja kansalaisilla ei ole varaa ottaa käyttöön uutta puhdasta teknologiaa, vaikka sitä haluaisivat.

Ahneus on lähes yhtä suuri este. Lund muistuttaa, että YK:n ilmastokokouksen yhteydessä laskettiin kehittyvien maiden tarvitsevan vuosittain sata miljardia euroa energiamurroksen toteuttamiseen. Tätä rahaa ei kuitenkaan rikkailta teollisuusmailta löytynyt ja kun löytyi, niin raha tarjoiltiin kehittyville maille lainoina.

— Energiamurros on ennen kaikkea yhteiskunnallinen murros, jolloin teknistaloudellisten, sosioteknisten ja poliittisten seikkojen olisi oltava tasapainossa. Koska lait perustuvat vanhaan fossiilitalouteen, olisi lakeja muutettava soveltumaan paremmin puhtaan energian talousjärjestelmään.

Fossiilitalous on johtanut teknologiseen polkuriippuvuuteen, josta on vaikea poiketa pientareelle. Kun investointeja tehdään kymmeniksi vuosiksi eteenpäin, ei polulta voi loikata, vaikka maailma polun ympärillä muuttuisi. Maailman energiatalous perustuu kuitenkin yhä 80-prosenttisesti fossiilienergian käyttöön.

— Polkuriippuvuudesta pääsevät helpoiten eroon uudet toimijat, joilla ei ole sidonnaisuuksia vanhaan, Lund huomauttaa.

Tiedettä yhteiskunnan hyväksi

Suomalainen Tiedeakatemia on vuonna 1908 perustettu tieteellinen seura. Sen tehtävänä on edistää tieteellistä tutkimusta ja toimia korkeatasoista tiedettä edustavien tutkijoiden yhdyssiteenä. Tiedeakatemia edistää tutkittuun tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa. Se järjestää tapahtumia, kustantaa tieteellisiä julkaisuja, tekee aloitteita ja antaa lausuntoja tiedettä ja tieteenharjoittajia koskevissa kysymyksissä. Tiedeakatemia jakaa vuosittain noin kaksi miljoonaa euroa apurahoja, erityisesti nuorille tutkijoille.

#energiamarkkinat
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja