Blogit

Markkinat Omakynä Antti Kohopää

Ympäristöneuvostossa ilmastopolitiikan tulevaisuus

22.03.2024, kello 13:48

Maanantaina Brysselissä kokoustaa ympäristöneuvosto. Ympäristöneuvostoon kuuluvat EU-maiden...

Omakynä Tuotanto Marja Rankila

Pienistä puroista kasvaa suuri virta

20.03.2024, kello 15:12

Keskusteluissa nousee usein eteen väite, että vesivoimaa ei enää tulevaisuudessa tarvita, kun...

Euroopan parlamentti kiristäisi tavoitteita

Energiansäästön suuri tehtävä

12.09.2022, kello 10:44

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Energiansäästön suuri tehtävä

Energiansäästö ja energiatehokkuus nousevat aikaisempaa tärkeämpään rooliin eurooppalaisen energiapolitiikan työkalupakissa. Energiansäästö onkin nopea tapa leikata energiatuotteiden kysyntää energiakriisin kaltaisessa tilanteessa. Painoarvojen muuttuminen näkyy jo Euroopan parlamentin päätöksissä.

Energian loppukäytöstä ja primäärienergian kulutuksesta pitäisi leikata EU-alueella vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Näin tapahtuu, mikäli Euroopan parlamentin tahto toteutuisi. Parlamentti äänesti energiatehokkuusdirektiivin (EED) päivittämisestä 14.9.2022.

Primäärienenergian käyttö oli Euroopan parlamentin erityisenä silmätikkuna. Sen käytöstä parlamentti leikkaisi 42,5 prosenttia vuoden 2007 kulutukseen verrattuna. Tavoite olisi saavutettava vuoteen 2030 mennessä. Vähentämistavoite on 14,5 prosenttia enemmän kuin mitä jäsenvaltiot arvioivat saavuttavansa vuodeksi 2020 laadituissa suunnitelmissaan.

Tähän saakka EU:n jäsenmaita sitovat energiatehokkuustoimet ja energiansäästön tavoitteet ovat koskeneet ainoastaan energian loppukäyttöä. Sitovien tavoitteiden laajentaminen koskettamaan myös primäärienergian käyttöä on monta pykälää haastavampaa.

Primäärienergia tarkoittaa kaikkea sitä energiaa, joita energiaraaka-aineet sisältävät ennen kuin niistä jalostetaan esimerkiksi sähköä tai kaukolämpöä voimalaitoksissa. Energiaraaka-aineiden jalostamisen yhteydessä osa energiasta häviää, joka sekin olisi nyt otettava huomioon energiansäästötoimissa.

Parlamentin linjaus on Suomelle erityisen rankka, koska Suomi on jo asettanut kansallisen hiilineutraaliustavoitteen, joka pitäisi saavuttaa viimeistään vuonna 2035. Kansalliset tavoitteet yhdessä Euroopan unionin asettaman energiankäytön vähentämistavoitteen kanssa tarkoittavat paljon verta, hikeä ja kyyneleitä.

Mikä Euroopan parlamentin linjauksessa aiheuttaa suurimmat haasteet?

— Kun energian säästäminen ulotetaan käsittämään myös primäärienergia, olisi säästöjä yksinkertaisesti löydettävä selvästi nykyistä enemmän, toteaa Energiateollisuus ry:n energiatehokkuudesta vastaava asiantuntija Sirpa Leino.

— Myös päästöjä on vähennettävä entistä enemmän, mutta samalla yhteiskunnan odotetaan sähköistyvän vauhdilla — siis käyttävän huomattavasti enemmän päästötöntä sähköä kuin nykyisin.

Leino huomauttaa, että energiansäästö ja energiatehokkuuden parantaminen saavat nyt aikaisempaa selvästi suuremman painoarvon Euroopan unionin päätöksenteossa.

— Lyhyellä aikavälillä fiksulle energian säästämiselle ei ole kuitenkaan vaihtoehtoja. Investoinnit päästöttömään tuotantoon taas auttavat vasta pidemmällä aikavälillä, kunhan absoluuttisia energiakattoja asettamalla ei rajoita ilmastotavoitteiden saavuttamiseen käytettäviä keinoja.

— Energiansäästön ja energiatehokkuuden parantamisen painoarvo nousee Euroopan unionin energiapoliittisessa paletissa, arvioi Energiateollisuus ry:n energiatehokkuudesta vastaava asiantuntija Sirpa Leino.

Mikä tahansa ei enää kelpaa

Energiatehokkuustoimia ja energiansäästöä ohjataan tulevaisuudessa monilla eri tasoilla, mikäli Euroopan parlamentin linjaukset toteutuvat. Tähän asti on riittänyt, että jäsenvaltioille asetetut tavoitteet on voitu todentaa energian loppukäyttöön kohdistetuilla toimilla.

Jäsenmaat ovat myös voineet valita melko vapaasti ne keinot, joilla tavoitteet saavutetaan. Esimerkiksi Suomessa suurin osa säästöistä on saatu aikaiseksi vapaaehtoisilla energiansäästösopimuksilla. Ruotsissa taas energiatehokkuuteen on ohjattu verotuksen avulla.

— Tulevaisuudessa jäsenmaiden liikkumavara kaventuu, kun hyväksyttävien keinojen määrä supistuu. Todennäköisesti Ruotsin valitsema tapa käyttää verotusta ei enää kelpaa, Leino toteaa.

Uusien keinojen etsiminen koskettaa myös Suomea. Leino arvelee, että nykyinen energiatehokkuussopimusjärjestelmä kelpaa tulevaisuudessakin, mutta ei ilman muutoksia. Neuvottelut uudesta sopimuskaudesta aloitetaan ensi vuoden syksyllä.

Komissio ja parlamentti samoilla linjoilla

Euroopan parlamentin nyt linjaama kanta on tiukempi kuin EU-komission viime vuoden kesänä ehdottama energiatehokkuustavoite. Tuolloin EU-komissiolle riitti 36 prosentin vähennys energian loppukäytöstä ja 39 prosentin vähennys primäärienergian kulutuksesta. Tämän perusteella tavoite olisi kiristynyt yhdeksällä prosentilla.

EU-komission ehdotus ehti kuitenkin jo vanhentua. Syynä on Venäjän hyökkäyssota ja energiahintakriisi. Siksi komissio nosti tavoitteen tämän vuoden toukokuussa yhdeksästä prosentista 13 prosenttiin RePower-tiedoksiannon yhteydessä. Maailma muuttui vuodessa enemmän kuin paljon.

EU-komission tuorein ehdotus on melko lähellä Euroopan parlamentin asettamaa energiatehokkuustavoitetta. Parlamentin äänestyspäätöksen jälkeen komission suunnalta kuuluikin hyväksyviä hyminöitä.

Vain säästöllä nopeita ratkaisuita

Energiahintakriisin juurisyy on kysyntää vähäisempi energian tarjonta. Kriisi voidaan ratkaista kahdella tavalla: tarjontaa lisäämällä tai kysyntää leikkaamalla. Koska tarjonnan lisääminen vie vuosia, on kysynnän leikkaaminen — siis energian säästäminen — nopeampi ja helpompi tie liudentaa kriisin vaikutuksia. Tämä korostuu myös energiatehokkuusdirektiiviä koskevissa ehdotuksissa.

Myös EU:n jäsenmaiden edustajista koostuva energianeuvosto on jo ehtinyt käsitellä energiatehokkuusdirektiivin päivittämistä. Neuvoston kannat ovat lähes samat kuin EU-komission ehdotukset: 36 prosentin vähennys energian loppukäytöstä ja 39 prosenttia primäärienergian kulutuksesta.

Suomalaiset säästöt — 8,9 TWh vuosittain

Suomalainen energiatehokkuussopimusjärjestelmä perustuu vapaaehtoisuuteen. Mukana ovat kaikki merkittävimmät teollisuuden alat ja julkinen sektori. Toimialakohtaisten sopimusten kattavuus kuitenkin vaihtelee. Energiatoimialan kattavuus on noin 80 prosenttia.

Vuosina 2017–2020 sopimustoiminnassa mukana olleet yritykset ja kunnat tehostivat energiankäyttöään yhteensä 8,9 terawattitunnilla. Tästä 6,5 terawattituntia syntyi energian loppukäytössä. Eniten säästettiin lämpöä ja polttoaineita — 79 prosenttia. Loppu oli sähköä.

Energiavaltainen teollisuus oli suurin säästäjä. Teollisuus saavutti vuosittain lähes 5200 gigawattitunnin säästöt — rahaksi muutettuna tämä on noin 207 miljoonaa euroa. Kakkosena oli energiatoimiala vajaan 2400 gigawattitunnin säästöillä.

Säästötoiminnan seurauksena hiilidioksidia pääsi ilmaan vuosittain kaksi miljoonaa tonnia vähemmän.

 

Sitova vai ei-sitova tavoite?

Euroopan parlamentti haluaisi energiatehokkuustavoitteista sitovia — sekä Euroopan unionia sitovia että jäsenmaita sitovia. Energianeuvosto ei kuitenkaan kannata jäsenmaille asetettuja uusia sitovia tavoitteita.

Energianeuvostolle ja Euroopan parlamentille kelpaa suomalaisten kehittämä vapaaehtoinen sopimusjärjestelmä tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö myös vapaaehtoisilla toimilla toteutettavia tavoitteita pitäisi voida kiristää nykyisestä.

Tällä hetkellä direktiivi edellyttää Suomelta joka vuosi uusia säästöjä 2,3 terawattituntia. Tämä vastaa vuotuista 0,8 prosentin kasvua säästötoimissa. Jos EU-komission ehdotus toteutuu, pitäisi uusia säästöjä saada aikaiseksi vuosittain 1,5 prosenttia — energiaksi muutettuna noin 4,3 terawattituntia. Euroopan parlamentin ehdotus sen sijaan tarkoittaisi jopa kahden prosentin vuotuista kasvua säästötoimissa, eli noin kuuden terawattitunnin energiakakkua.

Muitakin muutoksia luvassa

Euroopan parlamentti haluaa tehostaa energiansäästötoimiin liittyvän tiedon keräämistä ja raportointia. Energiansäästötoimia pitäisi myös analysoida ahkerammin — suunnitteluakin tarvitaan lisää.

Energiakatselmusten avulla parlamentti olettaa löytyvän yhä enemmän uusia säästökohteita tilkittäväksi. Lisäksi energiaköyhyydestä kärsiville ja haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille olisi kehitettävä helpotuksia.

Datakeskusten tuottamien hukkalämpöjen hyödyntäminen lämpöverkoissa kiinnostaa erityisen paljon Euroopan parlamenttia. Hukkalämpöjen kohtelulla onkin merkitystä Suomen kaltaisille maille, jotka käyttävät hukkalämpöjä kaukolämmöntuotannossa.

Myös energianeuvosto uhrasi ajatuksia hukkalämpöjen hyödyntämiselle. Neuvosto on valmis nostamaan hukkalämpöjen käytön lähes tasavertaiseen asemaan uusiutuvan energian kanssa.

— Energianeuvoston ja Euroopan parlamentin näkemykset hukkalämpöjen hyödyntämisestä ovat nyt positiiviset, vaikka muuten kaukolämpö ei parlamenttia kovin paljon kiinnosta, Leino toteaa.

Seuraavaksi EU-komissio, jäsenmaiden edustajista koostuva energianeuvosto ja Euroopan parlamentti aloittavat neuvottelut varsinaisesta lainsäädännöstä. Neuvotteluissa energiansäästölle ja energiatehokkuustoimille asetetaan lopulliset tavoitteet.

Monilta osin energianeuvoston ja Euroopan parlamentin kannat ovat vielä kaukana toisistaan. Asiantuntijoiden mielestä neuvotteluista on tulossa ”mielenkiintoiset”. Olivatpa energiansäästölle ja energiatehokkuudelle asetettavat tavoitteet mitä tahansa, kiristyvät kaikki tavoitteet nykyisistä.

#energiansäästö
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja