Energia-alan ykköstoive budjettiriihestä:

Energiaverouudistus — kiitos

04.04.2022, kello 10:27

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Energiaverouudistus — kiitos

Energia-ala on Suomen kovin investoija. Rahaa käytetään joka vuosi yli kolme miljardia euroa — näillä näkymin aina 2030-luvun puoliväliin asti. Investointien avulla päästään irti venäläisestä fossiilienergiasta, vastataan hintojen nousuun ja puhdistetaan ilmaa hiilestä.

Energiaverouudistuksen alkamista on odotettu kiihkeästi ja pitkään. Ahkerasti vuosittain investoiva energiatoimiala odottaa energiaverouudistuksen ennen kaikkea selkiyttävän tulevaisuuden näkymiä.

— Energia-alan investoinnit olisi kiva kohdistaa sillä tavalla, että ne eivät heti joutuisi verotuksen kohteeksi, toteaa Energiateollisuus ry:n johtaja Jari Kostama.

Energian käyttöä koskevat uudet verolinjaukset ovat vielä arvoitus. Jotain uutta lienee kuitenkin odotettavissa, koska ilmastopolitiikan toteuttaminen ja geopolitiikan aiheuttavat muutokset vähentävät entisestään fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Samalla valtion verotulot supistuvat. Tuhannen taalan kysymys on: millä valtio paikkaa fossiiliverojen jättämät aukot verotuloissa.

— Onko ylipäätään järkevää olettaa, että energiaverot tuottavat vuodesta toiseen saman verran verotuloja valtion kassaan, Kostama kysyy.

Johtaako tämä siihen, että fossiilienergian verottamisen sijasta ryhdytään verottamaan esimerkiksi bioenergian käyttöä — tai luokitellaanko bioenergia siten, että jonkun biojakeen käyttöä ei veroteta ja jonkun käyttöä verotetaan. Entä verotetaanko sähkönkäyttöä myös tulevaisuudessa? Nyt sitä verotetaan, mutta miten on laita tulevaisuuden sähköistyvässä yhteiskunnassa?

— Energiantuotanto ja energiamuodot puhdistuvat. Tämän jälkeen niitä ei voi verottaa ainakaan haittaperusteisesti, Kostama toteaa.

Epävarmuus tulevasta vähenee hitusen, kunhan energiaverouudistus saadaan toteutettua. Kirjaus asiasta on sentään tehty Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan. Asia on siis tekemistä vaille valmis.

Kostaman mielestä ihanteellista oli saada energiaverotuksen linjoista 10–15 vuoden päähän ulottuva näkymä. Linjausten avulla investointejaan pohtivat energiayhtiöt pääsevät ainakin oikealle hehtaarille.

— Lisäksi olisi keksittävä uutta veropohjaa. Kostama toteaa.

— Onko ylipäätään järkevää olettaa, että energiaverot tuottavat vuodesta toiseen saman verran verotuloja valtion kassaan, Energiateollisuus ry:n johtaja Jari Kostama kysyy.

Huoltovarmuus paranee, vihreä siirtymä kiihtyy

Energia-ala investoi vuosittain yli kolme miljardia euroa energian tuotantoon ja jakeluinfrastruktuuriin. Investoinnit tehdään markkinaehtoisesti. Investoinnit nopeuttavat yhteiskunnan vihreää siirtymää ja helpottavat irtautumista venäläisestä fossiilienergiasta.

— Ukrainan sodan seurauksena investointitahti todennäköisesti kiihtyy. Investoinnit vahvistavat energiaomavaraisuutta ja edistävät vihreää siirtymää etenkin kaukolämmön tuotannossa, Kostama toteaa.

Suomalaisen energiatoimialan riippuvuus venäläisestä energiasta ei ole kuitenkaan samaa luokkaa kuin Keski-Euroopassa. Varsinaista riippuvuutta on hyvin vähän. Syy tuontiin on johtunut enemmän edullisesta hinnasta kuin vaihtoehtojen puuttumisesta.

— Kaukolämmön tuotannossa käytetty venäläinen metsähake voidaan korvata kotimaisilla vaihtoehdoilla. Esimerkiksi metsien hoitotoimia voidaan ennallistaa, mikä tuottaa nykyistä enemmän sivuvirtoja kaukolämpöyrityksille.

Kostama ennustaa, että turpeen käyttö kaukolämmön tuotannossa lisääntyy hetkellisesti. Tämä lisää energia-alan kasvihuonepäästöjä, mutta ei vaikuta pitkän aikavälin kehitykseen. Kaukolämmön tuotanto puhdistuu ja vihreä siirtymä etenee vääjäämättä. Tämä on myös huoltovarmuuden kannalta suotuisaa kehitystä.

Kun Olkiluodon kolmas ydinvoimala tuottaa sähköä valtakunnan verkkoon täydellä teholla vielä tämän vuoden aikana, on suomalaisesta sähköstä yli 90 prosenttia päästötöntä. Lisäksi uutta tuulivoimalaitoskapasiteettia valmistuu lähitulevaisuudessa joka vuosi noin 1000 megawattia.

— Markkinaehtoista kehitystä kannattaa vahvistaa entisestään, kun energiayhtiöiden toimintaympäristöön vaikuttavia poliittisia päätöksiä tehdään, Kostama muistuttaa.

Energiaviraston päätös muuttaa sähköverkkoyhtiöiden toimintaa säätelevän valvontamallin periaatteita kesken valvontakauden ei kuitenkaan sovi kuvioon. Päätös ei edistä sähköverkkojen toimitusvarmuuden vahvistumista.

— Viime syksyn energiahintakriisi osoitti sen, mikä merkitys hyvin toimivalla kantaverkolla ja sähköverkoilla on. Tämä on yksi syy, miksi sähkön hinta ei singahtanut Suomessa samanlaiseen nousuun kuin muissa Euroopan maissa, Kostama huomauttaa.

Antaa markkinoiden toimia

Ukrainan sota ja energiahintakriisi nostavat paineita hillitä energian hintojen nousua. Tämä voi johtaa siihen, että poliittiset päättäjät haluavat puuttua tavalla tai toisella energiamarkkinoiden toimintaan. Kostaman mukaan tämä saattaa johtaa esimerkiksi väliaikaisten hintakattojen tai windfall-verojen käyttöön. Oleellista on kuitenkin se, että väliaikaisilla ratkaisuilla ei katkaistaisi markkinaehtoista kehitystä.

Kostama pitää EU-komission ehdotuksia veronalennuksista, voimalaitosrakentamisen nopeutetusta lupamenettelystä ja kohdennetusta likviditeettiavusta toimivina ratkaisuina. Sen sijaan energian myynnistä saatujen tuottojen ylimääräinen verotus olisi kuolinisku uusille investoinneille.

— Jos markkinoiden annetaan toimia, niin kallistunut energia kannustaa automaattisesti investoimaan uusiin voimalaitoksiin. Kun näin tapahtuu, niin lisääntyvä tarjonta painaa osaltaan hintoja alas.

Moni EU-maa tukee julkisin varoin voimalaitosten toimintaa. Kostama ei pidä ajatuksesta.

— Taloudellisesti tuetun tuotannon kilpailuasema markkinoilla on muita parempi, mutta samalla julkinen tuki sotkee markkinoiden toiminnan ja vie pohjaa markkinaehtoisilta investoinneilta. Yhteiskunnan kannalta on vain hyvä, että investoinnit toteutuvat ilman julkista rahaa.

Yhteiskunnallisilla panostuksilla voidaan kuitenkin edistää energiatoimialan kehitystä. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä demonstraatiolaitoksiin kohdistettu taloudellinen tuki tuottaa parhaat tulokset ilman, että tuki vaikuttaisi markkinoiden toimintaan.

— Sähkön ja lämmön varastointi, asiakkaiden oman tuotannon vauhdittaminen, energiatehokkuus, kulutusjoustot ja polttoaineiden korvaaminen sähköllä ovat asioita, joiden parissa tehtävä tuotekehitystyö sisältää vielä paljon potentiaalia. Näitä kaikkia voidaan toteuttaa etupainotteisesti. Niistä on myös apua, kun tulevan talven energiahuoltoasioita ratkotaan, Kostama sanoo.

Miten lupakäytäntöjen sujuvoittaminen vauhdittaa energia-alan investointien toteutumista — siitä voit lukea täältä.

Muita energiatoimialan toiveita

— Huoltovarmuuskeskuksen olisi syytä aloittaa energiaturpeen väliaikainen varmuusvarastointi seuraaviksi 3–5 vuodeksi

— Puuhaketta saadaan lisää, kun harvennushakkuurästejä puretaan

— Yksityisten maanomistajien metsänhoidon Kemera-tuen ehdot vuoden 2015 tasolle

— Metsäkeskukselle lisää resursseja

— Metsänkorjuuketjun yrittäjien rahoitus turvattava

— Valtion omistamien metsien harvennusrästit käyntiin

— Energiapuun käsittelyyn tarvittavat terminaalit rakenteille. Alemman tieverkoston ja yksityisteiden ylläpitoon lisärahoitusta kasvavien puukuljetusten mahdollistamiseksi.

— Pienydinvoimalaitoksia koskevat kokeilut käyntiin

 

#energiamarkkinat #energiatalous #energiaverotus
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja