Blogit

Markkinat Omakynä Antti Kohopää

Ympäristöneuvostossa ilmastopolitiikan tulevaisuus

22.03.2024, kello 13:48

Maanantaina Brysselissä kokoustaa ympäristöneuvosto. Ympäristöneuvostoon kuuluvat EU-maiden...

Omakynä Tuotanto Marja Rankila

Pienistä puroista kasvaa suuri virta

20.03.2024, kello 15:12

Keskusteluissa nousee usein eteen väite, että vesivoimaa ei enää tulevaisuudessa tarvita, kun...

Pitkät käsittelyajat riesana

Näin lupakäytännöt vaikuttavat

04.04.2022, kello 10:14

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Näin lupakäytännöt vaikuttavat

Energia-alan hankkeita ohjaava lupaviidakko on tiheä. Investointeihin saataisiin vauhtia, jos  lupakäytäntöjä yksinkertaistettaisiin ja käsittelyaikoja nopeutettaisiin.

— Valtion lupa- ja valvontavirasto Luova oli Juha Sipilän hallituksen kuningasajatus. Juuri sitä olisimme tarvinneet, toteaa Energiateollisuus ry:n ympäristösääntelyn asiantuntija Heidi Lettojärvi.

— Valitettavasti hanke ei toteutunut.

Luova olisi ollut valtakunnallisesti toimiva valtionvirasto, johon olisi keskitetysti koottu erilaisia lupien käsittelyyn ja valvontaan liittyviä toimintoja. Jos Luova olisi saatu aikaiseksi, olisi ELY-keskukset ja aluehallintovirastot lakkautettu. Valtakunnallisesta statuksesta huolimatta virasto olisi ollut läsnä myös alueellisesti.

Lettojärven mielestä idea on yhä käyttökelpoinen.

— Keskitetty lupien käsittely on parempi ratkaisu kuin suuri määrä alueellisia viranomaisia.

Valtakunnalliseen virastoon olisi helppo koota kovan luokan asiantuntemusta, jota esimerkiksi tarvitaan energia-alan kaltaisten hankkeiden lupien käsittelyssä. Oleellista on kuitenkin viraston monialaisuus.

— Kun lupamenettelyt koskevat laajasti eri toimialojen yrityksiä ja edellyttävät monialaista osaamista, olisi luontevaa sijoittaa tällainen virasto useamman eri ministeriön alaisuuteen, Lettojärvi pohtii.

Kun osaaminen ja tieto keskitetään yhteen, nopeutuu lupa-asioiden käsittely. Asian selventämiseen tarvitaan kuitenkin esimerkki. Kun vesivoimalaitoksen rakentaja tarvitsee vesiluvan, myöntää sen aluehallintovirasto. Vesiluvan täytäntöönpanoa sen sijaan valvoo toinen viranomainen — alueellinen ELY-keskus. ELY-keskus ratkaisee myös luonnonsuojeluun liittyvät luvat. Lupia käsitellessään ne pyytävät toisiltaan lausuntoja, jotka liittyvät käsiteltävänä oleviin lupiin. Lisäksi ELY-keskukset voivat valittaa aluehallintoviraston tekemistä ratkaisusta — ja näin ne useasti myös tekevät.

— Jos kaikki lupamenettelyyn liittyvät asiat käsiteltäisiin samassa virastossa, ei kankeaa lausuntomenettelyä tarvita. Lisäksi viraston laaja asiantuntemus olisi jatkuvasti käytettävissä lupaharkinnassa, valvonnassa ja toiminnanharjoittajien neuvonnassa, Lettojärvi huomauttaa.

— Sitovat käsittelyajat lupien käsittelyssä selkiyttävät hankkeiden toteuttamista. Hankkeet ovat hyvinkin erilaisia lupamenettelyjjen osalta, mutta viime kädessä kyseessä on kuitenkin lupaviranomaisten toimintatavoista ja resurssoinnista, toteaa Energiateollisuus ry:n ympäristösäätelyn asiantuntija Heidi Lettojärvi.

Pitkät käsittelyajat syövät toteutettavuutta

Energia-alan hankkeita ohjaa valtava määrä erilaisia lakeja. Moni laki edellyttää lupien hakemista. Lisäksi jokaisesta viranomaisen päätöksestä voi tehdä valituksen.

— Lait ja niihin liittyvät menettelyt ovat aikoinaan syntyneet yksittäisistä tarpeista. Ajatuksena ei ole ollut hankelähtöinen lupamenettely. Eri ministeriöiden alaisissa laeissa on kuitenkin päällekkäisyyttä. Sama pätee viranomaisten ja ministeriöiden toimivaltaan.

Jokainen laki antaa kansalaisille myös mahdollisuuden valittaa viranomaisen tekemästä lupapäätöksestä. Siksi hankkeen suunnittelussa on varauduttava odottamaan myös mahdollisten valitusten käsittelyä.

Lupien ja valitusten käsittely voi viedä jopa kahdeksan vuotta ennen kuin varsinaiseen rakentamistyöhön päästään. Tässä ajassa hankkeeseen alun perin kaavailtu tekniikka ja laitteet ovat saattaneet jo kadota markkinoilta.

Sitovat lupakäsittelyajat ovat olleet jo pitkään energia-alan toivelistan kärjessä. Tämä selkiyttäisi investointien toteutumista ja rakentamisen suunnittelua.

— Moni ympäristöönsä vaikuttava hanke on toki tapauskohtainen, mikä voi vaikuttaa lupien käsittelyaikaan. Viime kädessä kyse on kuitenkin lupaviranomaisten resurssoinnista ja toimintatavoista, Lettojärvi huomauttaa.

Perustehtävät murroksessa

Ympäristösääntelyllä oli aikaisemmin selkeä perustehtävä. Menettelyn avulla arvioitiin ja rajoitettiin sitä, mitä tehtaan piipusta pääsee ilmaan tai mitä kaikkea laitos päästää ympäristöönsä. Tällä tavalla haitalliset ympäristövaikutukset voitiin etukäteen eliminoida teknisillä ratkaisuilla.

— Lupamenettelyssä keskityttiin laitoksen suoriin päästöihin. Nyt mukaan on otettu laajempia teemoja, jotka vaikuttavat lupakäsittelyyn yhä vahvemmin. Nyt ei puhuta ainoastaan laitoksen aiheuttamista päästöistä, vaan laitoksen vaikutuksista vesien tilaan, biodiversiteettiin, kiertotalouteen ja ilmastoon, Lettojärvi toteaa.

Ympäristön tilaan laajasti vaikuttavia ilmiöitä on vaikea todentaa ja mitata. Tämä asettaa suuri haasteita lupia hakeville yrityksille. Esimerkiksi vesipuitelain asettamat vaatimukset ovat lähes ennakoimattomia. Luvan hakija ei voi etukäteen tietää, mitä kaikkea tietoa luvan saaminen edellyttää. Lisäselvitysten toimittaminen lupaprosessin edetessä hidastaa myös käsittelyä.

Asiaan ei ole odotettavissa helpotusta. EU-komission käsittelyssä on ehdotus ympäristöluvituksen uudistamiseksi. Ennakkotietojen perusteella myöntämisedellytysten harkinta laajenee entisestään.

— Tematiikan laajentuminen tekee yhä vaikeammaksi arvioida sitä, millä edellytyksillä yksittäinen hanke voidaan hyväksyä, Lettojärvi toteaa.

Lupien valtaisa kirjo

Energia-alan hankkeita varten tarvitaan suuri määrä erilaisia lupia. Vaikka lupamenettelyt koskevat koko teollisuutta, on energia-alalla paljon toimialakohtaista säätelyä.

Kaavojen avulla ohjataan rakentamista. Maakuntakaavat, yleiskaavat ja asemakaavat säätelevät rakentamista kolmella tasolla. Niistä yleiskaavat ja asemakaavat ovat kunnallista säätelyä. Ilman lainvoimaista kaavaa, ei rakentaminen onnistu. Lisäksi kaikenlainen rakentaminen edellyttää rakentamisluvan.

Merkittävien hankkeiden pohjalla on ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA). Sen avulla selvitetään yksittäisen hankkeen ympäristövaikutuksia jo ennen varsinaista päätöksentekoa. Menettelyn avulla voidaan vaikuttaa tuleviin ratkaisuihin ja joskus jopa estää haitallisen hankkeen toteutuminen.

Ympäristölupa tarvitaan silloin, jos hankkeen toteuttaminen saattaa aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaran. Ympäristölupa on hankekohtainen ja energiantuotannon lisäksi se koskee mm. metsäteollisuuden, metalliteollisuuden ja kemianteollisuuden hankkeita.

Vesilaki ja vesilupa ohjaavat vesistörakentamista sekä rakentamishankkeita, joissa vesistöistä otetaan vettä. Merivedestä lämpöä keräävät suuret lämpöpumput ja merituulivoimalaitosten rakentaminen edellyttävät vesilupaa.

Muita energia-alaa sääteleviä lupia ovat päästölupa ja kemikaalilupa. Korkeiden kohteiden rakentamista varten tarvitaan omat lupansa — näitä ovat tuulivoimalaitokset ja korkeat piiput. Maakaasun ja biokaasun käyttöä sekä vetyhankkeita varten on olemassa joukko teknisiä lupia.

Sähköverkkojen rakentamista ja liityntäjohtojen rakentamista säädellään käyttöoikeusluvilla.

 

 

Yksi valitus hanketta kohti?

Koska luvista päättää Suomessa viranomainen, voi viranomaisten päätöksistä valittaa. Valitusten käsittelyajat ovat yleensä pitkiä ja monta erilaista lupaa edellyttävissä hankkeissa valituskohteita on paljon.

— Valitusoikeus ympäristöä koskevista päätöksistä on pyhä ja toisaalta mahdollisuus valittaa parantaa myös lupia hakevan yrityksen oikeusturvaa, Lettojärvi toteaa.

Yhden luukun periaate tekee lupamenettelystä yksinkertaisemman. Sen ideana on, että viranomaiset koordinoivat keskenään eri lupien käsittelyä, jolloin toiminnanharjoittajan ei tarvitse asioida useamman eri viranomaisen kanssa.

— Voitaisiinko samaa periaatetta soveltaa lupia koskevien valitusten käsittelyssä siten, että jokaista hanketta kohti riittäisi yksi valitusmahdollisuus, Lettojärvi kysyy.

Ainakin mahdollisuus lakien yhdistämiseen ja lupamäärän vähentämiseen olisi syytä selvittää. Samalla osallistumis- ja valitusoikeutta voitaisiin tarkastella uudella tavalla. sTämä on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Lettojärvi pitää ajatusta ainakin lyhyellä aikavälillä epärealistisena.

— Sitä paitsi tällä hallituskaudella valitusoikeuksia on päinvastoin lisätty ja laajennettu.

Lupakäytäntöjen sujuvoittamisen lisäksi energia-alalla on muitakin toiveita hallitukselle. Niistä voit lukea täältä.

 

#energiamarkkinat #energiatalous
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja