Kymmenien miljoonien vahingot — investoinnit verkkoihin estivät katastrofin

Hannes oli kallis myrsky

02.04.2026, kello 11:05

Teksti Petri Sallinen

Joulukuun lopussa riehunut Hannes-myrsky aiheutti kymmenien miljoonien eurojen vahingot sähköverkoille. Verkkoihin tehdyt säävarmuusinvestoinnit kuitenkin minimoivat vahingot.

Hannes-myrskyn aikana sähköt olivat poikki yli 227 000 asiakkaalta. Pahimmillaan jopa 187 000 asiakasta oli samanaikaisesti ilman sähköjä. Eniten sähkökatkoja oli Länsi- ja Keski-Suomessa.

— Jo ensimmäisen vuorokauden aikana 80 prosenttia asiakkaista sai sähkönsä takaisin. Viimeisten vikojen korjaaminen kesti kuitenkin yli kaksi viikkoa, kertoo Energiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Ina Lehto.

Energiateollisuus ry selvitti sähköverkkoyhtiöille tehdyn kyselytutkimuksen avulla sen, miten Hannes-myrsky kohteli verkkoyhtiötä, kuinka paljon yhtiöt joutuvat maksamaan vakiokorvauksia ja minkälaisia puutteita havaittiin. Vastausten perusteella korvauksia maksetaan yli 80 000 verkkoyhtiön asiakkaalle.

— Sähköverkkoyhtiöt maksavat sähkökatkoista aiheutuneita vakiokorvauksia lähes 18 miljoonaa euroa. Lisäksi vikojen korjausten hinta nousee 19 miljoonaan euroon, Lehto kertoo.

Sähkönjakelun toimitusvarmuusvaatimukset määrittelee sähkömarkkinalaki. Asemakaava-alueella toimitusvarmuusvaatimus on kuusi tuntia ja asemakaava-alueen ulkopuolella 36 tuntia. Jos sähkökatkon pituus ylittää laissa määritellyn aikarajan, maksaa verkkoyhtiö asiakkaille vakiokorvauksia. Korvaukset maksetaan asiakkaille automaattisesti — niitä ei tarvitse hakea tai anoa.

Riittävätkö resurssit?

Jokainen myrsky on erilainen ja arvaamaton. Laajat häiriöt ja niistä selviytyminen korostavat ammattitaitoisen henkilöstön merkitystä. Energiateollisuus ry:n kyselyn perusteella sähköverkkoyhtiöiden omat henkilöstöresurssit ja alihankkijoiden kanssa sovitut sopimusresurssit riittivät suhteellisen hyvin. Osa verkkoyhtiöistä kykeni auttamaan myös naapuriyhtiötä korjaustöissä.

Kaikkien sähköverkkoyhtiöiden omat voimavarat eivät kuitenkaan riittäneet. Jos käytettävissä olisi ollut enemmän työvoimaa, olisi tämä nopeuttanut vikojen korjaamista. Lehto huomauttaa, että sähköverkkojen rakentaminen ja korjaaminen edellyttää erikoisosaamista, josta on pidettävä kiinni.

— Jatkuvien sähköverkkoinvestointien lisäksi on pidettävä huolta siitä, että alalle saadaan riittävästi osaavaa työvoimaa.

Sähköverkkoyhtiöt ovat kehittäneet yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa häiriötilanteiden varalle. Monella alueella yhteistyö toimi hyvin. Seurakunnat, kunnat, metsänhoitoyhdistykset ja vapaaehtoinen pelastuspalvelu auttoivat ja tukivat talouksia, joiden sähköt olivat poikki.

Lehto kertoo, että Hannes-myrskyn serauksena vikapaikkoja oli poikkeuksellisen paljon. Vaikeat sääolosuhteet hidastivat korjaustöitä — työturvallisuuden varmistaminen korostui korjaus- ja raivaustöissä.

Riskejäkin havaittiin. Yksi todellinen vaaranpaikka aiheutuu silloin, kun kansalaiset ryhtyvät omatoimisesti poistamaan sähköjohdoille kaatuneita puita.

— Raivaustyöt sähköverkon läheisyydessä on aina jätettävä ammattilaisten tehtäväksi, Lehto muistuttaa.

Häiriötilanteissa sähköverkkoyhtiöiden viestintä korostuu. Kyselyn perusteella sähköverkkoyhtiöt viestivät aktiivisesti ja käyttivät monia eri kanavia viestimiseen. Suurin osa yhtiöistä viesti päivittäin.

Investoinnit tuottaneet tulosta

Suomessa sähkönjakeluverkkoihin on investoitu viimeisen kymmenen vuoden aikana 700–800 miljoonaa euroa joka vuosi. Suomalaisten sähköverkkojen sääkestävyys on vahvistunut ja toimitusvarmuus on parantunut rutkasti.

— Kymmenen vuotta sitten Hannes-myrsky olisi aiheuttanut katastrofin, Lehto toteaa.

Sähköverkkojen säävarmuuden parantaminen on kuitenkin suuri savotta. Viimeiset työt valmistuvat vasta vuonna 2036 joidenkin haja-asutusalueiden sähköverkoissa. Energiaviraston tilastojen mukaan vuonna 2024 noin 490 000 kansalaista asui sellaisella alueella, jonka sähköverkkoja ei ole saneerattu säänkestäviksi.

Sähkönjakelun toimitusvarmuustavoitteista säädettiin vuonna 2013. Taustalla vaikuttivat vuosien 2010 ja 2011 talvimyrskyt, jotka aiheuttivat laajoja ja pitkiä sähkökatkoksia eripuolilla Suomea.

Yleisin tapa parantaa sähkönjakeluverkon säävarmuutta on maakaapeloinnin lisääminen. Tämä tarkoittaa sitä, että luonnonilmiöille alttiita ilmajohtoverkkoja korvataan maahan upotettavilla kaapeleilla.

Maakaapelointiaste vaihtelee alueellisesti. Suurissa kaupungeissa koko sähköverkko voi olla upotettu maahan. Maaseudulla ja harvaan asutuilla alueilla maakaapelointi voi olla kallis ratkaisu. Silloin ilmajohdot voidaan siirtää pois metsistä esimerkiksi maanteiden varsille, jolloin huoltohenkilöstö pääsee niihin helpommin käsiksi eivät puut pääse kaatumaan johdoille.

Keskijänniteverkoista noin puolet on maakaapelia. Pienjänniteverkkojen maakaapelointiaste on 60 prosenttia.

#sähköverkot