Eristekaasulle etsitään korvaajaa
Hyvä paha SF6-kaasu
29.09.2026, kello 14:11
Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto
Rikkiheksafluoridi eli SF6-kaasu on sähköverkon laitteistoissa käytetty eristemateriaali. Sen ilmastovaikutukset ovat 20 000 kertaa haitallisemmat kuin hiilidioksidin. Siksi SF6-kaasun käyttöä ja karkailua seurataan tarkasti.
Suomalaisten sähköverkkoyhtiöiden laitteet ja kojeistot sisälsivät viime vuonna yhteensä 231 000 kiloa SF6-kaasuja. Kaasujen määrä kasvoi 17 000 kilolla (+8 %) vuoteen 2024 verrattuna.
Ilmakehään SF6-kaasua karkasi Suomesta viime vuonna 178 kiloa, kun edellisenä vuonna karkuun päästi 154 kiloa. Karkulaisten osuus oli 0,08 prosenttia laitteiden sisältämästä kaasun kokonaismäärästä. Tämä selviää Energiateollisuus ry:n keräämästä SF6-tilastosta.
SF6-kaasu on väritön, hajuton, myrkytön ja palamaton kaasu, joka johtaa ilmaa huonommin sähköä. Siksi SF6-kaasua käytetään eristeenä sähkönjakeluverkkojen kojeistoissa.
SF6-kaasu on kuitenkin erittäin haitallinen kasvihuonekaasu. Sen käyttöä seurataan Euroopan unionissa tarkasti. Taustalla vaikuttaa EU:n F-kaasuasetus. Asetuksen mukaan SF6-kaasun tahallinen päästäminen ilmakehään on ankarasti kielletty. EU-komissio edellyttää, että jäsenmaat tilastoivat vuosittain SF6-kaasun käytössä ja määrissä tapahtuvat muutokset.
Euroopan unionin alueella SF6-kaasua pääsee ilmakehään vuosittain noin 68—140 tonnia. Tonneina määrä on pieni, mutta päästöjen ilmastovaikutus on suuri. SF6-kaasujen vuosittainen ilmastovaikutus vastaa 1,6—3,3 miljoona tonnia hiilidioksidia. Vertailun vuoksi. Suomi päästää vuosittain ilmaan reilut 36 miljoonaa tonnia hiilidioksidia (ilman maankäyttösektorin päästöjä).
EU-alueen SF6-päästöt ovat noin 0,2 prosenttia kaikista Euroopan unionin vuosittaisista kasvihuonekaasupäästöistä.

Sähköverkkoyhtiöiden vastuulla
SF6-kaasujen tilastointi perustuu Suomessa sähköverkkoyhtiöiltä vuosittain kerättävään tietoon. Sähköverkkoyhtiöiden vastuulla on pitää kaasun määriä koskevat tiedot ajan tasalla.
SF6-kaasua sisältäviä laitteita on jakeluverkoissa, alueverkoissa ja kantaverkoissa. Lähes kaikki suomalaiset sähköverkkoyhtiöt omistavat laitteita, joissa eristeenä käytetään SF6-kaasua.
Laitteiden sisältämästä SF6-kaasusta 67 prosenttia oli viime vuonna jakeluverkon laitteissa, 31 prosenttia kantaverkon laitteissa ja kaksi prosenttia alueverkkojen laitteissa. Eniten kaasua käytetään 110—400 kilovoltin kytkinlaitoksissa (44,3 %).
Päästöt vähentyneet — ja kasvaneet
Sähkönjakelulaitteissa käytetyn SF6-kaasun määrä on kasvanut tasaisesti joka vuosi. Vuonna 2003 laitteistot sisälsivät SF6-kaasua reilut 60 000 kiloa — viime vuonna määrä oli lähes nelinkertainen.
Samalla SF6-kaasujen päästöt ilmakehään ovat vuoroin laskeneet ja vuoroin kasvaneet. Päästöjen huippuvuonna 2003 ilmaan karkasi 310 kiloa kaasuja — lähes kaksi kertaa enemmän kuin viime vuonna. Tosin vuosi 2003 oli poikkeuksellinen.
Muina tilastoituina vuosina kaasuja ei ole karkaillut ilmakehään läheskään yhtä paljon. Tilastohistoriassa vuosi 2015 oli toiseksi pahin päästövuosi. Silloin ilmakehään pääsi reilut 200 kiloa SF6-kaasua. Yleensä vuotuiset päästöt ovat jääneet alle 150 kilon.
Vuoden 2019 jälkeen päästöt vähenivät vuoteen 2022 asti (80 kg), jonka jälkeen päästöt kääntyivät taas kasvuun.

Päästöt jakautuvat epätasaisesti
Suomi on onnistunut pitämään SF6-päästöt suhteellisen hyvin kurissa, vaikka laitteistojen sisältämä kaasun määrä on moninkertaistunut. Suurista EU-maista Italia ei ole onnistunut vähentämään SF6-päästöjään samalla tavalla kuin muut maat.
Vaikka Saksan SF6-päästöt ovat laskussa, on joinakin vuosina maassa havaittu suuria ja selittämättömiä päästöjä. Syy ylimääräisiin lisäpäästöihin voi olla huolimaton kaasujen käsittely ja heikko valvonta.
Kuinka SF6-päästöt syntyvät? Yleensä sähkönjakeluverkon laitteiden normaali käyttö ei aiheuta päästöjä. Päästöjä syntyy silloin, kun laitteita asennetaan, huolletaan tai poistetaan käytöstä. Sähköverkkojen nopea ja kiihkeätempoinen rakentaminen voi myös aiheuttaa huolimattomuuksia.
EU-sääntely lopettaa käytön
Euroopan unioni haluaa pitkällä aikavälillä päästä kokonaan eroon SF6-kaasujen käytöstä. Lopputuloksena on SF6-kaasun käytön kieltäminen, mutta kielto etenee porrastetusti jännitetasojen mukaan. Kielto koskee vain uusia laitteistoja — olemassa olevat laitteet voi käyttää niiden elinkaaren loppuun.
Porrastukseen perustuva ensimmäinen kielto otettiin käyttöön tämän vuoden alussa. Kielto koskee SF6-kaasun käyttöä uusissa pienjännite- ja keskijännitekojeistoissa.
Toinen kielto astuu voimaan vuoden 2028 alussa. Se koskee SF6-kaasun käyttöä korkeajännitekojeistoissa (52—145 kV). Kolmas kielto kattaa keskijännitealueen 24—52 kilovolttia. Se otetaan käyttöön vuoden 2030 alussa.
Täyskielto toteutuu vuoden 2032 tammikuussa, kun SF6-kaasua ei saa enää käyttää uusissa yli 145 kilovoltin laitteissa.
Vuoden 2035 jälkeen vanhojen laitteiden huollossa saa käyttää ainoastaan kierrätettyä ja puhdistettua SF6-kaasua.
Uutta tekniikkaa peliin
Näillä näkymin SF6-kaasu korvataan keski- ja suurjännitekojeistoissa synteettisellä ilmalla tai tyhjiötekniikalla. Tyhjiömenetelmässä virrankatkaisu tapahtuu tyhjiöpullossa tai tyhjiökapselissa. Eristeenä käytetään kuivattua puhdasta ilmaa.
Jos ilman eristekyky ei riitä, voidaan eristeaineena käyttää kemiallisia kaasuseoksia, esimerkiksi fluoronitriilin, hiilidioksidin ja hapen seosta. Sen eristeteho on SF6-kaasun luokkaa, mutta ilmastovaikutus yli 98 prosenttia pienempi.
Käytetyt kaasut talteen
SF6-kaasua sisältävien laitteiden käsittely, huolto ja purkaminen on tarkkaan säädeltyä. Esimerkiksi käytöstä poistettavien laitteiden tyhjentäminen kaasusta on luvanvaraista työtä. Suomessa toimintaa valvoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes. Se myöntää työtä varten myös sertifikaatit.
Huoltotöiden ajaksi tai laitteistojen purkamisen yhteydessä SF6-kaasu imetään tilasta kaasupulloihin tai säiliöihin. Talteen otettu kaasu analysoidaan ja puhdistetaan. Puhdistettu kaasu voidaan käyttää uudestaan.
Käytettyä kaasua ei voi aina puhdistaa. Silloin kaasu hävitetään polttolaitoksessa, jossa kaasun kemialliset sidokset rikotaan erittäin korkeassa kuumuudessa. Samalla kaasu menettää haitalliset ominaisuutensa, jotka edistävät ilmaston lämpenemistä.
Lisää tietoa SF6-tilastoista saat täältä.


Kommentoi
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *
Kommentit ()
Ei kommentteja