Ilmastopaneeli laittaisi puunpolton verolle

Ilmastotavoitteet karkuteillä?

28.10.2026, kello 15:23

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Ilmastotavoitteet karkuteillä?

Ilmastotavoitteet eivät toteudu puhumalla. Suomi on jäänyt jälkeen. Siksi Suomen ilmastopaneeli haluaa vauhdittaa päästövähennyksiä ja lisätä toimia hiilinielujen pelastamiseksi. Ilmastopaneelin ehdotus bioenergian verottamisesta ei kuitenkaan maistu energiateollisuudelle.

Ilmastopolitiikan viisaat ovat taas kerran puhuneet. Lopputuloksena on joukko suosituksia, joiden avulla Suomi voisi saavuttaa omat ja EU:n asettamat päästövähennystavoitteet. Eduskuntavaalien läheisyys, mutta myös Suomen tukalaksi muuttunut tilanne on kirvoittanut viisaat puhumaan. Ilmastopaneelin jäsenet esittelivät paneelin politiikkasuosituksia 27.10.2026.

Ilmastopaneelin puheenjohtaja Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Jyri Seppälä muistuttaa, että Suomi on jäljessä tavoitteistaan. Siksi tuoreille politiikkasuosituksille on selvä tarve, vaikka ilmastopolitiikan hevijuusereille päivitykset eivät tarjoile yllätyksiä.

— Suomi on kaukana vuodeksi 2035 asetetuista hiilineutraalisuustavoitteista. EU:n maankäyttösektorin toisen velvoitekauden tavoitteiden saavuttamisessa on suuria haasteita ja lisäksi vuodeksi 2030 asetettujen taakanjaksosektorin tavoitteiden täyttyminen on epävarmaa.

Seppälä huomauttaa, että ilmastolain sisältämät vuosiksi 2030 ja 2040 asetetut tavoitteet ovat yhä saavutettavissa, mutta vain siinä tapauksessa, jos tekniset hiilinielut toteutuvat.

— Ilmastopolitiikkaa ei voi erottaa muusta politiikasta. Samalla ilmastotoimet tuovat Suomen taloudelle uudistumisen mahdollisuuksia ja kansainvälisiä hyötyjä.

Seppälän mielestä ilmastosuunnitelmien aikataulutus on remontin tarpeessa.

— Toimenpiteet pitäisi hyväksyä heti hallituskausien alussa. Näin Suomea sitovien toimien toteuttamiseen saataisiin riittävästi aikaa.

Onko jo aika sopeutua?

Ilmastomuutoksen torjunta ei ole edennyt kansainvälisesti toivotulla tavalla. Tästä esimerkkinä on kansakuntien valmistautuminen sopeutumaan muutoksiin.

— Suunnitelmallinen sopeutuminen on kustannusvastaavaa ja viestii siitä, että lähitulevaisuudessa maapallon ilmakehän lämpeneminen ylittää 1,5 asteen rajan. Viime kesän kuivuus, kuumuus ja metsäpalot Keski-Euroopassa ovat seurauksia ilmaston lämpenemisestä.

Seppälä arvelee, että viime kesän tapahtumat Euroopassa saattoivat leikata unionin bruttokansantuotteesta jopa prosentin. Suomessa ilmastomuutoksen seuraukset ovat vielä suhteellisen lieviä.

— Ennakoiva ilmastomuutoksen hillintä on kustannusvaikuttavampaa kuin sopeutuminen. Suomen on hyvä olla kirittäjä ja vaikuttaa siihen, että EU ottaisi kansainvälisen ilmastojohtajan roolin tilanteessa, jossa johtajuus on epävarmaa.

— Jos toteutamme omat velvoitteemme ja teoillamme tuemme EU:n yhteisiä tavoitteita, on se varmin tapa olla kokoamme suurempi toimija.

Korkeaa päästöoikeuden hintaa ei tarvitse pelätä

— EU:n päästökaupan ohjausvaikutuksia ei saa höllentää, toteaa VTT:n erikoistutkija Kati Koponen.

— Suomi on hyötynyt päästökaupasta ja samalla päästökauppasektorin päästöt ovat vähentyneet reilusti, erityisesti sähköntuotannossa.

Koponen huomauttaa, että vähäpäästöinen energia on Suomen kilpailutekijä, mahdollisuus uudistaa taloutta ja houkutella ulkomaisia vihreitä investointeja. Riippuvuuden vähentäminen fossiilisista tuontipolttoaineista lisää kriisinsietokykyä ja energiaturvallisuutta.

Ehkä juuri siksi päästökauppaan liittyvät politiikkasuositukset ovat ilmastopaneelin laatiman listan kärkikaartia. Päästökauppa mahdollistaa edelleen päästöjen kustannustehokkaan vähentämisen.

— Suomi saa päästöoikeuskaupasta tuloja, jotka voidaan kohdistaa yhä enemmän vaikuttaviin ilmastotoimiin. Korkeita päästöoikeuksien hintoja ei pidä pelästyä, koska ne mahdollistavat investoinnit uuteen teknologiaan.

Koponen täydentäisi päästökaupan ohjausvaikutusta hiilidioksidiverolla, joka kohdistettaisiin päästökaupan ulkopuoliseen fossiilisen polttoaineen käyttöön. Tämä on ilmastopaneelin suositus.

Näitä toimia Suomen ilmastopaneeli suosittelee

  • Päästöhinnoittelun ohjausvaikutusta ja ennakoitavuutta ei saa heikentää.
  • Puhtaan sähkön riittävyys turvattava keskeisille vähähiilisille investoinneille.
  • Hiilidioksidin talteenotolle, hyötykäytölle ja varastoinnille (CCUS) tulee laatia strategia ja madaltaa niihin investoimisen riskejä.
  • Liikenteen hinnoittelu ja tuet on uudistettava johdonmukaisesti sähköistymistä tukeviksi.
  • Jakeluvelvoitetta tulee nostaa fossiilittoman liikenteen saavuttamiseksi.
  • Kulkutapasiirtymää henkilöautoilusta joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn on vauhditettava
  • Työkoneiden päästöjä on vähennettävä taloudellisella ohjauksella.
  • Rakennusten energiatehokkuutta on parannettava neuvonnalla ja investointituilla.
  • Öljylämmityksen vaihtamista vähähiilisempään on tuettava kohdennetusti.
  • Turvepeltojen päästöjä voidaan vähentää vaarantamatta ruoantuotantoa.
  • Tulosperusteiset palkkiot ohjaamaan maatalouden päästövähennyksiä.
  • Peltomailla voidaan tehostaa typen käyttöä sekä parantaa kasvukuntoa maaperän hiilivarastoa kasvattamalla.
  • Tavoitteeksi eläin- ja kasviperäisen proteiinin yhtä suuri osuus ruoan kulutuksessa.
  • Metsälaissa velvoitettava hiilitasetta vahvistavaan metsänhoitoon.
  • Vesilaissa säädettävä metsien ojitus luvanvaraiseksi ja purettava vettämistoimien esteitä.
  • Taloudellinen ohjaus vahvistamaan hiilinieluja ja vähentämään päästöjä.
 

Datakeskuksille erityisiä vaatimuksia

Ilmastopaneeli asettaisi datakeskuksille ”kohdennettuja vaatimuksia puhtaan sähkön lisäämiseksi Suomessa”. Tämä tarkoittaa varavoiman rakentamista datakeskusten yhteyteen ja kykyä käyttää sähköä joustavasti, jotta sähköjärjestelmä selviäisi kuormitustilanteista.

— Datakeskusten tuottamat hukkalämmöt pitäisi käyttää aina, kun se on mahdollista. Jos lämpöä ei voi käyttää kaukolämpöverkoissa, pitää sille keksiä muita käyttökohteita, Koponen toteaa.

Hiilidioksidin talteenotolle ja käytölle tarvitaan kansallinen strategia ja askelmerkit, jotka osoittavat hiilidioksidin käyttökohteet ja jotka edistävät hiilidioksidin talteenottoa.

— Suomesta on saatavilla paljon biopohjaista hiilidioksidia, jota voidaan käyttää esimerkiksi vetytaloudessa. Hiilidioksiditalouden on kuitenkin perustuttava kestävälle kehitykselle. Hiilidioksidin käsittely, kuljetus ja varastointi edellyttävät myös investointeja, joita varten tarvitaan tukitoimia, Koponen huomauttaa.

Hiilidioksiditalouden tukeminen voitaisiin järjestää valtion takaamien lainojen avulla tai suorina tukina.

Bioenergian käyttö verolle?

Metsät ja maankäyttö ovat Suomen ilmastopolitiikan suurimmat harmit. Pitkään hiilinieluina pidetyt metsät osoittautuivat tarkemmassa syynissä päästölähteiksi. Teollisuuden halu hyödyntää metsiä entistä enemmän ei helpota asetelmaa.

— Metsien hiilivaraston kasvu on pysähtynyt ja puiden kasvu on hidastunut. Kokonaisuutena hiilinielu supistuu eikä maankäyttösektori saavuta vuodeksi 2030 EU:n kanssa sovittuja päästövähennys- ja nielutavoitteita, toteaa Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Raisa Mäkipää.

— Maankäyttösektorin nielun pitäisi kasvaa vuosittain 20 miljoonaa tonnia, jotta tavoitteet saavutettaisiin. Kansallinen hiilineutraalisuustavoite vuodeksi 2035 on samansuuntainen.

Ilmastopaneelin suositus ongelman ratkaisemiseksi kuulostaa yksinkertaiselta: metsien hiilinieluja pitäisi kasvattaa merkittävästi. Miten temppu tehdään käytännössä?

— Metsienhoitoa pitäisi kehittää ilmastokestävään suuntaan. Metsien kiertoajat voitaisiin nostaa 60 vuodesta 70 vuoteen. Tehdään harvennuksia keveämmällä kädellä ja kasvatetaan suometsiä entistä märempinä, Mäkipää vastaa.

Suomen olisi syytä selvittää, mikä on ekologisesti kestävä hakkuumäärä. Tämän jälkeen metsätalous sopeutettaisiin tähän.

— Harvennuksia tehdään metsissä liian paljon ja liian aikaisin. Tämä on syytä korjata lainsäädännöllisillä muutoksilla. Myös metsien ojituksesta voitaisiin tehdä luvanvaraista.

Mäkipää kompensoisi metsäkatoa erilaisilla maksuilla. Kun metsiä hakataan esimerkiksi datakeskusteen tieltä, voisi kompensaatiomaksu olla 8000 euroa hehtaarilta.

Ilmastopaneeli ehdottaa, että biomassojen polttamista energiaksi ryhdyttäisiin verottamaan.

— Tällä hetkellä teollisuuden metsistä korjaamasta puusta 60 prosenttia pääty energiantuotantoon, koska kattiloissa poltetaan sekä ainespuuta että metsäteollisuuden sivuvirtoja, Mäkipää toteaa.

Mäkipään mielestä olisi parempi, jos bioainesta ohjautuisi entistä enemmän korkeamman jalostusasteen tuotteisiin.

— Jos puun käyttöä energiantuotannossa saataisiin vähennettyä, vähenee myös hakkuisiin kohdistuvat paineet ja metsien hiilinielut vahvistuvat.

Bioenergian verottaminen olisi virhe

Suomen ilmastopaneeli ehdottaa, että biomassojen käyttöä energiantuotannossa ryhdyttäisiin verottamaan. Tällä tavalla metsiin kohdistuva hakkuupaine liudentuisi ja bioenergiajakeiden käyttö suuntautuisi korkeamman jalostusarvon tuotteisiin.

Energiateollisuus ry:n ilmastoasiantuntija Petteri Haveri ei pidä ideasta.

— Kestävästi tuotetun bioenergian käyttö on määritelty kansainvälisessä ilmastopolitiikassa nollapäästöiseksi — päästöttömiä polttoaineita ei pitäisi verottaa.

Polttamiseen perustuva bioenergian käyttö aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa se määriteltiin aikoinaan päästöttömäksi, mikäli pidetään huoli siitä, että bioenergian polttamisessa syntyvä hiilidioksidi sitoutuu uuden metsän kasvuun.

— Bioenergian käyttö on kääntynyt Suomessa muutoinkin laskuun, kun polttamiseen perustuvat energiantuotantomuodot menettävät suosiotaan.

Haveri huomauttaa, että bioenergian tarve on kausiluonteista. Sen käyttö painottuu talveen, jolloin kaukolämmön tarve on huipussaan. Bioenergia käytetään myös sähköä ja lämpöä tuottavissa yhteistuotantolaitoksissa (CHP).

— Bioenergia on kansallisen huoltovarmuuden kannalta tärkeä polttoaine. Verojen kaltaiset lisäkustannukset vaarantavat bioenergiaa käyttävien laitosten olemassaolon.

 

Fossiilikilometrit nollaan

Liikenteen hiilidioksidipäästöt ovat taakanjakosektorin suurin päästölähde. Kyse on kuitenkin yksinkertaisesta asiasta, toteaa Tampereen yliopiston liikenne- ja kuljetusjärjestelmien professori Heikki Liimatainen.

— Fossiilisilla polttoaineilla ajettujen kilometrin määrä on painettava nollaan vuoteen 2045 mennessä. Tämä täyttää sekä Suomen omat että EU:n Suomelle asettamat tavoitteet.

Ilmastopaneelin analyysin mukaan Suomi voi vaikuttaa liikenteessä kolmeen asiaan: liikennesuoritteiden määrään, liikenteen käyttövoimiin ja fossiilisten polttoaineiden osuuteen.

Liimatainen huomauttaa, että liikenteen sähköistyminen on eurooppalainen ja suomalainen megatrendi — siitä huolimatta, vaikka autoteollisuudelle asetettuja tavoitteita on viime aikoina lievennetty Keski-Euroopassa.

— Kansallisesti liikenteen sähköistymiseen voidaan kuitenkin vaikuttaa. Keskeinen keino edistää sähköautojen yleistymistä on verotus. Hiilidioksidiperusteinen ja kilometriperusteinen verotus nopeuttavat siirtymistä sähköiseen liikenteeseen.

Raskaan liikenteen sähköistyminen on käynnistynyt Suomessa selvästi hitaammin kuin Ruotsissa. Syynä on latausverkon puutteet. Liimatainen keskittäisi kaikki sähköisen liikenteen tuet raskaan liikenteen suurteholatausverkon kehittämiseen.

Liimatainen arvioi, että polttomoottoriautoja on käytössä ”jonkin verran” vuonna 2045, mutta myös vuonna 2050. Siksi biopolttoaineen osuutta liikennepolttonesteissä on syytä korottaa tasaisesti.

— Jakeluvelvoite on syytä nostaa portaittain sataan prosenttiin vuoteen 2045 mennessä.

Dieselin osalta jakeluvelvoitteen reipas nostaminen ei lisää polttoaineen litramääräistä kysyntää, vaan se säilyy vuoden 2030 tasolla. Syynä on dieselajoneuvojen määrän supistuminen.

Bensiinin osalta sen sijaan biopolttonesteiden kysyntä kasvaa. Liimatainen huomauttaa, että etanolin rinnalle nousee e-bensiini, eli vetytalouden yhteydessä sähkön avulla valmistettava puhdas polttoneste.

— E-bensiinin kysynnän kasvu tukisi vetytalouden kannattavuutta, koska e-bensiiniä valmistetaan lentokonepolttoaineiden yhteydessä.

Energiatehokkuus lämmityksen ytimessä

Energian loppukäytöstä rakennusten lämmittämiseen kuuluu 40 prosenttia. Tästä suurin osa on sähköä, loput kaukolämpöä.

Tällä hetkellä lämmityksestä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt syntyvät suurimmaksi osaksi kaukolämmön tuotannossa. Viime vuonna fossiilisten polttoaineiden osuus kaukolämmön tuotannossa oli 17 prosenttia. Tästä seitsemän prosenttia oli tuontipolttoaineita ja loput turvetta.

Lisäksi kiinteistökohtaiset öljykeskuslämmitysjärjestelmät aiheuttavat hiilidioksidipäästöjä. Öljylämmitteisiä kiinteistöjä on Suomessa noin 95 000.

Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen vaikuttaa päästöihin välillisesti.

— Energiatehokkuustoimet ovat kuitenkin kustannustehokkaita. Erityisesti liike- ja teollisuusrakennusten kulutusjoustojärjestelmien kehittäminen on tuottanut hyviä tuloksia, toteaa Aalto-yliopiston professori Jarek Kurnitski.

Siksi ilmastopaneeli suosittelee energiatehokkuutta parantavien investointiavustusten käytön jatkamista. Sitä paitsi ennakoitavuus ja pitkäjänteisyys parantavat avustusten käytön suunnittelua.

Energiatehokkuustoimet ovat toistaiseksi kohdistuneet suhteellisen pieniin toimiin. Kiinteistöissä toteutettavat laajamittaiset energiaremontit olisivat tehokkaampia. Siksi Kurnitski nostaisi avustusten kynnysarvoja.

— Tähän saakka avustuksia on käytetty siihen, että kiinteistöön hankitaan lämpöpumppu. Jos kynnysarvoja nostettaisiin, ei pelkkä lämpöpumpun hankkiminen takaisi avustusta, vaan samalla olisi ehkä vaihdettava tiiviimmät ikkunat tai parannettava kiinteistön lämpöeristystä.

Kurnitski huomauttaa, että myös kansantalouden kannalta energia-avustukset ovat tehokas tapa. Niiden toteuttaminen työllistää ja avustuksiin käytetty raha saadaan osittain verotuloina takaisin.

Suomen ilmastopaneelin politiikkasuositukset voi ladata omalle koneelleen täältä.

Ilmastoviisaiden kerho

Suomen ilmastopaneeli on riippumaton ja tieteellinen asiantuntijaelin. Sen asema on määritelty Suomen ilmastolaissa.

Paneelin kuuluu 15 eri tieteenalojen ansioitunutta tutkijaa. Paneeli tuottaa ja kokoaa tieteellistä tietoa ilmastonmuutoksen hillitsemisestä sekä siihen sopeutumisesta, antaa lausuntoja, laatii selvityksiä ja julkaisee politiikkasuosituksia.

Valtioneuvosto nimittää paneelin jäsenet nelivuotiskaudeksi. Nykyisen paneelin toimikausi on 2024–2027. Paneelin puheenjohtaja on Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Jyri Seppälä. Paneeli aloitti toimintansa vuonna 2011.

#ilmastonmuutos #ilmastopolitiikka
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja