Tule töihin energia-alalle!

Puhdas siirtymä etenee, mutta ei ilman osaajia

22.10.2026, kello 15:16

Teksti Hanna-Kaisa Hämäläinen | Kuva Vesa Marjanen

Monella teollisuudenalalla työpaikkojen määrä on ollut laskussa, mutta energiateollisuudessa tulevaisuuden näkymät ovat jopa päinvastaiset, uskoo Energiateollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Timo Yli-Koivisto. Puhtaan siirtymän investoinnit tarvitsevat tekijänsä, mutta löytyykö osaajia tarpeeksi?

Suomen sijoitus Euroopan työttömyystilastoissa on murheellista katsottavaa: työttömiä on meillä tällä hetkellä eniten Euroopassa. Energiateollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Timo Yli-Koivisto löytää kuitenkin tiedosta hopeareunuksen. 

— Se tarkoittaa energia-alan kannalta osin sitä, että työvoimaa on helpompi löytää. Rekrytointiongelmia ei ole samassa mittakaavassa kuin takavuosina, Yli-Koivisto toteaa. 

Talous on vihdoinkin kääntynyt kasvuun ja se tulee näkymään myös parantuvana työllisyystilanteena seuraavien kuukausien aikana. Alan yritysten onkin jo syytä alkaa miettiä, miten ja mistä tulevaisuuden osaajat löytyvät.  

Aiempien nousukausien perusteella hän ennustaa, että pula osaavista ammattilaisista tulee seuraavan nousukauden aikana olemaan aiempia nousukausia rajumpi. 

Osaajapula on riski paitsi yrityksille, huoltovarmuudelle ja koko energiamurrokselle.

— Jos meillä ei ole laadullisesti ja määrällisesti riittävästi osaajia työmarkkinoilla, se muodostaa pullonkaulan kasvulle ja puhtaalle siirtymälle. 

Muussa teollisuudessa työpaikkojen määrä on ollut laskusuunnassa. Energia-alalla tilanne on toinen. Ala on ollut perinteisesti vakaa työllistäjä ja työpaikkojen määrä on pysynyt pitkään samalla tasolla.

— Energia-alan kasvu ja puhdas siirtymä tarkoittavat, että työvoiman tarve alalla tulee kasvamaan. Alan töitä ei voi siirtää ulkomaille samaan tapaan kuin monella muulla teollisuudenalalla, Yli-Koivisto sanoo. 

Osaamistarve monipuolistuu 

Käynnissä oleva energiamurros muuttaa alan osaamistarpeita nopeasti ja jatkuvasti. Yli-Koiviston mukaan energiantuotanto ja palveluliiketoiminta oli pitkään vakaata ja toimintatavat vakiintuneita. Nyt on kuitenkin siirrytty jatkuvan muutoksen aikaan ja monimutkaisempaan maailmaan, jossa energian tuotanto ja sen kulutustavat muuttuvat.

— Energia-alan tuotanto ei enää perustu yksittäisiin voimalaitoksiin tai verkkoihin, vaan yhä enemmän kokonaisiin energiaekosysteemeihin. Se luo uudenlaista osaamistarvetta. On ymmärrettävä esimerkiksi energiajärjestelmiä, sähkömarkkinoita, kulutuksen joustoja, energian varastointia ja eri teknologioiden yhteensovittamista. 

Vaikka osaamistarpeet muuttuvat ja monipuolistuvat, Yli-Koivisto muistuttaa, ettei perinteinen energia-alan osaaminen ja kädentaitojen tarve ole katoamassa mihinkään.  

Murros haastaa myös koulutusjärjestelmää. Kun alan olosuhteet muuttuvat, uutta osaamista on kyettävä kouluttamaan nopeallakin aikataululla. Yli-Koiviston mukaan perinteisten tutkintojen rinnalle kaivataan mahdollisuuksia suorittaa pienempiä osaamiskokonaisuuksia, jotta osaamista voi kehittää eteenpäin.  

Oppisopimuskoulutusta Yli-Koivisto lisäisi paitsi nuorten, etenkin aikuisten alanvaihtajien keskuudessa.

— Kun ihminen, jolla on jo osaamista ja kokemusta työelämästä, lähtee vaihtamaan alaa oppisopimuksen kautta, niin sieltä saattaa tulla todella hyviä osaajia. Parhaimmillaan vanha osaaminen tukee työtä energia-alan yrityksessä. 

Työtä tarjolla läpi Suomen, työvoimaa ei 

Vaikka energia-alan yritysten rekrytointiongelmat ovat tällä hetkellä aiempaa lievempiä, on alan osaajatarve kuitenkin todellinen ja monisyinen. Perinteinen kohtaanto-ongelma on yksi osa ilmiötä: työttömät työnhakijat ja alan osaajatarve eivät kohtaa.  

Toinen merkittävä osa on työvoiman ja työpaikkojen alueellinen sijainti. Suomi on pitkä maa, ja energia-alan osaajia tarvitaan sen joka kolkkaan.

— Alueellinen kohtaanto-ongelma on merkittävässä roolissa, kun meillä on tarjolla työtä etelästä pohjoiseen ja idästä länteen. Yrityksillä on haasteita löytää osaajia omalle alueelleen, Yli-Koivisto toteaa.

— Sillä, missä päin Suomea alan osaajia koulutetaan, on selkeä merkitys alueelliseen ulottuvuuteen. Kaupungistuminen ja kasvukeskuksiin keskittyminen pahentaa tätä ongelmaa, hän jatkaa. 

Siksi Yli-Koiviston mukaan onkin tärkeää, ettei toisen asteen sähkö- ja energia-alan koulutuksesta leikata, vaan turvataan sen riittävä alueellinen tarjonta.  

Apua voitaisiin saada myös työperäisestä maahanmuutosta. Yli-Koiviston mukaan kansainväliset osaajat ovat osa ratkaisua, mutta eivät ratkaise ongelmaa yksin. Energiamurros etenee myös muualla Euroopassa, ja maat kilpailevat paitsi investoinneista, myös osaajista.  

Monelle uravalintojaan pohtivalle tulevaisuus voi tällä hetkellä näyttäytyä epävakaana ja sumuisena. Yli-Koiviston viesti heille on kuitenkin kirkas: energia-ala on vakaa työllistäjä ja tarjoaa merkityksellisiä töitä läpi Suomen.

— Jos lähipiirissäni olisi ihminen, joka miettii uutta uraa, niin kyllä lämpimästi suosittelisin hakeutumaan alalle.

#työelämä