Yli 85 miljardin euron suunnitelmat odottavat toteutumistaan

Investointien edellytys – puhdas sähkö

24.05.2023, kello 17:24

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Teollisuus aikoo investoida yli 85 miljardia euroa päästöttömiin tekniikoihin. Tämä tarjoaa suomalaisille työtä, veroeuroja valtiolle ja vähemmän päästöjä ilmakehään. Investoinnit eivät kuitenkaan toteudu ilman puhdasta sähköä.

Suomalainen teollisuus sähköistyy vauhdilla. Fossiiliset raaka-aineet korvautuvat puhtaalla sähköllä. Samalla hiilidioksidipäästöt supistuvat, kun teollisuustuotanto pesee kasvojaan.

— Avainasemassa ovat nyt maatuulivoiman, merituulivoiman ja aurinkovoiman massiivinen lisärakentaminen. Hankkeita pitäisi saada runsaasti liikkeelle alkavan hallituskauden aikana.

Näin toteavat Elinkeinoelämän keskusliitto, Energiateollisuus ry, Kemianteollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry yhteisessä kannanotossaan.

Järjestöt huomauttavat, että tulevan hallituksen päätökset vaikuttavat oleellisesti investointihankkeiden toteutumiseen. Suurin osa miljardi-investoinneista on vielä alkuvaiheessa — myös lupamenettelyt ovat kesken.

Uudet teollisuus- ja energiantuotantoinvestoinnit jakautuvat monipuolisesti eri puolille Suomea. Investointien talousvaikutukset ulottuvat myös ruuhka-Suomen ulkopuolelle. Siksi pienilläkin paikkakunnilla voi olla mahdollisuudet nousta teollisen toiminnan kärkikaartiin.

Investointisuunnitelmat ennätyslukemissa

Elinkeinoelämän keskusliiton Vihreiden investointien dataikkuna kertoo, että teollisuuden suunnittelemien vihreiden investointien arvo on jo lähes 70 miljardia euroa. Kun mukaan lasketaan energiateollisuuden suunnitelmat maatuulivoiman ja energiaverkkojen rakentamisesta, ylittää investointien arvo 85 miljardia euroa. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan teollisuus ei ole koskaan aikaisemmin suunnitellut näin mittavia investointeja.

Tällä hetkellä dataikkunan seurannassa on vajaat 200 hanketta, jotka sijoittuvat eri puolille Suomea. Nettiseuranta ei kuitenkaan sisällä kaikkia investointisuunnitelmia, vaan dataikkuna julkaisee tietoja erityisesti sellaisista hankkeista, jotka ovat kansallisesti kiinnostavia mittakaavansa tai teknologiansa osalta.

Vihreiden investointien dataikkuna ei myöskään esittele maatuulivoimalaitoksia ja energiaverkkoja koskevia investointihankkeita. Tuulivoimalaitosten hankerekisteri löytyy Suomen tuulivoimayhdistyksen sivuilta.

Vain puhdas sähkö kelpaa

Uudet teolliset investoinnit perustuvat puhtaan sähkön käyttöön. Jos päästötöntä sähköä ei ole tarjolla, eivät kaikki investoinnit toteudu. Elinkeinoelämän järjestöt arvioivat, että sähkön kysyntä voi jopa kolminkertaistua vuoteen 2050 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa kuluisi vuonna 2050 lähes 250 terawattituntia sähköä.

— Etenkin puhtaan vedyn tuottaminen vedestä päästöttömän sähkön avulla edellyttää valtavia määriä sähköä. Näin voi tapahtua, jos Suomi onnistuu nousemaan Euroopan johtavien vetymaiden joukkoon, järjestöt huomauttavat.

Avainasemassa ovat ydinvoima, aurinkovoima sekä meri- ja maatuulivoima. Aurinkovoima on vahvassa kasvussa myös Suomessa, koska aurinkovoiman tuotanto tasapainottaa hyvin maatuulivoiman vaihtelevaa tuotantoa. Suuressa mittakaavassa rakennettava merituulivoima taas tuottaa sähköä maatuulivoimaa tasaisemmin.

Poliittisilla päätöksillä on väliä

Merkittävä osa sähköntuotantoa koskevista investointipäätöksistä tehdään tulevan hallituskauden aikana. Poliittisilla päätöksillä investointien toteutumista voidaan vauhdittaa tai jarruttaa. Hidastelun riskinä on se, että puhtaan sähkön käyttöön perustuvat teollisuusinvestoinnit, työpaikat ja verotulot jäävät toteutumatta tai ne toteutetaan jossain muualla kuin Suomessa.

Maatuulivoimalaitoksia on jo pitkään rakennettu markkinaehtoisesti: yritysten omalla riskillä ja ilman valtion tukiaisia. Järjestöjen mielestä poliittisilla päätöksillä voidaan vahvistaa kehitystä, kunhan investointiympäristöä ei horjuteta uusilla maksuilla tai velvoitteilla.

Merituulivoima ja aurinkovoima eivät sen sijaan ole vielä vakiinnuttaneet asemaansa suomalaisessa energiapaletissa. Järjestöjen mielestä nyt olisi syytä asettaa kansalliset tavoitteet, jotka osoittavat merituulivoiman ja aurinkovoiman kehittämiselle pitkän aikavälin suunnan.

— Merituulivoiman osalta hankekehitystä Suomen aluevesillä on nopeutettava. Lisäksi talousvyöhykkeellä hankekehittäjävetoisen mallin käytäntöjä on täsmennettävä. Pitkäkestoisia prosesseja lainsäädännön päivittämiseksi sen sijaan ei kaivata, järjestöt toteavat.

Ikuinen ongelma — byrokraattinen lupamenettely

Lupakäytäntöjen sujuvuus ja ennakoitavuus vaikuttavat yllättävän paljon puhtaan energian hankkeiden toteutumiseen. Lupakäytäntöjen sujuvoittamisen parantamisesta ei puolueiden kesken näytä olevan näkemyseroja ainakaan puolueiden poliittisten ohjelmien perusteella. Tästä huolimatta prosessit ovat yhtä tahmeita kuin ennenkin. Olisiko nyt sopiva aika kääriä hihat ja ryhtyä purkamaan byrokratiaa?

Kiinteistöverotus on järjestöjen mielestä yksittäinen asia, jossa poliittiset päättäjät voivat tehdä paljon.

— Aurinko- ja merituulivoiman osalta kiinteistöverotuksen perusteita ja tasoa olisi syytä tarkastella kriittisesti, jotta Suomi olisi kansainvälisesti kilpailukykyinen investointiympäristö, järjestöt huomauttavat.

Kiinteistövero on energiayhtiölle kustannus, joka siirtyy sähkön hintaan.

Sähkön varastointia, sähkömarkkinoiden joustomekanismien käyttöä ja siirtoyhteyksien rakentamista voidaan myös edistää poliittisilla päätöksillä. Niillä on merkitystä, kun Suomeen rakennetaan uusia tuuli- ja aurinkovoimalaitoksia.

Sähköntuotanto työllistää

Uudet aurinkovoimalaitokset ja tuulipuistot sijoittuvat eri puolille Suomea. Investoinnit tuovat maakuntiin työtä ja lisäävät alueiden elinvoimaisuutta.

Yksistään maatuulivoimainvestointien on arvioitu tuottavan elinkaarensa aikana lähes 400 000 henkilötyövuotta. Merituulivoiman työllisyysvaikutukset taas ovat noin 150 000 henkilötyövuotta.

#energiamarkkinat #energiapolitiikka