Lokakuun sähkötilastot:

Kukkaruukussa näkyy ituja

20.11.2025, kello 11:28

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Sähkönkäyttö Suomessa on lievässä kasvussa. Teollisuuden sähkökäyttö ei kasva, mutta datakeskusten, sähkökattiloiden ja sähköautojen käyttämä sähkö näkyy sähkötilastoissa kasvuna.

Suomi käytti lokakuun aikana sähköä 7007 gigawattituntia. Tämä on 4,5 prosenttia enemmän kuin viime vuoden lokakuussa.

Kasvusta huolimatta kuukauden sähkönkäyttö ei ole kummoista, jos sitä verrataan viimeisten kymmenen aikana toteutuneeseen lokakuiseen sähkönkäyttöön. Huippuvuosi oli 2017, jolloin lokakuun aikana käytettiin sähköä 7381 gigawattituntia.

Lokaisten kuukausien keskikulutus viimeisten kymmenen vuoden aikana oli 6951 gigawattituntia.

Tänä vuonna toteutunut lokakuun sähkönkäyttö oli siis tavanomaisen tylsä — mitään radikaaleja tilastonörttejä kiihottavia muutoksia ei tapahtunut. Avataan lokakuun sähkönkäyttöä kuitenkin hieman tarkemmin, koska sähkötilastot antavat tähän mahdollisuuden.

Teollisuus käytti lokakuussa sähköä 2878 gigawattituntia. Tämä on 3,1 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden lokakuussa. Teollisuudella menee yhä heikosti. Kun vienti ei vedä, niin sähköä ei tarvita tuotteiden valmistamiseen.

Muu kulutus sen sijaan kasvoi kuukauden aikana 10,6 prosentilla viime vuoden lokakuun verrattuna. Muu kulutus sisältää kotitalouksien sähkönkäytön, maatalouden ja palvelusektorin, mutta myös kaukolämpöyhtiöiden sähkökattilat ja datakeskusten tarvitseman sähkön.

Suurin osa kotitalouksien käyttämästä sähköstä kuluu kotien lämmitykseen. Lokakuu ei ollut kylmä, joten 500 000 sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkäyttö ei vielä pomppaa silmille tilastoista.

Datakeskukset ja sähkökattilat sen sijaan ovat jo sen verran suuria sähkönkäyttäjiä, että niiden tekemiset vaikuttavat sähkötilastoihin. Niiden sähkönkäyttö sotkee perinteisiä olettamuksia suhdanteiden ja ulkolämpötilan vaikutuksista. Tosin datakeskusten käyttämästä sähkömäärästä ei ole tarkkaa tietoa, eikä datakeskusten kyvyistä joustaa sähkönkäytössä.

Lisätään pakettiin vielä kasvava sähköautokanta ja sähkönkäyttöä ohjaavat joustojärjestelmät. Nekin muuttavat perinteisiä tapoja käyttää sähköä, mikä näkyy lopulta myös sähkötilastoissa.

Kun aikaisemmin ulkolämpötila ja teollisuuden suhdanteet vaikuttivat sähkönkäyttöön, on niiden rinnalle noussut vaikuttavaksi tekijäksi sähkön hinta. Sähköpörssisopimuksen määrä on kasvussa, esimerkiksi Fortumin mukaan uusista sähkösopimuksista enemmistö on pörssisähkösopimuksia.

Mitä sanovat vuositilastot?

Tilastot antavat erilaisen kuvan sähkönkäytöstä, jos yksittäisen kuukauden sijasta tarkastellaan 12 kuukauden jaksoa tai tämän vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana toteutunutta sähkönkäyttöä.

Lokakuun loppuun päättyneen 12 kuukauden jaksolla sähköä käytettiin lähes 84 terawattituntia. Tämä on terawattitunnin enemmän kuin koko viime vuoden sähkönkäyttö oli Suomessa, mutta vain 0,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin samalla jaksolla.

Vastaavalla 12 kuukauden jaksolla teollisuus käytti sähköä 1,7 prosenttia enemmän, mutta muu kulutus väheni 0,4 prosenttia.

Sähkötilastot tarjoilevat monenlaisia mahdollisuuksia sortteerata lukuja. Jos tarkastelujaksoksi valitaan tämän vuoden kymmenen ensimmäistä kuukautta, niin niiden aikana sähköä käytettiin 1,8 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten samalla jaksolla.

Edullista sähköä Ruotsista

Sähköä on tuotu Ruotsista koko tämän vuoden ajan enemmän kuin viime vuonna. Lokakuussa ruotsalaista sähköä imuroitiin Suomeen 572 gigawattituntia — 11 prosenttia enemmän kuin viime vuoden lokakuussa.

Vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana tuonti oli 22 prosenttia korkeammalla tasolla kuin viime vuonna vastaavalla jaksolla. Lokakuun loppuun päättyneellä 12 kuukauden jaksolla tuonti oli seitsemän prosenttia suurempi kuin vuosi sitten samalla jaksolla.

Sähkönvienti väheni hitusen. Viroon sähköä vietiin lokakuussa 756 gigawattituntia — kolme prosenttia vähemmän kuin viime vuoden lokakuussa. Vuositasolla vienti on kuitenkin kasvanut hieman.

Tuontiin ja vientiin vaikuttaa sähkön hinta Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Lisäksi käytettävissä olevat rajasiirtoyhteydet asettavat reunaehtoja.

Marraskuun 13. päivä Suomen ja Ruotsin välillä otettiin käyttöön uusi 400 kilovoltin siirtoyhteys. Sen avulla sähköä voidaan tuoda Suomeen 800 megawatin teholla. Tuontikapasiteetti Ruotsista siis kasvaa, mutta tämä ei vielä näy lokakuun sähkötilatoissa.

Ydinsähköä eniten

Ydinvoimalaitokset tuottivat sähköä lokakuun aikana 2320 gigawattituntia. Tämä on 2,2 prosenttia enemmän kuin viime vuoden lokakuussa. Ydinvoimalaitosten käyttöön vaikuttaa mm. huoltojen ajoittuminen. Yleensä ydinvoimalaitokset pyrkivät tuottamaan sähköä täydellä teholla. Olkiluoto 3 -laitosta voidaan käyttää joustavammin kuin vanhempia suomalaisia ydinvoimalaitoksia.

Lokakuussa huollot ovat yleensä jo taaksejäänyttä elämää lokakuussa, eli ydinvoimalaitokset toimivat tapansa mukaan täydellä teholla.

Tuulisähköä saatiin lokakuussa 2320 gigawattituntia — 9,5 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten lokakuussa. Viimeisten 12 kuukauden aikana tuulisähkön määrä on kasvanut reippaasti: 29,2 prosenttia vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna.

Vuositasolla tuulisähkö (22459 GWh) ei vielä yllä yhtä suuriin lukemiin kuin ydinsähkö (31048 GWh).

Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset kehittivät sähköä lokakuussa 4,1 prosenttia enemmän kuin viime vuoden lokakuussa, yhteensä 772 gigawattituntia. Yhteistuotantolaitosten käyttöön vaikuttaa ulkolämpötila ja sähkön hinta. Kun sähkönhinta on korkealla, kannattaa yhteistuotantolaitoksilla tuottaa sähköä.

Sähkötilastoissa kaupunkien omistamien yhteistuotantolaitosten ja teollisuuden omistamien yhteistuotantolaitosten tuottamat sähköt on niputettu. Laitoksia käytetään kuitenkin hieman eri periaatteilla: kaupunkien omistamien laitosten käyttöä ohjaa kaukolämmön tarve, teollisuuden omistamien laitosten päätuote sen sijaan on prosessihöyry.

Vesisähköä vähemmän

Lokakuun aikana vesisähkön määrä (959 GWh) oli 11,1 prosenttia pienempi kuin vuosi sitten lokakuussa.

Lokakuun loppuun päättyneiden 12 kuukauden aikana vesisähköä saatiin 17,8 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana. Vesivoimalaitoksilla tuotettuun sähkösaaliiseen vaikuttaa vesitilanne, eli kuinka paljon vettä on käytettävissä.

Lisää lokakuun sähkönkäyttöä koskevia tilastotietoja on tarjolla täältä.

#sähkönkäyttö #tilastot