Energiamurros etenee levottomuuksista huolimatta vauhdilla

Iranin sota paljasti öljyriippuvuuden

07.04.2026, kello 11:20

Teksti Heikki Jaakkola | Kuva Lappeenrannan tekninen yliopisto

Energiamurrosta on tavoiteltu jo pitkään. Paljon on tehty, mutta paljon on vielä tekemättä. Puutteet tulivat näkyviin Iranin sodan seurauksena. Häiriöt fossiilisen energian tuotannossa ja kuljetuksessa paljastivat karulla tavalla energiamurroksen keskeneräisyyden.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen pitää öljyriippuvuuden paljastumista hyvänä asiana. Öljyriippuvuus ei kuitenkaan ole merkki energiamurroksen hyytymisestä. Muutos vastaa Laaksosen mielestä pitkälti odotuksia — yllätys on ollut lähinnä muutoksen hitaus.

Laaksosen huomauttaa, että maailman energiajärjestelmä on muuttumassa hyvää vauhtia. Uusiutuvan energian tuotanto kasvaa vauhdilla maailman väestöjättiläisissä Intiassa ja Kiinassa. USA seuraa perässä — presidentistä huolimatta.

— Vaikka presidentti Donald Trump on tehnyt kaikkensa kampittaakseen tuuli- ja aurinkosähkön tuotantoa, siirtymä etenee myös USA:ssa.

Muutoksen vahvimpana ajurina USA:ssa Laaksonen näkee tuuli- ja aurinkosähkön kannattavuuden.

— Taloudellinen kannattavuus ajaa muutokseen voimalla, jota hallinnonkin on vaikea vastustaa.

Laaksonen uskoo myös Euroopan tulevan perässä, vaikka murros on edennyt täällä takkuisasti. Kuvaan on kuulunut tempoileva poliittinen sekaantuminen, mikä on johtanut usein kalliisiin ratkaisuihin ja haitalliseen tehottomuuteen. Laaksonen näkee vikatikkien taustalla usein ideologisen innostuksen, joka on ajanut tosiasioiden ohi. Hänen mukaansa regulaation suunnittelussa kuskin paikalla pitäisi olla mieluummin taskulaskin kuin poliittinen pöhinä.

— Regulaatiolla aikaansaadut toimet eivät ole kestäviä, jos toiminta ei ole myös taloudellisesti tehokasta. Kestävän onnistumisen edellytyksenä ovat kohtuuhintaiset lopputuotteet.

Laaksosen mielestä tämä on energiamurroksen keskeinen haaste. Ilman taskulaskintakin voidaan todeta, että tuuli- ja aurinkosähköön, vetyyn ja synteettisiin hiilivetypolttoaineisiin perustuva energiajärjestelmä on lähtökohtaisesti paljon monimutkaisempi ja kalliimpi kuin suoraan maasta pumpattaviin hiilivetyihin perustuva järjestelmä.

Kaikki kuitenkin tietävät, miksi muutosta yritetään.

Laaksosen mukaan Suomenkin energiantarve voitaisiin kattaa uusiutuvalla energialla ilman kustannusten paisumista kohtuuttomiksi. Hän vetoaa arvioihin, joiden mukaan Suomessa olisi mahdollista tuottaa vuosittain jopa 3000 terawattituntia sähköä tuuli- ja aurinkovoimalla.

Tällä hetkellä Suomi käyttää reilut 80 terawattituntia sähköä vuodessa. Ennusteiden mukaan sähkönkäyttöä kasvattaa lähinnä teollisuuden ja liikenteen sähköistyminen sekä datakeskukset.

— Rajuissakin kasvuskenaarioissa vuosittainen sähkönkulutus jää suunnilleen 600 terawattitunnin tasolle. Uusiutuvaan energiaan perustuva potentiaali siis riittää kattamaan sähkön kulutuksen myös tulevaisuudessa, Laaksonen toteaa.

Varastointi avainasemassa

Koska teollisuuden ja yhteiskunnan on toimittava myös pimeinä aikoina ja tyynellä säällä, edellyttää uusi energiajärjestelmä energian kolossaalista varastointia. Laaksosen mielestä vedyllä on tässä keskeinen rooli.

Siksi asiaa tutkitaan useammassakin hankkeessa. Geologian tutkimuskeskus GTK ja VTT ovat lopettelemassa kaksi vuotta kestänyttä projektia, missä selvitettiin vedyn varastointia kallioon. Nyt hankkeelle kaavaillaan jatkoa. Uudessa tutkimuksessa tutkittaisiin tarkemmin varastoinnin teknistä toteuttamista.

Laaksonen kertoo, että myös LUT, Oulun yliopisto ja Aalto-yliopisto valmistelevat omaa hankettaan. Sen tavoitteena on tutkia vetypelkistykseen perustuvan teräksentuotannon optimointia.

— Mukana on koko tuotannon taustalla oleva teknologiapaketti. Haluamme selvittää vetypelkistyksellä tuotetun teräksen minimihinnan.

Vety varastoihin — ei putkeen

Vedyn varastointi olisi Laaksosen mielestä järkevintä toteuttaa isoina varastoina käyttöpaikkojen läheisyyteen. Varastojen ympäristöön voitaisiin kehittää vedynkäyttöön liittyvää liiketoimintaa.

Laaksonen hahmottaa varastojen kokoa Raahen terästehtaan avulla. Hän laskee, että tehdas kykenisi toimimaan 35 vuorokautta vetyvaraston avulla, jonka halkaisija olisi sata metriä.

Jos Suomen koko teollisuus muuttuisi "vetyvetoiseksi”, tarvittaisiin vedyn varastointia varten 25 kappaletta Vantaan Energian uuttaa lämpövarastoa vastaavaa varastointitilaa. Vantaalle rakennettavat lämpövaraton tilavuus on noin miljoona kuutiometriä.

Laaksonen uskoo tämän olevan mahdollista. Vetyä siirtävään massiiviseen runkoputkeen hän suhtautuu ainakin kehityksen tässä vaiheessa epäilevämmin.

— Putken oma varastokapasiteetti on melko pieni eikä tämän ympärille syntyisi markkinaa samalla tavalla kuin ison varaston liepeille.

Ydinsähkö liian kallista

Fossiilisesta energiasta irtautuminen on lisännyt myös ydinsähköön kohdistuvaa kiinnostusta. Esimerkiksi Ruotsissa kaavaillaan ydinvoiman tuntuvaa lisärakentamista valtion tuella. Virossa palavan kiven poltosta haluttaisiin eroon kahden pienreaktorin avulla.

Laaksonen ei innostu asiasta. Hän ei usko ydinsähkön välttämättömyyteen eikä tämän kannattavuuteen.

— Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön hinta on luokkaa 43 euroa megawattitunnilta, ydinsähkön hinta on 150 euroa megawattitunnilta.

— Toimintojen pyörittäminen ydinsähköllä ei ole enää kilpailukykyistä.

#energiamarkkinat