Jo toisen kerran lyhyen ajan sisään:
Saksan energiamarkkina meni sekaisin
07.04.2026, kello 13:15
Teksti Juha Europaeus | Kuva Scanstockphoto
Yhdysvaltain ja Israelin helmikuussa aloittama sota Irania vastaan on sysännyt maailman energiamarkkinat vakavimpaan kriisiin vuosikymmeniin. Saksa, jonka energiantuonti kattaa kaksi kolmasosaa primäärienergiantarpeesta, joutuu maksamaan siitä kovan hinnan.
Yhdysvaltain ja Israelin hyökkäys Iraniin helmikuussa sekoitti Persianlahden energiainfrastruktuuriin. Iran iski ohjuksilla Yhdysvaltain liittolaisten öljy- ja kaasukentille.
Brent-raakaöljyn hinta ylitti sata dollaria barrelilta ensimmäistä kertaa neljään vuoteen jo maaliskuun alussa — nousua sodan alusta yli 25 prosenttia. Huipulla hinta puhkaisi 126 dollarin rajan.
Qatarin Ras Laffanin kaasulaitos, joka vastaa noin viidesosasta maailman nestemäisen maakaasun tarjonnasta, suljettiin drooni-iskujen jälkeen, ja Qatar julisti force majeure -tilanteen kaasuviennissään.
Qatar oli ensimmäisiä maita, joiden puoleen Saksa kääntyi Venäjän kaasuntuonnin päätyttyä äkillisesti 2022. Nyt Saksa on pulassa uudestaan Lähi-idästä alkaneen energiakriisin takia.
Hormuzin salmi tukossa — kriisi ylittää 1970-luvun shokit
Maaliskuussa Iranin joukot sulkivat Hormuzin salmen liikenteeltä. Salmen kautta kulkee normaalisti noin 20 prosenttia maailman öljystä. Nyt noin 12 miljoonaa barrelia päivittäistä toimitusta on jäänyt tekemättä.
IEA:n johtaja Fatih Birol on kutsunut tilannetta "historian vakavimmaksi globaaliksi energiaturvallisuushaasteeksi". IEA vapautti ennätykselliset 400 miljoonaa barrelia strategisia öljyvarantoja, mutta varoitti, että öljy- ja kaasuvirtojen palauttaminen voi kestää kuukausia sodan jälkeenkin. Yli 40 energiainfrastruktuurikohdetta yhdeksässä maassa on vaurioitunut vakavasti.
EU:n mukaan kaasun hinta on noussut 70 prosenttia ja öljy 50 prosenttia — pelkästään energian tuontikustannusten nousu aiheuttaa EU-maille noin 15–20 miljardin euron lisälaskun joka viikko.
Euroopan öljyriippuvuus on pienentynyt
Iranin konfliktin vaikutukset laajemmin Eurooppaan riippuvat siitä, miten pitkään kriisi kestää ja miten paljon Persianlahden alueella öljyn ja kaasun tuotantoon, öljyn jatkojalostukseen sekä LNG-infraan kohdistuu iskuja.
— Pääosa alueen toimituksista on aiemmin suuntautunut Aasiaan, toteaa teollisuusneuvos Petteri Kuuva työ- ja elinkeinoministeriöstä.
— Koillis-Aasian LNG-markkinahinta on noussut voimakkaammin kuin Euroopassa, mikä on johtanut LNG:n spot-toimitusten suuntautumiseen osittain Aasiaan Euroopan sijasta.
Eurooppaan on tuotu aiemmin Persianlahden alueelta erityisesti lentopolttoaineita ja dieseliä ja kevyttä polttoöljyä, joiden hinta on noussut muita öljytuotteita enemmän. Tällä on vaikutusta erityisesti kuljetusten, maatalouden ja lentoliikenteen kustannuksiin.
Kaasun hinnan nousu vaikuttaa Euroopassa erityisesti lannoitteiden hintoihin sekä kaasuriippuvaisissa maissa kotitalouksien, teollisuuden ja sähköntuotannon kustannuksiin.
— Kaasun hinta on Euroopassa kuitenkin vielä kaukana vuoden 2022 huippuhinnoista eikä raakaöljyn reaalihintakaan ole historiallisesti poikkeuksellinen, Kuuva huomauttaa.
Euroopan riippuvuus öljystä on merkittävästi pienempi nyt kuin 1970-luvulla. Investoinnit tuuli- ja aurinkovoimaan ovat parantaneet tilannetta myös Ukrainan sodan alun energian hintakriisistä.
Iranin konfliktin pitkittyminen ja Persianlahden öljyn ja LNG:n tuotannon vaurioituminen voi kuitenkin heijastua pitkään globaaleille markkinoille, vaikka esimerkiksi LNG:n tuotantoa ollaan lisäämässä muilla alueilla.
Euroopassa akuutti huolenaihe ovat korkeat öljytuotteiden ja LNG:n hinnat, joilla on vaikutusta kuljetusten, maatalouden, kotitalouksien ja teollisuuden kustannuksiin ja sitä kautta inflaatioon ja talouskasvuun.
Saksan talousennuste heikkenee — hallitus puuttuu hintoihin
Saksa kärsii energiasokista erityisen voimakkaasti. Maa tuo fossiilista energiaa noin 80 miljardin euron edestä vuosittain, ja tuonti kattaa 67 prosenttia primäärienergiankulutuksesta. Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan käynnistämä kaasushokki vuonna 2022 paljasti haavoittuvuuden, joka nyt on toistunut.
Saksan tärkeimmät taloustutkimuslaitokset ovat alentaneet vuoden 2026 BKT-kasvuennustetta. Bruttokansantuotteen ennakoidaan kasvavan enää 0,6 prosenttia. Energiakriisin aiheuttama epävarmuus ja USA:n tullipolitiikka painavat vientinäkymiä ja hidastavat toipumista vuosia jatkuneista taloudellisista vaikeuksista.
Kriisi on iskenyt suoraan Saksan teolliseen ytimeen. Kemian jättiläinen BASF ja teräsyhtiö ThyssenKrupp ovat jo varoittaneet tuotannon alasajoista, mikäli kaasun hinta pysyy nykyisellä tasollaan yli neljänneksen.
Samaan aikaan Berliinissä käydään kiivasta vääntöä velkajarrun kohtalosta.
Hallituksen sisällä paine julistaa uusi taloudellinen hätätila kasvaa, jotta massiiviset tukipaketit voidaan rahoittaa ilman perustuslaillisia esteitä.
Hallitus on jo ryhtynyt toimiin: huhtikuun 1. päivästä alkaen jakeluasemille on kielletty hintojen nostaminen useammin kuin kerran vuorokaudessa. CDU:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Steffen Bilger on vihjaillut lisätoimista kuten työmatka-avustuksen korottamisesta.
Taloustutkijat ovat varoittaneet hallitusta liiallisista interventioista kuten kaikkien liikennepolttoaineiden alennuksista. Tämä heikentäisi kannustimia säästää fossiilista energiaa.
Subventiot syventävät fossiiliriippuvuutta
Saksan valtion tukema Ariadne-tutkimushanke varoittaa, että vääränlainen tukipolitiikka pahentaa tilannetta pitkällä aikavälillä. Fossiilisiin polttoaineisiin kohdistuvat veroalennukset toimivat implisiittisenä valtiollisena vakuutuksena energiakriisejä vastaan. Pitemmällä tähtäimellä ne vähentävät kannustimia investoida uusiutuvaan energiaan.
Edellisen energiakriisin 2022–2023 aikana valtion tukitoimien kustannukset yltivät 180 miljardiin euroon. Meneillään olevan kriisin hintalappu ei ole vielä tiedossa.
Energiahintojen alentaminen helpottaa tilannetta lyhyellä aikavälillä, mutta sen maksavat viime kädessä veronmaksajat. Samalla pienenee yksityissektorin kannustin investoida sähköautoihin, lämpöpumppuihin ja kotimaiseen uusiutuvaan sähköntuotantoon.
Ariadne-tutkijat suosittelevat sähköveron alentamista, joka tekisi sähköstä kilpailukykyisempää fossiilisiin verrattuna ja kannustaisi siirtymään lämpöpumppuihin. Mitä tahansa hallitus tekeekin, se tulee todennäköisesti häirinneeksi markkinoiden hintasignaaleja.
Venäjän hyökkäyksen jälkeen Saksa rakensi nopeasti nesteytetyn kaasun LNG-kapasiteettia. Mitä pitempään Qatarin Ras Laffan on poissa pelistä, sitä riippuvaisempi Saksa on USA:n kalliimmasta LNG-kaasusta.
Tämä on kriittinen geopoliittinen paradoksi: Yhdysvallat on kaasun tuonnillaan samanaikaisesti Saksan pelastaja ja koko kriisin aiheuttaja.
Energiewende koetuksella — ydinvoimasta luopuminen puhuttaa
Toistuvat energiashokit ovat pakottaneet saksalaiset arvioimaan uudelleen vihreän siirtymän Energiewende-politiikkaansa. Tuuli- ja aurinkovoima sekä muut uusiutuvat kattoivat 53 prosenttia sähkönkulutuksesta vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä, ja koko vuoden 2025 osuus oli 56 prosenttia.
Sähköntuotannossa kehitys on mennyt johdonmukaisesti kohti uusiutuvia. Kokonaisenergiankulutuksessa uusiutuvat yltävät kuitenkin vasta noin 20 prosenttiin, sillä liikenne ja lämmitys ovat jääneet sähköistymisessä jälkeen.
Erityisen kiperä kysymys kuuluu: oliko viimeisten ydinvoimaloiden sulkeminen vuonna 2023 katastrofaalinen virhe? Viimeisillä kolmella laitoksella olisi ollut kapasiteettia tuottaa noin kuusi prosenttia Saksan sähköstä päästöttömästi ja kriiseistä riippumatta.
Nyt, kun sekä venäläinen kaasu että Persianlahden öljy ja kaasu ovat osoittautuneet epäluotettaviksi, moni kysyy ääneen, onko Saksa rakentanut riippuvuuksia laput silmillä luopuessaan kotimaisesta ydinvoimasta.
Vihreä siirtymä on osoittautunut haavoittuvaksi. Uusiutuvan sähköntuotannon laajentaminen vaatii valtavia määriä aurinkopaneelien kennoja, tuuliturbiinien magneetteja ja akkujen raaka-aineita, joiden toimitusketjut kulkevat pitkälti Kiinan kautta. Yksipuolinen uusiutuvan varaan rakentaminen saattaa vaihtaa yhden geopoliittisen riippuvuuden toiseen.
— Vain uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiahuolto voi tarjota teollisuudelle tarvittavan resilienssin, sanoi Centre for Solar Energy and Hydrogen Research -laitoksen toimitusjohtaja Frithjof Staiß. Väite on houkutteleva, mutta Saksan lähihistoria osoittaa, että energiajärjestelmien monimutkaisuus ei taivu yksinkertaisiin johtopäätöksiin.
Iranin sota on muistuttanut saksalaisille, että energiapolitiikassa riskin hajauttaminen — ei yhden ratkaisun varaan heittäytyminen — on se, mitä kriisinkestävyys käytännössä tarkoittaa.
#energia ja Eurooppa
Jaa artikkeli:
Kommentoi
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *
Kommentit ()
Ei kommentteja