Paneeli pohti sähköverkkojen roolia

Karkottaako seitsemän vuoden sähköjono investoijat?

28.08.2026, kello 12:47

Teksti Petri Sallinen | Kuva Maija Immonen

Suomen puhdas sähkö houkuttelee investointeja, mutta sähköverkot uhkaavat jäädä kasvun jarruksi. Seitsemän vuoden liittymäjonot, hidas luvitus ja halpojen siirtohintojen tavoittelu voivat kääntää kilpailuedun pullonkaulaksi.

Sähköverkoista on muodostunut Suomelle lähes huomaamattomasti kilpailuetu. Kantaverkkoliittymän saa Suomessa nopeammin kuin missään muussa Euroopan maassa ja alueelliset jakeluverkot palvelevat sähkönkäyttäjiä paremmin kuin muualla.

Sähköverkkopäivien paneelissa Keravan kaupunginjohtaja Kirsi Rontu, kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka, eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Vilhelm Junnila ja Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä pureutuivat sähkönjakelun ajankohtaisiin ongelmiin.

Onko etanoiden juoksukilpailun voittajalla aihetta henkseleiden paukutteluun? Tällä hetkellä kantaverkkoliittymää joutuu odottamaan seitsemästä kahdeksaan vuotta. Keravan kaupunginjohtajan mielestä se on aivan liian pitkä aika.

— Jos investoija joutuu odottamaan sähköliittymää seitsemän vuotta, niin se lähtee muualle. Kaupunki saa kaavoituksen ja kunnallisen infrastruktuurin kuntoon kolmessa vuodessa, minkä moni investoija jaksaa vielä odottaa, kaupunginjohtaja Kirsi Rontu toteaa.

Rontun mielestä kaupungit voisivat edetä vieläkin nopeammin, jos niiden omistamat jakeluverkkoyhtiöt voisivat yhdessä kunnan kanssa tehdä ennakoivia investointeja ja kaavoittaa tulevia sähkönkäyttöalueita. Valvonta ei kuitenkaan mahdollista tätä.

Rontu huomauttaa, että kaupungille tai kunnalle oma jakeluverkkoyhtiö on ehdoton kilpailutekijä. Hän arvelee, että moni kunta katuu sitä, että verkkoyhtiö myytiin aikoinaan pois. Alueellinen verkkoyhtiö ei voi kuitenkaan vastata suurten sähkönkäyttäjien tarpeisiin.

— Jakeluverkkoon ei voi liittää suuria sähkönkäyttäjiä, vaan siihen tarvitaan kantaverkkoyhtiötä. Jos kantaverkkoyhtiö ei kykene reagoimaan nopeasti kaupungin tarpeisiin, niin silloin sähköverkko ei ole kilpailuetu.

— Lähtökohtaisesti suomalainen energiajärjestelmä on kilpailukykyisempi kuin muissa Euroopan maissa, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Energiajärjestelmän sisällä sähköverkot ovat olleet kilpailuetu ja ovat sitä vieläkin. Leskelän mielestä olennaisempaa on kuitenkin se, ovatko ne kilpailuetu myös tulevaisuudessa. Riskinä on, että eivät ole.

— Suomi on elänyt pitkään staattisessa tilassa, jolloin liike-elämässä ei ole tapahtunut juuri mitään. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että Suomesta on tulossa kiinnostava investointikohde juuri siksi, että suomalainen energiajärjestelmä mahdollistaa monia asioita. Tämä edellyttää kuitenkin halua ja kykyä tehdä investointeja etenkin sähköverkkoihin.

Sähköä käytetään uusiin tarkoituksiin ja sähköä tarvitaan enemmän myös niissä paikoissa, joissa sitä on käytetty ennenkin. Suomen hallitus arvioi, että sähkönkäyttö voi jopa kaksinkertaistua Suomessa.

— Sähköverkkojen rakentaminen on verkkoyhtiöiden DNA:ssa. Yhteiskunnan puolelta on pidettävä huoli siitä, että rakentaminen on mahdollista ja että sitä varten on myös riittävät taloudelliset kannusteet.

Itseaiheutettu haaste — ei ongelma

Suomi on Euroopassa edelläkävijä puhtaan energian käytössä. Eduskunnan talousvaltiokunnan puheenjohtaja perussuomalaisten Vilhelm Junnila toteaa, että puhdas energia on kilpailutekijä, mutta ohjaa myös Suomen sähköistymistä ja investointeja.

— Sähköä käytetään yhä enemmän. Kasvu aiheuttaa rajoitteita siirtoverkoille ja uudet energiaintensiiviset investoinnit tuovat haasteita. Näyttää siltä, että kaikki Suomeen kohdistuvat investoinnit edellyttävät järeitä verkkoliittymiä.

Tämä kuulostaa ongelmalta, mutta ei ole sitä. Junnilan mielestä kyseessä on itseaiheutettu haaste — ei ongelma.

Kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka toteaa, että sähköverkot eivät aikaisemmin olleet kovin kiinnostava asia. Se riitti, kun verkot olivat kunnossa ja toimivat taustalla hyvin.

— Nyt sähköverkot mainitaan aina, kun jossain puhutaan kilpailukyvystä tai turvallisuudesta.

Muutos näkyy Fingridin toiminnassa. Yhtiön investointiohjelma oli miljardi euroa vuonna 2020. Nyt se on 5,2 miljardia euroa. Sihvonen-Punkka kertoo, että kantaverkkoon liitettävät uudet kulutuskohteet ovat nykyisin kooltaan paljon suurempia kuin aikaisemmin.

— Kantaverkkoon liitetään yhä enemmän tehoiltaan suuria pistemäisiä kulutuskohteita. Kantaverkkoa ei kuitenkaan ole alun perin suunniteltu tällaista kulutusta varten.

Muutos on jyrännyt läpi koko Suomen sähköjärjestelmän — ja erittäin nopeasti. Kantaverkkotoiminnan kannalta ongelmallista on se, että sähköä tuottavia voimalaitoksia ei ole enää Etelä-Suomessa. Etelän suuriin kulutuskeskuksiin sähkö on siirrettävä pitkiä matkoja Pohjois-Suomesta.

— Infrastruktuuri ei ole vielä täysin kyennyt reagoimaan muutokseen, Sihvonen-Punkka toteaa.

Priorisoinnista apuaja?

Uusia sähkönkäyttökohteita liitetään verkkoihin sähkömarkkinalain ja viranomaisten ohjeistuksen mukaisesti. Kantaverkkoyhtiö ei voi priorisoida sitä, millä tavalla kohteita liitetään ja mihin liittämisen edellyttämät investoinnit tehdään.

Junnilan mielestä liittymäsuman purkaminen edellyttäisi priorisointia ja sähkömarkkinalain muutosta. Sihvonen-Punkka on samaa mieltä.

— Priorisointia tarvitaan erityisesti sellaisissa paikoissa, joissa sähköverkko on ruuhkautunut. Ruuhkaa ei ole kuitenkaan joka paikassa. Ihanteellista olisi, jos uusia suuria sähkönkäyttäjiä voitaisiin ohjata lähelle sähköntuotantopaikkoja, Sihvonen-Punkka sanoo.

— Priorisointia varten tarvitaan kuitenkin selkeät pelisäännöt joko Energiavirastolle tai itse sähkömarkkinalakiin.

Leskelä ei pidä sellaisesta tilanteesta, jolloin tietynlaisia sähkönkäyttäjiä potkittaisiin ulos Suomesta. Lähtökohtaisesti sähköverkkoihin liittymisen ongelmat pitäisi ratkaista investoinneilla. Myös Leskelä odottaa priorisointia varten selkeitä pelisääntöjä, jos priorisointiin päädytään.

— Energiateollisuus suhtautuu nihkeästi sellaiseen ajatukseen, että eri teollisuudenaloja asetettaisiin paremmuusjärjestykseen. Riskinä on, että uusi eduskunta päättää neljän vuoden välein siitä, minkälaisia paljon sähköä käyttäviä investointeja emme halua Suomeen. Pahimmillaan Suomi pelaa tätä peliä niin huonosti, että peli hävitään.

Leskelän mielestä sähkönkäyttöä ei saa politisoida. Sen sijaan sähkönkäyttökohteiden ominaisuuksia voidaan arvioida. Tuoko uusi liittyjä esimerkiksi joustoja sähköjärjestelmään.

— Priorisoinnilla ja priorisointisäännöillä ratkotaan vain tilapäisiä ongelmia. Parempi olisi luoda verkkoyhtiöille taloudellisia kannusteita, jotta verkoista rakennetaan sellaisia, että niihin voidaan liittää kaikki halukkaat sähkönkäyttäjät.

Pakkomielle halvoista siirtohinnoista?

Leskelän mielestä Suomessa on jumiuduttu ajatukseen, että suomalainen sähkönsiirto on kallista ja että kustannuksia pitäisi saada alas. Olisi osattava ajatella laajemmin.

— Tulevaisuuden sähkölaskuissa sähköenergian osuus on korkeampi kuin nykyisin. Samalla bensiinin tai lämmitysöljyn hankintaan käytetään vähemmän rahaa. Kansalaisten energiakustannukset siirtyvät sähkölaskuun.

Tämä tarkoittaa myös sitä, että voimalaitoksia ja sähkön siirtoverkkoja rakennetaan entistä enemmän. Kun energiajärjestelmään investoidaan paljon, on epärealistista odottaa hintojen laskevan.

Vilhelm Junnila ajattelee samalla tavalla.

— On turha luvata, että sähkön siirtohinnat halpenevat Suomessa, kun energiajärjestelmään on investoitava valtavia summia.

Keravan kaupunginjohtaja muistuttaa, että investoinnit tuovat monenlaista hyvää.

— Datakeskukset ja vetytalouden yritykset työllistävät, tuottavat kiinteistöveroja ja lisäävät kuntien tontinmyyntituloja. Investoinnit tuovat kuntiin elinvoimaa.

Jos saisin yksin päättää…

Asta Sihvonen-Punkka valitsee luvituksen nopeuttamisen, jos hän saisi yksin päättää.

— Ennen lunastusmenettely kesti työ- ja elinkeinoministeriössä kuusi kuukautta, nyt siihen kuluu kaksi vuotta.

Kirsi Rontu valitsee myös luvituksen nopeuttamisen.

Vilhelm Junnila taas haluaisi parantaa energiainfrastruktuurin rakentamiseen kohdistuvaa yhteiskunnallista hyväksyntää.

Jukka Leskelä hylkäisi Energiaviraston valvontamallin ja kehittäisi sähköverkkoinvestointeja varten kunnolliset kannusteet.

Sähköverkkopäivät järjestettiin 25.–26.8.2026 Helsingin Wanhassa Satamassa. Järjestäjinä olivat Energiateollisuus ry ja Adato Energia Oy.

#sähköverkot