Markkinaehtoiset investoinnit purevat

Katoava energiaturve

05.11.2020, kello 08:33

Teksti Petri Sallinen | Kuva Lehtikuva Oyj

Katoava energiaturve

Energiaturvetta käytetään 70 prosenttia vähemmän kuin nyt vuonna 2030. Tämän voi päätellä suurimpien energiaturpeen käyttäjien investointisuunnitelmista.

Energiaturve katoaa vauhdilla marginaalin. Sen käyttö supistuu kallistuvien päästöoikeuksien ja imagohaittojen puristuksessa jopa 70 prosenttia nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Samalla Sanna Marinin hallituksen asettama tavoite puolittaa energiaturpeen käyttö vuoteen 2030 mennessä toteutuu enemmän kuin hyvin. Lisäksi tämä tapahtuu markkinaehtoisesti energiayhtiöiden omin toimin.

Suurin osa energiaturpeesta käytetään kaukolämmön tuotannossa. Sähköä turpeella ei enää juurikaan jauheta — suomalaisesta sähköntuotannosta jo yli 80 prosenttia on päästötöntä. Kaukolämmön tuotannossa on kuitenkin tapahtumassa nopea tekninen mullistus: uutta päästötöntä tuotantotekniikkaa otetaan käyttöön monissa kohteissa. Kaikki uudet tuotantotavat eivät perustu enää polttamiseen.

— Päästöjen vähentämisen kannalta tärkeät investointipäätökset on kaukolämmön tuotannon osalta suurelta osin jo tehty tai päätöksiä tehdään parhaillaan, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Investoinnit vähentävät kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöjä jyrkästi jo 2020-luvun puolivälissä. Energiaturpeen käytön väheneminen on tästä yksi merkki.

Etenkin päästökauppa on näyttänyt kyntensä. Kallistuneet päästöoikeudet ovat heikentäneet energiaturpeen kilpailukykyä. Tämä onkin EU:n päästökaupan tärkein tehtävä: ohjata ei-toivotut energiapolttoaineet markkinaehtoisesti marginaaliin.

Vielä kolme vuotta sitten turpeen käyttö oli edullisempaa kuin puuhakkeen käyttö. Nyt asetelma on kääntynyt päinvastaiseksi, kun päästöoikeuden hinta on viisinkertainen vuoteen 2017 verrattuna.

— Päästökauppa ohjaa energiayhtiöiden tekemisiä, mutta yhtiöt ovat reagoineet myös hallitusohjelman tavoitteisiin. Energiayhtiöt ovat mukana tekemässä Suomesta hiilineutraalia vuoteen 2035 mennessä, Leskelä huomauttaa.

Leskelä muistuttaa, että ilmastotalkoot koskettavat kaikkia. Energiayhtiöt tuntevat vastuunsa, mutta samalla niiden tekemisiä ohjaavat asiakkaiden, rahoittajien ja omistajien toiveet.

— Seuraavaksi energiatoimiala on auttamassa muita toimialoja päästöjen vähentämisessä tarjoamalla niiden käyttöön päästöttömästi tuotettua sähköä. Tämä on haaste ja mahdollisuus.

 

Biomassa korvaa Porissa

Pori Energian tuotantopaletissa turvetta on tällä hetkellä noin neljännes. Turpeen käyttö Porissa on kuitenkin laskenut jo vuosia. Turve on korvattu biopolttoaineilla ja sama jatkuu, kunnes turpeesta luovutaan kokonaan.

Pori Energian omistamaan Aittaluodon voimalaitokseen rakennettiin jokin aika sitten uusi 65 miljoonaa euroa maksanut biopolttoainekattila. Uusi kattila toimii sataprosenttisesti puulla — turvetta ei enää tarvita tekniseksi tukipolttoaineeksi.

Kattilahankinnan yhteydessä voimalaitokseen asennettiin energian talteenottojärjestelmä. Se parantaa laitoksen hyötysuhdetta. Nyt energiaa syntyy enemmän, mutta vähemmällä energiaraaka-aineella.

Näillä näkymin turpeen käyttö loppuu kokonaan Aittaluodon voimalaitoksessa vuoden 2022 aikana. Pori Energian toisessa Kaanaan voimalaitoksessa turve saa lämpöpassit seuraavana vuonna. Jo vuonna 2024 Pori Energian koko energiantuotanto perustuu pelkästään uusiutuvan energian käyttöön.

 

Jyväskylä nollaa hiilipäästöt

Jyväskylässä energiayhtiö Alva lopettaa turpeen käytön vuoteen 2030 mennessä. Tämän jälkeen Alvan koko energiantuotanto on päästötöntä. Keinoiksi on valittu voimalaitosten tekniset parannukset, jätevesipuhdistamon hukkalämpöjen käyttö, lämpöpumput ja kaukolämmitysjärjestelmän kulutusjoustot.

Jyväskylässä perehdytään myös uuden energiateknologian mahdollisuuksiin. Alva on mukana mm. hankkeessa, jossa tutkitaan geotermisen lämmön käyttöä alueella. Lisäksi lämpövarastot ja biokaasun käyttö voisivat olla Jyväskylään sopivia ratkaisuita. Mustankorkean voimalaitoksessa tuotetaan jo nyt kaukolämpöä biokaasulla.

Alvan tavoitteena on vähentää polttamiseen perustuvien energiantuotantomuotojen käyttöä.

 

Hiilineutraali Turku 2029

Turku Energia aikoo saada hiilineutraalin energiantuotantojärjestelmänsä valmiiksi vuoteen 2029 mennessä. Turussa kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt ovat supistuneet 700 000 tonnista 230 000 tonniin viimeisten 15 vuoden aikana.

Turku Energia investoi päästöttömään tuotantoon monilla eri tavoilla. Investoinneissa painottuvat sellaiset tuotantomuodot, jotka eivät perustu polttamiseen. Siksi Turku Energia on tehnyt aiesopimuksen St1:n kanssa geotermisen voimalaitoksen rakentamisesta Turkuun. Lopullinen päätös laitoksen rakentamisesta tehdään sen jälkeen, kun Espoon Otaniemen laitoksesta on saatu käyttökokemuksia.

 

Turve hiipuu Rovaniemellä

Rovaniemellä Napapiirin Energian biopolttoaineita käyttävä Suosiolan voimalaitos pärjää jo nyt pelkillä biopolttoaineilla. Laitos on teknisesti turpeesta riippumaton. Polttoaineina käytetään hakkuutähteitä ja erilaisia metsäteollisuuden sivuvirtoja. Tyypillisintä polttoainetta ovat energiapuu, eli latvustähdemassat, karsittu ja karsimaton ranka sekä kierrätyspuu. Joinakin aikoina biomassojen ohessa käytetään pieniä määriä turvetta.

Turpeen osuus Napapiirin Energian käyttämistä polttoaineista on tällä hetkellä noin 40 prosenttia. Ensi vuonna turpeen määrä putoaa 20 prosenttiin. Yhtiössä on laskettu, että turpeen käytön vähentäminen tuottaa noin kahden miljoonan euron vuotuisen taloudellisen hyödyn säästyneinä päästökauppamaksuina ja valmisteveroina.

Kokonaan uusiutuvan energian käyttöön Napapiirin Energia siirtyy vuoteen 2030 mennessä. Esimerkiksi Nivavaaran lämpölaitoksen tekniikka muutetaan sellaiseksi, että turpeen käyttö ei polttoprosessissa ole enää välttämätöntä.

Yhtiö tutkii aktiivisesti sellaisia lämmön tuotantotapoja, jotka eivät perustuisi polttamiseen. Hukkalämpöjen hyödyntäminen on yksi mahdollinen tuotantomuoto Rovaniemellä.

 

Seinäjoella useita eri vaihtoehtoja

Seinäjoen Energiaa korvaa kaksi vanhaa turvetta käyttävää laitosta. Uusi biopolttoaineita käyttävä 50 megawatin tehoinen lämpölaitos valmistuu 2020-luvun alkuvuosina. Laitos korvaa vuonna 1982 valmistuneen turvetta ja puuta käyttävän lämpölaitoksen.

Yhtiön tänä vuonna valmistuva puupellettejä käyttävä laitos on Suomen suurin puupellettivoimalaitos. 120 megawatin tehoinen laitos korvaa vanhan öljyä käyttäneen laitoksen.

Seinäjoella investointitahti on kova. Viimeistään ensi vuonna on tarkoitus päättää siitä, millä tavalla vuonna 1990 valmistunut Seinäjoen voimalaitos korvataan. Laitos on mittava investointi. Se tuottaa noin 80 prosenttia Seinäjoen kaupungin kaukolämmöstä. Nykyisin käytössä olevan laitoksen pääasiallinen polttoaine on turve.

Käytöstä poistuvan laitoksen vaihtoehtoina ovat uusi sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos, pelkkä lämpölaitos, jätteiden hyödyntäminen, geoterminen lämpö, datakeskuksen hukkalämmöt, lämpöpumpuilla tuotettava energia, suuret lämpöpumput, sähkökattila tai pienydinvoima. Osa kaavailluista tekniikoista on kaupallisessa käytössä jo 2020-luvulla — osa vasta myöhemmin.

Seinäjoen Energia ei halua perustaa järjestelmää vain yhden kortin varaan. Kaukolämmön tuotanto hajautetaan eri puolille kaupunkia ja energiaa tuotetaan useilla eri tekniikoilla ja energialähteillä. Seinäjoen Energian tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. 

 

Päästöt vähenevät vauhdilla Mikkelissä

Mikkelissä energiantuotannon hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet 70 prosentilla viimeisten kymmenen vuoden aikana. Tämä johtuu siitä, että kaupungissa toimiva Etelä-Savon Energia Oy on vähentänyt turpeen käyttöä ja lisännyt uusiutuvan energian käyttöä.

Yhtiön omistaman Pursialan voimalaitoksen kaikki kolme kattilaa rakennettiin aikoinaan turvetta käyttäviksi. Tuolloin ei ollut tarjolla muunlaista tekniikkaa.

Yhtiö on jo ehtinyt investoida uuteen päästöttömään tuotantotekniikkaan 30 miljoonaa euroa. Investointiohjelman avulla yksi Pursialan voimalaitoksen kattiloista on saneerattu kokonaan puuta polttavaksi. Lisäksi voimalaitoksen yhteyteen on rakennettu lämpöakku, jonne voidaan varastoida kaukolämpöä.

Etelä-Savon Energia on ryhtynyt tuottamaan myös biokaasua. Sitä tarjotaan alueella liikennepolttoaineeksi. Biokaasu on paikallisesti tuotettua ja tällä hetkellä biokaasua on saatavilla Mikkelistä kahdelta jakeluasemalta. Lisäksi kaksi uutta asemaa on rakenteilla.

 

Kuopio liikkeellä etuajassa

Kuopion Energia aikoo puolittaa turpeen käytön jo vuonna 2025 — viisi vuotta ennen hallitusohjelmassa asetettua takarajaa. Kuopiossa kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt ovat ehtineet puoliintuneet viimeisten kymmenen vuoden aikana tehtyjen toimenpiteiden avulla. Tällä hetkellä turpeen osuus Kuopion Energian käyttämistä energialähteistä on 40 prosenttia.

 

Tampereella energiakäännös

Tampereella energiantuotannossa tehtiin radikaali suunnanmuutos vuonna 2010. Tämän seurauksena Tampereen Sähkölaitoksen uusiutuvan energian osuus nousee 90 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Jo nyt energiantuotannon hiilidioksidipäästöt ovat puoliintuneet.

Suurin Tampereella tehty päästöjä vähentävä investointi on vuonna 2022 valmistuva Naistenlahti 3 -voimalaitos. Noin 160 miljoonaa euroa maksava voimalaitos korvaa vuonna 1977 valmistuneen Naistenlahti 2 -voimalaitoksen. Uusi laitos käyttää pelkästään biopolttoaineita. Suuren kaupungin tarpeita varten tarvitaan suuri laitos — uuden laitoksen teho on peräti 210 megawattia.

Vuonna 2030 Tampereen energiantuotannossa hiilidioksidipäästöjä aiheuttaa enää kaupungista kerättäviä yhdyskuntajätteitä polttava Tammervoiman hyötyvoimalaitos. Tulevaisuudessa yhdyskuntajätteitä ei enää saa läjittää kaatopaikoille, joten hiilidioksidin talteenottolaitteisto olisi ainoa keino niistää viimeisetkin kaupungin energiantuotannon hiilidioksidipäästöt Tammervoiman laitoksesta.

Polttamiseen perustumattomilla tekniikoilla Tampereella ennakoidaan tuotettavan energiaa 20 megawatin teholla vuonna 2030. Tällaisia energialähteitä ovat geoterminen lämpö, lämpöpumput ja biohiili

 

 

#turve
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja