Kuka uskaltaa päättää, mitä energiaa tarvitaan 20 vuoden kuluttua?

15.09.2026, kello 09:50

Teksti Karoliina Muukkonen

Viime päivinä koko Suomea tuntuu puhuttaneen uutiset Googlen ”jättimäisistä” investoinneista Suomeen ja siinä ohessa ilmoitetut energiantuotannon sopimukset Fortumin kanssa.

Samaan aikaan on tunnistettu sähkön kulutuksen kasvun myötä syntyviä haasteita, joista toiset ovat laajemmin jaettuja kuin toiset. Tilanne tuntuu korostavan jo käynnissä ollutta keskustelua siitä, mistä energiajärjestelmäämme saadaan vaadittavat joustokykyiset elementit myös tulevaisuudessa.

Hypätään hetkeksi kuvittelemaan tilannetta keksityn energiayhtiön johdon saappaisiin. Kuvittele, että pöydälläsi on tänään energiainvestointi, jonka pitäisi palvella asiakkaita vielä 2040- tai 2050-luvulla. Sen pitäisi olla kannattava, vähäpäästöinen, hyväksyttävä, nopeasti luvitettava ja rakennettavissa. Lisäksi sen pitäisi toimia myös silloin, kun on kylmä, tuuleton pakkasjakso, polttoaineiden saatavuus häiriintyy tai geopoliittinen tilanne muuttuu. Minkä päätöksen tekisit? Haluaisitko itse olla energiayhtiössä tekemässä tätä päätöstä? 

Energiainvestointi on aina veikkaus tulevaisuudesta 

Aiemmin urallani työskentelin energiainvestointien parissa ns. kädet savessa. Vielä niinkin lyhyt aika kuin kymmenen vuotta sitten, investointihankkeissa kysyttiin osittain eri kysymyksiä kuin nyt. Tekninen toteutettavuus, aikataulu ja kustannukset olivat tietysti silloinkin keskiössä ja tulevaisuuden suuntaa jouduttiin arvailemaan myös silloin. Vaikka en tiedä sitä, minkälaista energia-alan investointien parissa hands-on työ tänä päivänä on, kuvittelisin että entisten kriteerien rinnalla joudutaan arvioimaan yhä useampia mahdollisia tulevaisuuksia. 

Ongelma ei ole se, etteivätkö energiayhtiöt tietäisi, mihin suuntaan maailma on menossa. Ongelma on se, että investointipäätöksessä pitäisi tietää millä nopeudella sinne mennään ja mitä matkan varrella tapahtuu. Etenkin se pitäisi tietää, jos joku taho päättää yhtäkkiä vetää käsijarrusta ja alkaa peruuttelemaan jo tehdyissä päätöksissä. Jokainen tietää, kuinka helposti tämä on ollut nähtävissä viimeisten muutaman vuoden aikana. Kuka edes muistaa erikseen laskematta sitä, monettako energiakriisiä tai muuta globaalia kriisiä nyt eletään? 

Merkityksellisiä päätöksiä epävarmuuden keskellä 

Vaikka viimeiset vuodet energia-alan sisällä työskennellessä ovat olleet aivan mielettömän mielenkiintoisia, on vauhti edelleen päätä huimaavaa. Toisaalta voi kysyä, milloin energiayhtiössä olisi ollut kiinnostavampaa olla päättämässä. Harvalla toimialalla tämän päivän ratkaisut vaikuttavat yhtä suoraan Suomen kilpailukykyyn, turvallisuuteen, asiakkaiden arkeen ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. 

Pohdittavana on useita osin toistensa kanssa vastakkain kilpailevia arvoja. Energiayhtiön pitäisi investoida enemmän, vähentää päästöjä nopeammin ja varmistaa energian saatavuus kaikissa oloissa nostamatta hintoja liikaa tai tinkimättä kannattavuudesta ja paikallisesta hyväksyttävyydestä. Jokainen tavoite on perusteltu. Haaste syntyy siitä, etteivät ne aina osoita samaan suuntaan.  

Esimerkiksi normaalioloissa mahdollisimman tehokas järjestelmä ei välttämättä ole kaikkein kestävin häiriötilanteessa. Varautuminen voi tarkoittaa kapasiteettia, polttoainevarastoja tai vaihtoehtoisia tuotantotapoja, joita käytetään harvoin. Joku joutuu silti maksamaan niiden, käytännön esimerkkinä vaikkapa sähkön- ja lämmön yhteistuotantolaitosten, ylläpidosta Kuinka paljon olemme yhteiskuntana valmiita maksamaan ratkaisuista, joiden arvo näkyy vasta silloin, kun jokin muu pettää? 

Myös poliittisten päätösten on kestettävä aikaa 

Energiayhtiössä ei voi tehdä päätöstä vain seuraavaa vuotta tai seuraavaa strategiakautta varten. Investoinnin on kestettävä teknologian, markkinoiden, sääntelyn ja turvallisuusympäristön muutoksia vuosikymmenten ajan. 

Entä jos vaatisimme poliittisilta energiapäätöksiltä samaa? Jotta poliittiset päätökset antaisivat yrityksille mahdollisuuden investoida tai antaisivat järjestelmälle kyvyn kestää häiriöitä ja Suomelle edellytykset menestyä myös silloin, kun tulevaisuus ei toteudu ennusteiden mukaisena. Energiapäätösten todellista onnistumista ei mitata seuraavissa uutisotsikoissa tai vaaleissa, vaan siinä, onko energiaa saatavilla kilpailukykyisesti, puhtaasti ja varmasti vielä vuosien päästä.

#sähkömarkkinat