Sähkö syrjäyttää biomassojen polttamisen

Lämpöpumput tulossa järeisiin lämmitysratkaisuihin

12.11.2025, kello 15:22

Teksti Heikki Jaakkola | Kuva Scanstockphoto

Lämpöpumppumarkkinoilla odotetaan kasvua. Etenkin puun korkea hinta on lisännyt kiinnostusta lämpöpumppuja kohtaan. Lämpöpumpuilla voidaan tuottaa myös korkeita lämpötiloja, jos lämpöä päästään keräämään kuumista ympäristöistä.

Kyyti lämpöpumppumarkkinoilla on ollut viime vuosina kuoppaista. Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen kertoo markkinan kasvaneen vuonna 2022 peräti 67 prosenttia, mutta seuraavana vuonna laskua oli 40 prosenttia. Laskua jatkui aina viime vuoteen asti, jolloin päädyttiin taas huippuvuosien kasvulukemiin.

Hirvonen arvioi, että tänä vuonna kasvu on maltillista: noin yhdeksän prosenttia. Mitään kasvuräjähdystä ei ole siis odotettavissa. Hirvonen toteaa, että lämpöpumput ovat pitkälti kuluttajatuote, joiden kysyntää pitää tällä hetkellä aisoissa rakentamisen ja remontoinnin vähäisyys sekä kuluttajien yleinen varovaisuus.

Tästä huolimatta kasvulle on aineksia.

Hirvonen kertoo, että Suomessa on käytössä noin 1,8 miljoonaa lämpöpumppua, joista monet otettiin käyttöön jo parisen kymmentä vuotta sitten.

— Alan huoltomarkkinat ovat melko pienet, mutta vaihtomarkkinoilla on suuri merkitys.

Jatkossa kysyntää voi nostaa rakentamisen vilkastuminen. Omakotitaloista 70–80 prosenttia on hankkinut lämpöpumpun. Tämän lisäksi lämpöpumppuja asennetaan rivi- ja kerrostaloihin.

— Isompia lämpöpumppuja kysytään entistä enemmän liike- ja palvelurakennuksiin sekä teollisuushalleihin.

Hirvosen mukaan pumppujen kysyntään vaikuttaa myös se, että niitä voidaan käyttää rakennusten viilentämiseen.

Kaukolämmön hintakehitys vaikuttaa

Etenkin järeämpien lämpöpumppujen kysynnän kasvun taustalla on monessa tapauksessa kaukolämmön kallistuminen. Esimerkiksi Helsingissä ja Järvenpäässä kaukolämmitys on hinnoiteltu jo todella korkeaksi eivätkä suolaiset hinnat ole harvinaisia muuallakaan Suomessa.

Siirtyminen lämpöpumppuihin kaukolämmityksestä edellyttää kuitenkin tuntuvia säästöjä lämmön hinnassa. Vaihtamista hillitsee kaukolämpösopimuksen irtisanomisen hinta, joka voi ollas tuhansia euroja. Tätä perustellaan asennettujen putkistojen poistamiskustannuksilla.

Hirvosen mukaan noin 500 kerrostaloa siirtyy vuosittain kaukolämmöstä joko maalämmitykseen tai muunlaiseen lämpöpumppuratkaisuun.

— Helsingissä noin sata taloa irtaantuu vuosittain kaukolämpöverkosta.

Muutoksen seurauksena on syntynyt uudenlaiset taloyhtiöiden palvelumarkkinat, jolloin taloyhtiö voi ostaa tarvitsemansa lämmön lämpöpumppujärjestelmän omistavalta ja järjestelmää operoivalta yritykseltä. Pumpuilla voidaan tuottaa lämpöä yhteen tai joskus useampaankin lähekkäin sijaitsevaan kerrostaloon.

— Taloyhtiön ei tällöin tarvitse investoida järjestelmään eikä operoida sitä.

— Malli edellyttää kuitenkin pitkäaikaista palvelusopimusta, jonka tuottamien säästöjen vuoksi sopimus on taloyhtiölle kannattavampi kuin kaukolämmössä pysyminen.

Pumppuja myös järeämpään lämmitykseen

Lämpöpumput on totuttu yhdistämään omakotitaloihin tai yksittäisiin asuntoihin — siis melko pienimuotoiseen lämmöntuotantoon. Hirvosen mukaan lämmön pumppaaminen on nyt ottamassa enemmän roolia myös järeämmässä lämmityksessä, kuten kaukolämmön tuotannossa ja teollisuudessa. Kaukolämmöntuotannossa pumppaamisen on kuitenkin kyettävä kilpailemaan sähkökattiloiden kanssa.

Lämpöpumppujen tietä järeämpään lämmitykseen tasoittaa toimintojen sähköistyminen ja halu vähentää polttamiseen perustuvaa lämmöntuotantoa. Toistaiseksi merkittävä osa kaukolämmöstä tuotetaan yhä puuta polttamalla. Taustalla vaikuttaa myös puun tuonnin tyrehtyminen Venäjältä, mihin Suomi on vieläkin sopeutumassa.

Hirvonen ei usko sopeutumisen johtavan siihen, että lämpöä tuotettaisiin tulevaisuudessa isossa kuvassa biomassoilla.

— Sekä säätely että hinta ohjaavat lämmöntuottamista yhä tehokkaammin kohti sähkönkäyttöä polttamisen sijasta.

Suoran sähkövastuksen käyttö tarjoaa pumppaamista helpomman tavan tuottaa korkeitakin lämpötiloja. Lämmön pumppaamisessa tarvittava laitteisto taas on monimutkaisempi. Lisäksi pumppujen tehokas käyttö edellyttää suhteellisen pientä lämpötilaeroa lämmön lähteen ja luovutettavan lämmön välillä.

— Lämpötilaeron revetessä suureksi esimerkiksi erittäin korkeita lämpötiloja tuotettaessa hyötykerroin alkaa painua kohti yhtä.

Hirvonen kertoo teollisuuden tästä huolimatta tuottavan pumppaamalla korkeitakin prosessilämpötiloja.

— Ratkaisun kannattavuus edellyttää kuitenkin varsin kuumia lämmönlähteitä.

Pumppaamisen etuna on hyvä hyötykerroin matalilla lämpötilaeroilla. Lisäksi pumppaamalla voidaan hyödyntää esimerkiksi jätevesien ja ilmanvaihdon sisältämiä hukkalämpöjä.

— Sähkövastus voi muuttaa sähköenergiaa lämmöksi, mutta sähkövastus ei osaa hyödyntää ympäristöstä saatavaa lämpöä.

Vesivaraajista kapasiteettia

Lämpöpumpun taloudellista tehokkuutta lisää mahdollisuus ajoittaa pumpun tarvitsema sähköenergian käyttö halpoihin tunteihin ja vartteihin. Silloin tarvitaan kuitenkin lämpövarasto, johon edullisen sähkön aikana lämpöä säilötään.

Hirvosen mukaan asuinkerrostaloissa jo tavanomaiset lämminvesivaraajat tarjoavat mahdollisuuden lämmön varaamiseen. Myös itse talo voi olla merkittävä lämpövarasto.

— Hyvin eristetyn betonikerrostalon lämmitys voi olla pois päältä 12 tuntia ilman, että tämän huomaa jäähtymisenä. Lämmön varaamiseen halpojen tuntien aikana on paljon mahdollisuuksia, kunhan tarjolla on luotettavaa automaatiota tehonoton ohjaamiseen.

Ohjauksen edellyttämä automaatio kehittyy nyt nopeasti, mutta parantamisen varaa on Hirvosen mielestä vielä paljon. Automaatio edellyttää ohjelmistoja, laitteita ja vaativia asennuksia. Lisäksi eri järjestelmien yhteensovittaminen voi olla hankalaa.

— Tässä vaiheessa kuluttajan on vielä mietittävä, mitä uskaltaa ostaa.

Sähkön varttihintojen tulevaa kehitystä ajatellen Hirvonen toteaa Suomeen syntyvän nyt vauhdilla megawattitason sähkökattiloita ja muita massiivisia lämpövarastoja, joiden ideana on lämmittää varaavaa massaa halvalla sähköllä. Niiden rinnalla myös muut sähköä paljon käyttävät toiminnot ajoittuvat halpoihin hetkiin.

Hirvonen ennakoi tämän johtavan lopulta hintojen tasaantumiseen.

— Tässä vaiheessa lämmön varaamisen entistä tarkempi ajoittaminen on kuitenkin kannattavaa ja se on selvästi lisääntymässä.

Haluatko kuulla lisää lämpöpumpuista, Jussi Hirvosesta tai energia-alan suurimmasta mullistuksesta? Puhdas siirtymä 360° -seminaari 10.–11.12.2025 Helsingissä antaa tähän mahdollisuuden.

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan!

#hukkalämpö #kaukolämpö #sähkömarkkinat