Liian vähän tietoa ja liian paljon epäluottamusta
Miksi kulutusjoustot eivät kiinnosta?
24.04.2025, kello 09:59
Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto
Suurin osa suomalaisista ei hyödynnä kulutusjoustoja, vaikka sähköjärjestelmä antaa siihen hyvät mahdollisuudet. Syinä vastahakoisuuteen on tiedon puute, epäluottamus ja vähäisiksi koetut taloudelliset hyödyt. Tuore väitöskirjaa käsittelee asiaa.
Kotitalouksien rooli kulutusjoustoissa ei ole mitätön. Aurinkosähköjärjestelmät, sähköautojen latausjärjestelmät ja sähkölämmitys voidaan helposti liittää kulutusjoustojärjestelmään, jos niin halutaan. Niitä ohjailemalla voidaan vähentää tai siirtää kotitalouksien sähkökäyttöä huippukulutusjaksojen aikana.
Onnistunut kulutusjoustojen käyttö auttaa tasapainottamaan sähkön tarjontaa ja kysyntää. Samalla parannetaan sähköverkon vakautta ja pienennetään kotitalouksien sähkölaskuja.
Lappeenrannan teknisen yliopiston nuorempi tutkija Araavind Sridhar tarkastelee tuoreessa väitöskirjassaan sitä, miksi suomalaiset kotitaloudet eivät ole kovin innokkaasti tarttuneet kulutusjoustoihin. Kulutusjoustojen laajamittaisen käytön mahdollistavia älymittareita on kuitenkin asennettu jo lähes kaikkiin kulutuspisteisiin. Samalla sähköverkkoja on vahvistettu.
Sridharin väitöskirjassa esitellään keinoja, joiden avulla kotitalouksien aktiivisuutta voitaisiin lisätä. Jos kulutusjoustojen käyttö kasvaisi, edistää se myös vihreää siirtymää ja Suomen ilmastotavoitteiden toteutumista.
— Talous- ja ympäristötekijät ovat keskeisimpiä syitä liittyä kulutusjoustojärjestelmään. Kun ymmärretään paremmin erilaisia motivaatioon vaikuttavia tekijöitä ja käytetään mallinnustyökaluja, voidaan kampanjat räätälöidä asukasryhmien mukaan. Tämä lisää kulutusjoustojen houkuttelevuutta ja liittymisaktiivisuutta, Sridhar toteaa.
Tietosuoja mietityttää monia
Sridharin mukaan kotitalouksien vastahakoisuus kulutusjoustoja kohtaan johtuu kolmesta syystä. Kulutusjoustoista saatavat taloudelliset hyödyt ovat vaatimattomia eikä tietoa ole riittävästi. Lisäksi tietosuojaan liittyvät asiat mietityttävät monia suomalaisia: mitä minun sähkönkäyttötiedoilla tehdään.
— Kotitalouksia voidaan motivoida osallistumaan tekemällä kulutusjoustoista mahdollisimman helppoja. Lisäksi kulutusjoustoihin osallistumista voidaan perustella yhteisillä hyödyillä. Toisaalta räätälöidyt kampanjat herättävät enemmän luottamusta.
Väitöstutkimuksen mukaan yleiset kulutusjoustokampanjat eivät kuitenkaan aina onnistu sitouttamaan kuluttajia riittävän tehokkaasti. Kampanjat on laadittu usein yleiselle tasolle — ne eivät ota huomioon kotitalouksien yksilöllisiä elämäntyylejä, asumismuotoja tai arvoja.
— Osa kotitalouksista suosii sähkönkäyttönsä ohjaamisessa automattiratkaisuita, osa haluaa käyttää manuaalista ohjausta.
Sridharin mielestä kulutusjoustokampanjat pitäisi räätälöidä tarkemmin kohderyhmien mukaan.
Energiaturvallisuus kohenee
Kulutusjoustojen käytöllä saavutetaan monenlaisia hyötyjä. Infrastruktuurikustannukset alentuvat, varavoiman tarve vähenee ja uusiutuvaa energiaa saadaan helpommin sähkömarkkinoille. Kotitaloudet saavat sähkönsä halvemmalla ja energiaturvallisuuskin paranee.
Sridhar arvioi, että kulutusjoustomenetelmät ovat tulevaisuuden entistä joustavampia ja yleensä automatisoituja. Menetelmien kehittelyssä asiakaskeskeisyys korostuu. Kulutusjoustojen käyttöön sitoutuneilla paikallisyhteisöillä voi olla käänteentekevä rooli kulutusjouston yleistymisessä.
— Kulttuuriset ja käyttäytymiseen liittyvät tekijät, kuten korkea luottamus instituutioihin ja yhteiskunnallinen vastuuntunto, voivat antaa Suomelle ainutlaatuisen etulyöntiaseman toteuttaa onnistuneita kulutusjoustokampanjoita ja edistää näin kestävyysmurrosta.
Araavind Sridharin väitöskirja tarkastetaan 28.4.2025 klo 12.00 Lappeenrannassa. Väitöstilaisuutta voi seurata etänä tästä linkistä.
#energia ja asiakas
Jaa artikkeli:
Kommentoi
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *
Kommentit ()