Energiamarkkinoista perusteellinen keskustelu

Päästöjen prosenttilasku kiihtyy

15.06.2021, kello 13:31

Teksti Vesa Ville Mattila | Kuva Juha Roininen

Päästöjen prosenttilasku kiihtyy

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma kurkottaa kohti ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Seuraava steppi on päästöjen vähennystahtia kiristävä lainsäädäntöpaketti, jonka Euroopan komissio esittelee kesäkuussa.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman (European Green Deal) avulla Euroopasta halutaan ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteiksi Euroopan komissio on ilmoittanut päästöjen roiman vähentämisen, investoinnit huippututkimukseen ja innovaatioihin sekä luonnonympäristön säilyttämisen.

Suomalaisen energia-alan kannalta keskeisintä vihreän kehityksen ohjelmassa on päästöjen vähentämisen ja päästökaupan asema.

Nähdäänkö päästöjen vähentäminen kaikkein keskeisimpänä tavoitteena jatkossakin? Pysyykö päästökauppa edelleen ykköskeinona kohti tavoitetta? Laajeneeko päästökauppa ja miten? Kuinka vähentämistavoite jaetaan päästökaupan ja ei-päästökaupan välillä?                     

Fit for 55

Välietappina matkalla ilmastoneutraaliuteen EU aikoo kiristää aiemmin vuodeksi 2030 asetettua 40 prosentin päästövähennystavoitetta 55 prosenttiin (vertailukohtana vuoden 1990 taso). Komissio on ilmoittanut, että se esittelee tätä koskevan suunnitelmansa kesäkuussa 2021. Lainsäädäntöpaketin otsikkona on Fit for 55.

— Kun komissio esittelee pakettinsa, saamme selkeyttä ja vastauksia moniin kysymyksiimme, sanoo Energiateollisuus ry:n EU-edunvalvontapäällikkö Antti Kohopää.

Suoranaisten päästölinjausten lisäksi Fit for 55 -paketti voi ennakoida ja näyttää Suomelle muita merkittäviä askelmerkkejä. Sellaisia ovat muun muassa energian käytön rakenteeseen vaikuttavan energiaverotuksen linjaukset, uusiutuvan energian direktiivi ja energiatehokkuusdirektiivi.

Myös biomassan kestävyyskriteerien tulevaisuus sekä uusiutuvan energian ja hukkalämmön asema kaukolämpöjärjestelmissä kiinnostavat kovasti suomalaista energia-alaa. 

Toiveena tulevaisuutta kestävä sääntely

Fit for 55 -paketti pitää Kohopäätä nyt kiireisenä. Vaikuttamisen mahdollisuuksia on vielä, sillä poliittista ristivetoa aiheuttavista ja jäsenmaille hankalimmista asioista käydään keskustelua lähes kalkkiviivoille asti. 

Jonkin verran voi myöhemminkin vaikuttaa.

— Komission esitysten jälkeen Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto ottavat kantaa ehdotuksen esityksiin, neuvottelevat niistä ja äänestävät neuvottelutuloksesta. Kaikkiaan prosessi vie vielä pari vuotta, Kohopää toteaa.

— Toivottavasti lopputulos kestää hyvin tulevaisuutta. Parhaillaanhan me revimme auki lainsäädäntöä, joka sovittiin vasta pari vuotta sitten ja jota juuri nyt otetaan kansallisesti käyttöön. 

Kestävän rahoituksen kriteerit mietityttävät                

Osana vihreän kehityksen ohjelmaa Euroopan komissio on luonnostellut kestävän rahoituksen kriteereitä eli taksonomiaa.

Huhtikuun lopussa tuli uunista ulos delegoitu säädös, kesäkuussa komissiolta on odotettavissa kestävän rahoituksen strategia. Silloin selviää, millaisia investointeja komissio pitää ilmastomielessä kestävinä.

Energiateollisuus haluaisi, että kestävän rahoituksen kriteereissä noudatetaan teknologianeutraalia lähestymistapaa ja että kaikkia päästöttömiä energiamuotoja käsiteltäisiin tasapuolisesti.

— Jakolinjoja on jo ydinvoiman suhteen ja nyt niitä syntyy myös uusiutuvan energian sisällä. Poliitikoilla on suuri houkutus valita ja nostaa esille voittajateknologioita. Aurinko- ja tuulienergiat näyttävät olevan enemmän nosteessa kuin bioenergia ja vesivoima, Kohopää kertoo.

Vaikuttamistyötä toisella tavalla

Antti Kohopää on työskennellyt Energiateollisuus ry:ssä vuodesta 2011 lähtien muun muassa verotuksellisten kysymysten, tukien sekä kaukolämmön parissa. EU-edunvalvontapäällikkönä hän aloitti heinäkuussa 2020 keskellä koronapandemian kurimusta.

— EU-instituutioiden työnteko täällä Brysselissä on koronan aikana oikeastaan kiihtynyt. Kasvokkaisten tapaamisten sijaan vaikuttamistyötä on jouduttu tekemään toisilla tavoilla, Kohopää kertoo.

Vaikka aika on haastanut kaikkia vaikuttajia, Kohopään mukaan tämä voi jättää myös myönteisen jäljen.

— Verkostojen luominen ja ylläpito eivät enää välttämättä vaadi matkustamista ja siihen sitoutuvia resursseja. Toivonkin Helsingin ja Brysselin lähentyvän sekä fyysisesti että henkisesti.

Kauaskantoisesti ja vaikutusta vahvistamalla

Tulevaisuuden tavoitteekseen Kohopää nostaa Energiateollisuus ry:n vaikuttavuuden lisäämisen EU-päätöksenteossa.

Hän haluaa osaltaan edistää EU:n energiapolitiikan pitkäjänteisyyttä ja rakentaa hyvää pohjaa jo seuraavaakin komissiota varten. Painopisteen pitää olla vaikuttamisen vaikeimmassa ja 

tehokkaimmassa muodossa: ennakollisessa vaikuttamisessa.

Työlistalla on myös Energiateollisuus ry:n asiantuntijoiden EU-osaamisen kasvattaminen.

— Yksi tie osaamisen kasvuun ja vaikuttavuuteen on lisätä ET:n painoarvoa alan eurooppalaisissa etujärjestöissä — Eurelectrissä ja Euroheat & Powerissa, Kohopää mainitsee.

 

Energiamarkkinasta perusteellinen keskustelu

Vihreän kehityksen vuolaassa virrassa Kohopäätä huolestuttaa EU:n energiamarkkinoiden tulevaisuus. Siitä ei hänen mielestään käydä tarpeeksi laadukasta ja perusteellista keskustelua.

— Eurooppalaisuuden ytimeen kuuluu yhteisten, kilpailtujen ja tehokkaasti toimivien sisämarkkinoiden luominen koko EU-alueelle. Tänä päivänä energiamarkkinoiden ei kuitenkaan haluta tai uskota kykenevän ohjaamaan, priorisoimaan ja rahoittamaan riittävän nopeasti päästöjä vähentävä investointeja.

Kohopää arvioi tasapainoilun energiamarkkinoiden, politiikan tekemisen ja julkisen vallan välillä jatkuvan. Pitkälti markkinaehtoisuuteen ja markkinatoimijoiden rahoituksiin perustuva hyvä pohjoismainen esimerkki ei näytä vakuuttavan muita.

Epäilyyn on toki syynsä.

— Päästövähennystavoitteet vaativat valtavat investoinnit. Kun tässä tilanteessa poliittiset päättäjät vertaavat vanhoja investointeja tuleviin moninkertaisiin investointitarpeisiin, heidän hermonsa eivät välttämättä pidä.

Asioita halutaan siis vauhdittaa julkisen rahan tai poliittisten väliintulojen voimin. EU:n elvytyspaketti tarjoaa tähän tilaisuuden.

Elvytyspakettia niputetaan ilmastotavoitteiden kanssa

Koronan kurimuksesta toipumista tukeva EU:n elvytyspaketti etenee hitaasti ja horjahdellen. Kun jäsenmaat ovat esittäneet komissiolle oman rahankäyttösuunnitelmansa, kansallisten parlamenttien pitää ratifioida paketti. Jos paketti jää vaille hyväksyntää yhdessäkin jäsenmaassa, sen läpivienti mutkistuu merkittävästi ja saattaa jopa kaatua.

Neuvotellun elvytyspaketin loppusumma nousee 750 miljardiin euroon, mistä avustusmuotoista tukea on 390 miljardia euroa. Loppuosa muodostuu lainosta, joiden muoto ja toteutuminen on vielä epävarmaa. Suomi saisi paketista näillä näkymin nopeasti käyttöönsä 2,7 miljardia euroa, mutta saattaisi joutua maksamaan 6,6 miljardia euroa vuoteen 2058 mennessä.

Mittavaa elvytyspakettia ollaan lyömässä yhteen ilmastotavoitteiden kanssa. Elvytystä koetetaan siis kohdistaa päästöjen vähentämistä edistäviin kohteisiin. Samalla se kuitenkin muuttaisi suhtautumista velkaantumiseen, valtion tukien hyväksyttävyyteen ja sisämarkkinoiden pelisääntöihin. Uhkana piilee markkinoiden häiriintyminen.

— Monet maat ja toimijat haistavat elvytysrahan, jota voisi käyttää suhteellisen surutta. Markkinaehtoisille investoinneille ei enää silloin välttämättä löydy tilaa, Kohopää arvioi.

#energia ja Eurooppa #ilmastopolitiikka
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja