Pariisin sopimuksesta 10 vuotta

Politiikka ei pysäytä muutosta

18.12.2025, kello 12:52

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Vihreä talous etenee kuin tiejyrä. Kansainvälisen politiikan levottomuudet voivat hetkellisesti hidastaa kehitystä, mutta itse muutosta politiikka ei kykene pysäyttämään.

Pariisin ilmastosopimus kymmenen vuotta sitten käynnisti monta muutosta. Yksi niistä oli energiasektorin vallankumous, jonka kylkeen kasvoi päästötöntä energiaa hyödyntävä vihreä talous.

— Pariisin ilmastokokouksen jälkeen investointivirrat päästöttömään energiaan ovat olleet ”isoja”, toteaa Nordean vanhempi ilmastoasiantuntija Matti Kahra.

Muutakin Pariisin kokouksessa tapahtui. Ennen Pariisin kokousta maapallon ilmaston lämpeneminen oli nousujohteisella uralla. Pelkona oli, että ilmakehän lämpötila saattaa nousta pysyvästi neljällä asteella.

— Lämpötilan nousun rajoittaminen vajaaseen kahteen asteeseen viimeisten kymmenen vuoden aikana on valtava saavutus, jos tarkastellaan ilmastoriskien taloudellisia vaikutuksia ja ilmastonmuutoksen aiheuttamia tuhoja, Kahra huomauttaa.

— Vaikka tähän mennessä tehdyt toimet ovat yhä riittämättömiä, on tilanne kuitenkin parempi kuin kymmen vuotta sitten.

Kahran mielestä Pariisin kokouksen päätökset paaluttivat tulevaisuuden niin selkeästi, että yritykset saattoivat johtaa omia konkreettisia toimenpiteitä tehdyistä poliittisista linjauksista.

— Pariisissa asetettiin rajat ja suunta, joissa päästövähennysten on tapahduttava. Kokouksen tavoitteena oli rajoittaa ilmakehän lämpeneminen 1,5 asteeseen. Tämä ei ole vielä toteutunut, mutta tällä hetkellä kaikki tahot toimivat jo 1,5 asteen ja 2 asteen raamissa, mikä on hyvä asia.

Poliittisten päätösten lisäksi Pariisin kokouksesta saatiin työkaluja muutosten toteuttamista varten. Aikaisempaan verrattuna tämä on uutta.

— Kun valtiot asettavat kansallisia päästövähennystavoitteita, voidaan yhdessä sovitun mekanismin avulla arvioida toimien riittävyyttä ja tarvittaessa muuttaa suuntaa. Mekanismi on osoittanut toimivuutensa, vaikka vielä se ei toimi täydellisesti, Kahra toteaa.

Kaikki maailman maat, mutta myös ei-valtiolliset toimijat ovat ymmärtäneet sen, että nyt on mentävä kohti vähähiilistä maailmaa. Kahra on tästä tyytyväinen.

— Päästöjen kasvattaminen ei ole enää vaihtoehto. On päästävä maailmaan, jossa päästöt vähenevät radikaalisti tämän vuosisadan aikana.

Yritykset eivät pakita

Pariisin kokouksessa tehdyt poliittiset päätökset muodostavat pohjan, johon kansainvälinen vihreä talous perustuu. Talous kehittyy eri periaatteilla kuin poliittiset virtaukset, mutta talous ei ole täysin immuuni kansainvälisen politiikan suuntauksille tai geopoliittisille tapahtumille.

— Politiikan muutokset aiheuttavat taloudessa huojuntaa, mutta pitkässä juoksussa politiikka ei voi pysäyttää murrosta, Kahra huomauttaa.

Tämä näkyy USA:ssa presidentti Donald Trumpin hallinnon tekemissä ratkaisuissa. Lähes kaikki presidentti Joe Bidenin aikana tehty päästöttömän energian käyttöön kannustava säätely on purettu, mutta siitä huolimatta päästötön energiantuotanto kasvaa USA:ssa. Sille on kysyntää.

Kahran mukaan vihreä siirtymä vetää puoleensa pääomia ja investointeja.

— Massiivinen investointien kiihtymä alkoi vuoden 2020 jälkeen. Viime vuonna puhtaaseen siirtymään investoitiin maailmanlaajuisesti 2400 miljardia USA:n dollaria. Tämä on kaksi kertaa enemmän kuin mitä fossiilitalouden sijoitettiin. Muutos on tapahtunut viimeisten viiden vuoden aikana.

Ennen Pariisin sopimuksen aikaa yhtä uusiutuvaan energiaan investoitua dollaria kohti fossiilitalouteen investoitiin kaksi dollaria. Kivihiilen käyttöön perustuvien energiainvestointisuunnitelmien kapasiteetti oli tuolloin 1200 gigawattia.

— Nyt globaaleista kivihiilen käyttöön perustuvista investointisuunnitelmista on sulanut pois 75 prosenttia — käytännössä kaikki OECD-maiden suunnitelmat.

Kahran mielestä reaalitaloudessa tapahtunut muutos on suuri ja se jatkuu yhä. Hän arvioi, että aurinkosähköstä ja tuulisähköstä muodostuu maailmaanlaajuisesti suurin sähköntuotantomuoto seuraavien kymmenen vuoden aikana.

— Kuluva vuosi on ollut vaikeasti ennustettava. Siitä huolimatta vihreä talous kasvaa toiseksi nopeimmin maailmassa. Vihreää siirtymää tukevien yritysten liikevaihto on kaksinkertaistunut Pariisin sopimuksen solmimisen jälkeen.

— Vaikka energiakriisi teki hetkellisesti fossiilisten polttoaineiden käytöstä kannattava, on vihreän talouden yritysten kasvu pysynyt koko ajan vahvana. Kun poliittiset toimet tukevat Pariisin sopimuksen toteutumista, vaikuttaa tämä suoraan yritysten toimintaan.

Hiilineutraalius hyvä määritelmä

Valtioiden sitouttaminen päästövähennystavoitteisiin ja pyrkimys hiilineutraalisuuteen olivat Kahran mielestä Pariisin sopimuksen parhaita oivalluksia.

— Kun valtiot sitoutuvat päästövähennystavoitteisiin, on seuraavaksi mietittävä sitä, miten vähennykset toteutetaan käytännössä. Politiikkatoimia seuraa väistämättä lainsäädäntöä, säätelyä ja konkreettisia suunnitelmia.

Kahra huomauttaa, että ennen Pariisin sopimusta maailmassa oli noin tuhat ilmastoa säätelevää kansainvälistä sopimusta, mutta nyt niitä on yli 5000.

— Yleensä yritykset ryhtyvät käytännön toimiin sen jälkeen, kun tavoitteet on asetettu. Se luo positiivisen kierteen, kun huomataan, että asioita voidaan tehdä ja että niillä on vaikutusta. Sen jälkeen voidaan tehdä lisää asioita ja nostaa kunnianhimon tasoa.

Sopimus on aina heijastuma siitä ajasta ja yhteiskunnallisesta tilanteesta, jossa sopimus on neuvoteltu. Ymmärrys siitä, että ilmastonmuutoksen aiheuttamien tuhojen hinta on suurempi kuin päästövähennystoimiin käytetty raha on vahvistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana.

— Ilmastopolitiikan toteuttaminen puhtaasti itsekkäistä syistä voi olla monelle kilpailuetu. Ennen puhuttiin enemmän taakanjaon periaatteista ja siitä, kuka maksaa ilmastoimien kustannukset. Nyt esimerkiksi Euroopan unioni ja Kiina näkevät myös omat kansalliset intressit puhtaan teknologian kehittämisessä.

Pariisin sopimuksen mukaan maailman pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Hiilineutraalisuus tarkoittaa sitä, että päästöt, päästövähennystoimet ja hiilinielut ovat tasapainossa — eli ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ei enää kasva.

Kahran mukaan juuri hiilineutraalisuustavoitteesta on muodostunut yrityksille, valtioille ja kaupungeille keskeinen merkkipaalu. Maailman valtioista 70 prosenttia on asettanut hiilineutraalisuustavoitteet, suuryrityksistä 65 prosenttia ja suurista kaupungeista 30 prosenttia.

— Valtiot asettivat tavoitteen nopeasti, muut toimijat tekivät päätöksiä hitaammin. Tällä hetkellä hiilineutraalisuustavoitteet kattavat lähes 80 prosenttia päästövähennystavoitteista.

— Yritysten asiakkaat, omistajat ja valtioiden kansalaiset vaativat yhä useammin sitä, että ilmastotavoitteita asetetaan ja että niitä varten kehitetään konkreettisia toimia.

Kahra arvioi, että globaalit päästöt laskevat vuoteen 2035 mennessä, jos kaikki tehdyt ilmastositoumukset toteutuvat täysimääräisesti.

Pohjoismaat kärjessä

Nordeassa seurataan reilun 300:n pörssiin listatun yrityksen ilmastotoimia. Kahran mukaan yritykset asettavat johdonmukaisesti uusia ilmastotavoitteita ja toimeenpanevat jo päättämiään tavoitteita.

— Tällä menolla pohjoismaiset yritykset ovat ilmastoneutraaleita vuoteen 2042 mennessä. Jos näin tapahtuu, toteutuu hiilineutraalisuus Pohjoismaissa nopeammin kuin mitä Pariisin sopimus edellyttää. Pohjoismaissa kehitetään myös ratkaisuita, joita tarvitaan globaalin muutoksen saavuttamiseksi.

Yritysten toiminnan ytimessä ovat niiden omat päästöt, eli yritysten käyttämä energia ja tavaratuotannon aiheuttamat päästöt. Kahra arvioi, että pelkästään yritysten tekemisien kautta ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5–1,7 asteeseen.

— Tämä osoittaa sen, että yritysten mielestä 1,5 asteen tavoite on saavutettavissa pelkästään nykyisin käytettävissä olevan teknologian avulla. Ei ehkä kaikilla toimialoilla, mutta ainakin paljon energiaa käyttävillä toimialoilla, jotka hyötyvät energiateollisuuden puhdistumisesta.

Kahra arvelee, että Pariisin sopimus kestää geopolitiikan kolhut ja USA:n irtautumisesta aiheutuneet takaiskut. Saattaa kuitenkin olla, että lisätoimia tarvitaan, jotta 1,5 asteen tavoite toteutuu.

— Talous kehittyy hyvässä syklissä ja kaikki tietävät sen, mitä pitäisi tehdä. Reaalitalous etenee poliittisia realiteetteja nopeammin.

Odotukset eri maissa ovat kuitenkin erilaiset. Osa on sitä mieltä, että Pariisin sopimuksen tavoitteita toteutetaan liian hitaasti, osa haluaisi edetä hitaammin — osa kokee, että peruuttamattomia vahinkoja on jo tapahtunut liikaa. Kaikki eivät vieläkään halua puhua fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamisesta.

Kahra ennustaa, että Pariisin sopimuksen ulkopuolelle tai sen rinnalle kehittyy erilaisia samanmielisten koalitioita, jotka neuvottelevat keskenään yhteisistä toimenpiteistä.

— Vihreän siirtymän rinnalla ilmastonmuutokseen sopeutuminen on yrityksille ja finanssialalle yhä tärkeämpää. Mitä tämä tarkoittaa riskien ja kustannusten osalta?

Nordean vanhempi ilmastoasiantuntija Matti Kahra esiintyi ”10 vuotta Pariisin sopimuksesta” -tilaisuudessa 12.12.2025 Helsingin Yliopiston Tiedekulmassa. Tilaisuuden järjestivät Teknologiateollisuus ry, ympäristöministeriö ja Ulkopoliittinen instituutti.

#energiatalous #ilmastonmuutos #ilmastopolitiikka