Blogit

Markkinat Omakynä Antti Kohopää

Ympäristöneuvostossa ilmastopolitiikan tulevaisuus

22.03.2024, kello 13:48

Maanantaina Brysselissä kokoustaa ympäristöneuvosto. Ympäristöneuvostoon kuuluvat EU-maiden...

Omakynä Tuotanto Marja Rankila

Pienistä puroista kasvaa suuri virta

20.03.2024, kello 15:12

Keskusteluissa nousee usein eteen väite, että vesivoimaa ei enää tulevaisuudessa tarvita, kun...

Jäsenkynä Markkinat Kimmo Alatulkkila

Kaupunkien energiayhtiöt vetytalouden ja viennin vetureiksi?

05.03.2024, kello 12:25

Pitkä ja kylmä talvi alkaa tuntua hiljalleen punteissa. Kylmissä olosuhteissa eläminen antaa meille...

Eduskuntavaalit 2023, osa 8 Kokoomus:

Puhtaan energian suurvalta-Suomi

22.03.2023, kello 13:27

Teksti Hanna-Kaisa Hämäläinen | Kuva Scanstockphoto

Puhtaan energian suurvalta-Suomi

”On aika tehdä Suomesta puhtaan, edullisen ja varman energian suurvalta,” toteaa Kokoomus vaaliohjelmassaan ja asettaa näin energiapolitiikkansa riman varsin korkealle. 

Energia on saanut Kokoomuksen kuusi kohtaa sisältävässä vaaliohjelmassa oman osionsa heti talousasioiden jälkeen. Yritystä nostaa energia vaaliteemaksi siis löytyy.  

Kokoomuksen kymmeneen toimenpiteeseen kuuluu muun muassa edullisen sähkön varmistamista, ilmastonmuutoksen torjuntaa markkinatalouden siivittämänä, luonnon monimuotoisuuden puolustamista sekä energiaomavaraisuuden vahvistamista. 

Kokoomus näkee puhtaan energian Suomen mahdollisuutena houkutella maahan teollisuutta ja työpaikkoja. Puolue uskoo, että puhtaan ja edullisen energian rooli ”talouskasvun moottorina ja hyvinvoinnin edellytyksenä” kasvaa myös tulevaisuudessa.  

Mutta mistä Kokoomuksen puhdas, edullinen ja varma energia muodostuu? Puolue mainitsee ohjelmassaan tuuli- ja aurinkovoiman edistämisen sekä korostaa venäläisestä fossiilienergiasta irtautumisen tärkeyttä. Puolue rakentaisi lisää myös ydinvoimaa ja haluaa raivata esteitä pienydinvoimaloiden rakentamisen tieltä. Energiauutisiin kirjoittamassaan blogissa kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen peräänkuulutti muun muassa ydinenergialain kokonaisuudistusta. 

Lupatakuu huoltovarmuuden kannalta kriittisille hankkeille 

Luvituksen sujuvoittaminen löytyy monen puolueen tavoitteista, myös Kokoomuksen. Puolue kertoo vaaliohjelmassaan haluavansa säätää lupatakuun sellaisille energiahankkeille, jotka ovat huoltovarmuuden ja turvallisuuden kannalta kriittisiä. 

Siihen millä tuotantomuodoilla huoltovarmuutta pidettäisiin yllä puolue ei ota suoraan kantaa, mutta toteaa energiajärjestelmän perustuvan tulevaisuudessa yhä enemmän uusiutuvaan energiaan ja hajautettuun tuotantoon. 

Fossiilienergiasta irtautumisen myötä yhä suurempi osa energiantuotannosta on kotimaista. Sen myötä huoltovarmuuden ylläpitokin muuttuu. Kokoomuksen mukaan Suomen täytyy esimerkiksi varautua varastoimaan voimalaitosten varaosia ja varmistaa, että laitosten ylläpitoon on riittävästi teknistä osaamista. Puolue haluaa ylläpitää huoltovarmuutta yhteistyössä alan kaupallisten toimijoiden kanssa myös jatkossa. 

Sähkömarkkinoita kehitetään markkinaehtoisuus edellä 

Puolue katsoo Suomen hyötyneen rajat ylittävistä sähkömarkkinoista ja tahtoo kehittää markkinoita yhdessä kumppanimaiden kanssa. Yhtenä nykyisen markkinamallin ongelmana puolue näkee tuulivoimaan keskittyvät sähköinvestoinnit, mikä voi johtaa säästä aiheutuvan hinnanvaihtelun lisääntymiseen ja piikkihintoihin.  

Piikkihinnoista juontuu toinen puolueen mainitsema ongelma: moni vähittäisasiakas ja yritys on varautunut hintapiikkeihin kiinteähintaisella sopimuksella, jotka eivät kannusta säästämään sähköä. Kokoomus haluaakin sähkömarkkinoille markkinaehtoisia kysyntäjoustotuotteita, jotka antavat halukkaille sähkönkäyttäjille mahdollisuuden myydä omaa kulutusjoustokapasiteettiaan markkinoille. 

Puolue tahtoo uudistaa sähkömarkkinamallia myös niin, ettei kallein sähköntuotantomuoto enää yksin määrittäisi sähkön hintaa. Samalla puolue toteaa, että hinnan tulee silti yhä määräytyä markkinaehtoisesti, eikä muutos saa vaikuttaa nykyiseen voimalaitosten ajojärjestykseen. Ihanteellisin tilanne puolueen mukaan olisi se, että normaaliaikoina sähkön hinta säilyy nykyisen kaltaisena, mutta piikkihintojen aikana hinta laskee. Samalla tuottajat kuitenkin saisivat vähintään tarjouksensa mukaisen tuoton tuottamalleen sähkölle. 

Mikä sähkömarkkinoissa mättää?

Miltä Kokoomuksen sähkömarkkinoihin liittyvät ajatukset kuulostavat sähkömarkkina-asiantuntijan korvissa? Energiateollisuus ry:n sähkökauppaan perehtynyt asiantuntija Janne Kauppi on puolueen kanssa samaa mieltä siitä, että sähkömarkkinoita tulee kehittää yhteiseurooppalaisesti myös jatkossa, sillä yhteiset markkinat tuovat sekä toimitusvarmuutta että taloudellisia hyötyjä yhteiskunnalle.

— Nykyinen marginaalihinnoitteluun perustuva sähkömarkkina hyödyntää käytettävissä olevat resurssit kansantaloudellisesta näkökulmasta tehokkaasti ja optimaalisesti, Kauppi toteaa. 

Marginaalihinnoittelu kannustaa sähkön tuottajia tarjoamaan tuottamansa sähkön markkinoille tuotantolaitosten marginaalikustannusten mukaisesti.

— Tuotantokustannuksia alempi tarjous tuottaisi läpi mennessään tappiota tuottajalle. Korkeampi tarjous taas kasvattaisi riskiä sille, että tarjous ei mene läpi markkinoilla, sillä joku muu voi tarjota edullisemin. Tämä takaa sen, että kysyntää vastaava määrä sähköä tuotetaan mahdollisimman edullisesti joka hetki, Kauppi sanoo. 

Lisäksi marginaalihinnoittelu välittää hintasignaalit ja sähkön arvon niin tuottajille kuin kuluttajille. Se ohjaa tuottajia tuottamaan sähköä silloin kun tarve on suurin, ja kuluttajia säästämään, kun sähkön hinta kohoaa.

— Toisin sanoen se välittää tiedon sähkön niukkuudesta, Kauppi sanoo. 

Mekanismin toiminta oli helppo huomata Venäjän hyökättyä Ukrainaan, kun siitä aiheutunut sähkön kysynnän ja tarjonnan äkillinen epätasapaino nosti hinnat korkealle.

— Tämä hintasignaali on ohjannut kuluttajia vähentämään valtavasti sähkön kulutustaan ja tuottajia lisäämään käytettävissä olevaa tuotantoaan.

Kun vaihtelevien uusiutuvien energioiden osuus sähköjärjestelmässä kasvaa, on Kaupin mukaan tärkeää, että sähköjärjestelmä on entistä joustavampi. Markkinoille onkin jo alkanut tulla kiinteähintaisia sopimuksia, joissa on kannustin vähentää kulutusta hintapiikkien aikana ja siirtää se edullisimmille tunneille. 

Kauppi ei näe, että viimeisen vuoden aikana nähdyt korkeat hinnat johtuisivat suoraan markkinamallista. Pikemminkin syynä on se, että suuri määrä tarjontaa katosi markkinoilta ja fossiilisten polttoaineiden hinnat nousivat korkealle. Kaupin mukaan oleellinen kysymys on, miten vastaavilta tilanteilta voidaan välttyä jatkossa. Ratkaisu ei hänen mielestään ole marginaalihinnoittelun muuttaminen.

— Hinnoittelun muuttamisella voisi olla arvaamattomia seurauksia, Kauppi toteaa.

— Tulisi arvioida perusteellisesti, miten hinnoittelun muuttaminen vaikuttaisi markkinatoimijoiden markkinakäyttäytymiseen, miten se vaikuttaisi nykyiseen ja tulevien investointien kysyntäjoustoon ja miten se vaikuttaisi tuleviin puhtaan ja joustavan sähköntuotannon investointeihin.

 

Vetyä, varastoja, verkkoja 

Vety on nyt muidenkin kuin lappeenrantalaisten huulilla. Kokoomus haluaa Suomesta houkuttelevan vetyinvestointien kohteen, ja tämä edellyttää valtavaa lisäystä sähköntuotantoon. Puolue myös loisi maalle kansallisen vetytalousstrategian.  

Lisäksi puolue haluaa parantaa sähkön siirtoyhteyksiä sekä Suomen sisällä että Pohjoismaissa laajemmin.  

Vaaliohjelmassa on mainittu myös energian varastoinnin kehittäminen. Näitä kahta viimeistä tavoitetta ei vaaliohjelmassa kuitenkaan tämän tarkemmin avata.

Lue myös Kokoomuksen Sanni Grahn-Laasosen blogi (23.2.2023) >

#energiapolitiikka
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Jurppo
Mikähän energia on puhdasta? Tai mikä on likaista?