Datakeskukset ja vetytalous myllertävät sähkömarkkinoita

Regulaatio uuteen arviointiin

11.09.2026, kello 10:45

Teksti Heikki Jaakkola | Kuva Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Markkinavoimat on myllänneet Suomen sähkömarkkinat pohjamutia myöten. Virkamiestyönä tämä ei olisi onnistunut. Regulaatio antaa nyt suunnan, mutta ohjakset on jätetty yrityksille. Yltyvä kisa halvasta sähköstä voi kuitenkin pakottaa arvioimaan ohjausta uudemman kerran.

Pitkän uran kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtajana tehnyt Jukka Ruusunen katsoo nykyisin sähkömarkkinoita Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) teollisuusprofessorin paikalta. Hän toteaa, että sähkömarkkinoilla tapahtuneet muutokset ovat olleet valtavia. Kukaan ei olisi uskonut tämän olevan mahdollista vuosisadan alussa. Varsinainen myllytys on kuitenkin vasta alkamassa.

Rakenteilla olevat ja jo investointipäätöksen saaneet datakeskukset tarvitsevat tehoa 2200 megawattia. Jos kehitys jatkuu samoilla raiteilla, on lopullinen datakeskusten tehontarve selvästi suurempi. Täydellä käyttöasteella 2000 megawatin teholla toimivat datakeskukset käyttävät vuodessa yhteensä 17,5 terawattituntia sähköä. Vertailun vuoksi: Suomen sähkönkäyttö oli viime vuonna 84,5 terawattituntia.

Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan datakeskusten liittymissopimuksia on jo tehty peräti 5000 megawatin edestä. Kaikki sopimukset eivät kuitenkaan johda keskusten rakentamiseen.

Ruususen mukaan taustalla muhii kertaluokkaa suurempi haaste, jos teollisuuden irtiotto fossiilienergian käytöstä toteutuu. Pelkästään teräksen, ammoniakin ja metanolin valmistukseen tarvittavan puhtaan vedyn tuottaminen elektrolyysillä kuluttaa sähköä yli 300 terawattituntia vuodessa.

Raskaan teollisuuden käyttämän sähkön pitäisi kuitenkin olla edullista tuuli- ja aurinkovoimaa. Vaatimuksen asettaa taloudellinen kilpailukyky.

— Etenkin kemianteollisuudessa raskas teollisuus toimii pienillä katteilla mikä tarkoittaa sitä, että sähkön hinta on ratkaisevan tärkeä kilpailutekijä, Ruusunen toteaa.

Siksi sähkön tarjonnan haasteita ei voida ratkaista ydinvoimalla. Ruusunen huomauttaa, että uusiutuvan energian edullisuus pudottaa ydinvoiman pois pelistä eivätkä valtiolliset tukihimmelit asiaa voi muuksi muuttaa.

— Kalliiseen ydinsähköön tukeutuminen johtaa vääjäämättä kilpailukyvyn romahtamiseen.

Ruusunen toteaa, että hiilineutraaliutta etsivä raskas teollisuus keskittyy niihin maihin, missä on tarjolla riittävästi halpaa aurinko- ja tuulisähköä.

Moottorivoimalat korvaamaan tuotantovajeita

Kaikesta huolimatta ydinvoima kiinnostaa Pohjolassa. Syynä on niukka perusvoiman tarjonta. Siksi esimerkiksi Ruotsissa kaavaillaan merkittävää ydinvoiman lisärakentamista valtion avustuksella.

Ruusunen ei pidä ideaa hyvänä. Hän epäilee hankkeen toteutumista. Vaikka uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön määrä vaihtelee ajoittain, ei aukkoja kannata Ruususen mielestä yrittää paikkailla täysimääräisesti perusvoimalla. Parempi olisi käyttää keveitä moottorivoimalaitoksia, joiden polttoaine on tosin kallista, mutta jotka ovat investointeina keveitä.

— Koska moottorivoimalaitoksia käytetään paikkaamaan vain tarjonnan ajoittaista niukkuutta, voi ratkaisu olla kannattava kalliista polttoaineesta huolimatta.

Ruususen mielestä regulaatiolla voitaisiin ohjata moottorivoimalaitosten rakentamista samaan tapaan kuin aikoinaan ohjattiin tuulivoimalaitosten rakentamista.

— Valtio voisi tukea pilottiprojekteja, jotka johtavat markkinaehtoiseen toimintaan.

Suomella on hyvät tekniset valmiudet tähän, koska käytössä on jo nopeaan ylös-alas-ajoon suunniteltuja moottorivoimalaitoksia.

— Tällaisia laitoksia on jo toimitettu amerikkalaisille palvelinkeskuksille, jotka on kytketty heikkoon sähköverkkoon tai jotka toimivat kokonaan sähköverkon ulkopuolella.

Datakeskusten turhat verohelpotukset

Juuri nyt Suomen sähköjärjestelmän akuutti haaste on vastata datakeskusbuumiin — tavalla tai toisella. Ryntäys pakottaa uudelleenarviomaan myös regulaation roolia.

Teollisuusmyönteinen Suomi on suhtautunut varauksettoman innostuneesti luvassa oleviin miljardi-investointeihin. Tuuli on kuitenkin kääntymässä maailmalla, mistä on kertynyt kokemusta myös datakeskusten aiheuttamista haitoista. Yksi näistä on sähkön hinnan raju nousu kysynnän kasvaessa.

Joissakin Suomen kunnissa datakeskusinvestoinnit ovat kääntyneet vastatuuleen, mutta Suomen ylin johto ei ole vielä havainnut asiaa, vaan datakeskuksille haluttaisiin edelleen myöntää verohelpotuksia. Ruusunen ei niitä myöntäisi.

Datakeskukset saattavat syödä suomalaisen teollisuuden ja maatalouden kilpailutekijöitä, kun sähkön kasvava kysyntä nostaa hintaa.

— Datakeskusten kannalta verohelpotukset ovat täysin turhia, koska hankkeita on ilman verohelpotuksiakin jonoksi asti. Keskusten asiakkaille olennaista on hankkeiden nopea käynnistyminen, ei sähkön hinta.

— Verohelpotuksien käyttöä ei tue myöskään datakeskusten vähäinen hyöty Suomen kansantaloudelle.

Ruusunen on pohtinut myös datakeskusten tulevaisuutta. Raskaasta teollisuudesta poiketen hankkeita ajavat tahot eivät välttämättä sitoudu vuosikymmenten ajaksi tiettyyn paikkaan. Laskennan fyysinen sijoittuminen voi muuttua yllättävän vikkelästi.

— Datakeskuksen sisälle asennettujen laitteiden käyttöikä on vain muutamia vuosia. Kyseessä eivät siis ole välttämättä pitkäjänteiset investoinnit.

Ruusunen ei kuitenkaan näe datakeskushankkeita yksiselitteisen haitallisina vaan toteaa, että maailma ei ole tässäkään yhteydessä mustavalkoinen.

Teollisuuden rakennemuutos

Ruusunen näkee eniten regulaation tarvetta vetytalouden käynnistämisessä. Tämä avaisi todellisen tien raskaan teollisuuden irrottautumiselle fossiilienergiasta puhtaan sähkön avulla. Teollisuutta uudistava rakennemuutos ei toteudu pelkästään markkinavoimien ohjauksessa.

Yksi ratkaistava asia on vedyn varastointi isossa mittakaavassa. Kukaan maailmassa ei ole vielä ratkaissut asiaa. Suomessa on tehty yksi alustava tutkimus vedyn varastoinnista kallioperään. Vaikka tutkimus on saamassa jatkoa, edetään asiassa Ruususen mielestä aivan liian hitaasti.

— Yhteistä rahaa pitäisi ohjata tämäntapaiseen koko kansantaloudelle perustavan tärkeään tutkimukseen, ei datakeskuksille tai sähköntuotantotukiin.

Ruusunen huomauttaa, että massiivisen rakennemuutoksen ohjaaminen edellyttää samalla talvisodan henkeä, joka kokoaa yritykset ja poliitikot pelaamaan kiekkoa samaan maaliin. Tähän on vielä matkaa — toistaiseksi käytössä ei ole edes yhteistä isoa kuvaa siitä, mitä on ja mitä pitäisi olla tekeillä.

— Suomessa katsotaan aivan liikaa taaksepäin. Nyt pitäisi rakentaa konsensusta siitä, kuinka Suomen kansakunta viedään ehjin jaloin rakennemuutoksen läpi.

#sähkömarkkinat #sähköverkot