Sähkövuosi 2025:

Sähköenergian hinta halpeni — vaikutukset lompakossa vähäiset

16.01.2026, kello 11:36

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Kerrostaloasukas maksoi viime vuonna kaikesta sähkönkäyttöönsä liittyvästä kaksi kymppiä vähemmän kuin vuosi sitten. Sähkölämmittäjän kokonaislasku kutistui kympillä.

Sähköenergia halpeni viime vuonna. Sähköenergian osuus sähkölaskussa on kuitenkin vain kolmannes, jolloin suuretkin muutokset sähköenergian hinnassa voivat kokonaiskustannuksissa jäädä vaatimattomiksi.

Sähköenergia ei halpene kaikilla kansalaisilla samalla tavalla. Lopputulokseen vaikuttaa se, minkälainen sopimus ohjaa sähkönhankinta ja minkälainen sähkönkäyttäjä olet. Sähkölämmitteisen talon omistaja käyttää suuria määriä sähköä kerrostaloasukkaaseen verrattuna. Siksi sopimustyyppien ja asiakasryhmien välillä on selviä hintaeroja.

Sähkön vähittäismarkkinoilla Energiavirasto jakaa sähköä käyttävät asiakkaat kahteen ryhmään: kotitalouksiin ja sähkölämmittäjiin. Energiaviraston virtuaalinen kotitalous käyttää sähköä vuodessa noin 5000 kilowattituntia ja sähkölämmittäjä noin 18 000 kilowattituntia.

Ensimmäiseksi voidaan tutkailla sitä, mitä ”sähkön keskihinnalle” tapahtui. Keskihinta on kaikkien sopimustyyppien keskiarvohinta — siis mahdollisimman kaukana todellisuudesta, koska kukaan ei voi ostaa sähköä tällaisella virityksellä. Tilastonörtit ovat kuitenkin ihastuneista keskiarvoihin.

Kotitalouksen osalta keskihinta laski viime vuonna neljä prosenttia ja sähkölämmittäjien osalta 1,6 prosenttia.

Kotitalouksien uusien määräaikaisten sähkönhankintasopimusten hinnat laskivat lähes seitsemällä prosentilla. Sähkölämmittäjien määräaikaiset sopimukset sen sijaan halpenivat viidellä prosentilla.

Kotitalouksien uusien toistaiseksi voimassa olevien sopimusten hinnanlasku oli kaksi prosenttia ja sähkölämmittäjien viisi prosenttia.

— Toistaiseksi voimassa oleva sopimus oli kotitaloudelle selvästi kallein vaihtoehto, toteaa Energiaviraston ylijohtaja Simo Nurmi.

Pörssisähkösopimukset ovat lisänneet suosiotaan — toistaiseksi voimassa olevien sopimusten kustannuksella. Vuoden 2024 lopussa kotitalouksista kolmannes osti sähkönsä pörssisopimuksilla. Noin puolet kotitalouksista hankkii sähkönsä määräaikaisilla sopimuksilla.

Nurmi kertoo, että uusien sähkösopimusten hinnat tasaantuivat viime vuonna. Edellisten vuosien kaltaisia hintavaihteluita ei enää ollut. Selittävä tekijä löytyy tukkusähkömarkkinoilta.

— Tukkumarkkinoilla sähköjohdannaisten hinnat vakautuivat ja tämä heijastui sähkön vähittäismarkkinoille.

Mitä tapahtui kokonaishinnalle?

Sähkönkäytön kokonaiskustannus muodostuu kolmesta osasta: sähköenergiasta, sähkönsiirtomaksusta ja veroista. Kotitalouden kokonaiskustannukset laskivat viime vuonna kahdella prosentilla. Sähkölämmittäjien osalta kokonaiskustannukset laskivat 0,5 prosenttia.

Kotitalouden sähkökustannuksissa sähköenergia, verkkopalvelumaksu ja verot on lähes tasasuuria eriä. Kunkin osuus on noin kolmannes.

Sähkölämmittäjän kulupakissa sähköenergian osuus on kuitenkin suurempi: 40 prosenttia. Verojen osuus on kolmannes ja siirtomaksun neljännes.

— Sähkön kokonaishinta Suomessa on selvästi alle EU-ja ETA-maiden keskiarvon, Nurmi huomauttaa.

Nurmen mielestä sähköenergian halpeneminen näinä aikoina on ”ihan hyvä saavutus”, vaikka euromääräiset vaikutukset vuositasolla ovat vaatimattomia.

Siirtohinnat yhä nousujohteisia

Sähkön siirtohinnat ovat nousseet tasaisesti koko 2020-luvun. Energiaviraston tilastojen mukaan verottomat siirtomaksut nousivat vuosina 2020–2025 noin kymmenen prosenttia — keskimäärin 1,7 prosenttia vuodessa.

Nurmi huomauttaa, että siirtohintojen nousu on ollut kuitenkin yleistä hintakehitystä maltillisempaa.

Energiavirasto odottaa hintakehityksen jatkuvan nousujohteisena. Verkkoyhtiöt investoivat yhä säävarmaan sähköverkkoon. Koska investoinnit rahoitetaan asiakkailta kerättävillä maksuilla, aiheuttavat investoinnit nostopaineita siirtomaksuihin.

Viime vuonna siirtomaksujen kehitys oli kuitenkin maltillista. Kotitalouksien maksama verollinen siirtohinta laski 0,4 prosenttia. Sähkölämmittäjien siirtohinnat taas nousivat 0,8 prosenttia.

Yhdenmukaistamista tiedossa

Energiavirasto haluaa yhdenmukaistaa sähkönsiirtohinnoittelun rakenteet. Kevään aikana virasto julkaisee uuden määräyksen, joka velvoittaa sähköverkkoyhtiöt yhtenäistämään maksujensa rakenteet. Tämä lisää eri yhtiöiden hinnoittelun vertailtavuutta ja ymmärrettävyyttä.

Nurmi huomauttaa, että uusi määräys ei kuitenkaan velvoita verkkoyhtiöitä ottamaan käyttöön tehoperusteisia maksuja.

— Tehomaksu on vain yksi komponentti, jota verkkoyhtiö voi halutessaan käyttää. Tehomaksun avulla sähköverkon kustannukset voidaan tarkemmin kohdistaa sellaisiin kohteisiin, joista aiheutuu enemmän ylläpitokustannuksia.

— Tehomaksun avulla asiakkaita voidaan myös ohjata tasaamaan verkon käyttöä. Parhaimmillaan tämä voi hillitä sähköverkkoon kohdistuvia investointitarpeita, mikä vähentää myös siirtohintojen korotuspaineita.

Nurmi toteaa, että sähkömarkkinalain mukaan verkkoyhtiöiden on tarjottava asiakkailleen myös tehomaksutonta palvelua — etenkin sellaisille asiakkaille, jotka käyttävät vähän sähköä.

— Maksurakenteiden muutoksilla tai tehomaksujen käyttöönotolla ei ole mitään vaikutusta verkkoyhtiöiden sallittuun kokonaisliikevaihtoon. Maksurakenteiden muutosten on pysyttävä kahdeksan prosentin korotuskaton rajoissa.

#sähkön hinta