Paneeli pohti tulevaisuuden liikennettä

Sähköistä ja kestävää

28.11.2023, kello 11:35

Teksti Petri Sallinen | Kuva Petri Sallinen

Henkilöauton omistaminen on identiteettiasia, jota on vaikea murtaa. Joukkoliikenteen ratkaisuilla ja kaupunkisuunnittelulla voidaan tehdä paljon, mutta haja-asutusalueilla asiat eivät ole yksinkertaisia. Tulevaisuuden liikenteestä puhuttiin Kalevi Sorsa -säätiön paneelissa 21.11.2023.

Akkusähkö on voittaja. Sähkö kuljettaa maanteillä useimpia linja-autoja ja henkilöautoja vuonna 2045. Näin arvelee Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio.

— Vaikka akkujen valmistamiseen, kaivosteollisuuteen ja kaivannaisten käyttöön liittyy haasteita, on akkusähkö yleisin voimanlähde tulevaisuudessa. Raskaan liikenteen kalustossa hallitseva energiamuoto sen sijaan on vety. Kevyessä liikenteessä pyöräily pitää pintansa.

Kauniaisten kaupungin ympäristöasiantuntija Helena Suomela arvelee, että henkilöautojen suosio laskee.

— Kuka haluaisi käyttää aikaansa autolla ajamiseen tai kaupassa käymiseen? Droonit ja palveluyrittäjät tuovat ostokset kotiovelle yhä useammin. Kansalaisten liikkuminen taas on entistä kestävämpää, terveellisempää ja automatisoitua. Kaupungeista on rakennettava vihreämpiä, jotta kenenkään ei tarvitse ajaa autolla kaupungin ulkopuolelle etsimään vihreyttä.

Kalevi Sorsa -säätiön tutkija, valtiotieteen tohtori Anna Rajavuori epäilee liikennesuoritteiden kasvavan.

— Toivon, että näin ei kävisi. Jokainen henkilöauto — myös sähköauto — vie tilaa ja muokkaa kulttuuria.

Voiko henkilöautoilu vähentyä?

Henkilöautosuoritteet laskivat viime vuonna noin kuusi prosenttia. Kallio huomauttaa, että etätyö ja etäopiskelu ovat tulleet jäädäkseen. Tämä voi vaikuttaa kansalaisten haluun käyttää henkilöautoja. Talouden taantumakin vaikuttaa käyttäytymiseen.

— Suoritteiden supistumisen syitä kannattaa tutkia. Autojen valmistus on päästökaupan piirissä, joka osaltaan nostaa uusien autojen hintaa. Jos autoilua ohjattaisiin kilometriverolla, voitaisiin henkilöauton käyttöä ohjata tehokkaammin. Tämä toisin voi lisätä vastakkainasettelua maaseudun ja kaupunkien välillä sekä supistaa liikenteestä saatavaa verokertymää.

Suomela löytää henkilöauton omistamisesta myös jotain hyvää.

— Kun rahat ovat kiinni omassa autossa, ei rahaa voi kuluttaa yhtä paljon muuhun päästöjä aiheuttavaan toimintaan.

Uudistuminen luo käytettyjen markkinat

Liikenteen sähköistyminen vähentää tieliikenteen päästöjä. Sähköautot ovat kuitenkin kalliita — korkea hinta hillitsee muutosta ja estää pienituloisia hankkimasta uutta täyssähköautoa. Valtiolliset tukitoimet eivät tässä auta, vaan ne kohdistuvat hyvätuloisten hankintoihin.

— Toistaiseksi halpoja käytettyjä sähköautoja ei ole markkinoilla. Jonkun on ensin ostettava uusi sähköauto, jotta joidenkin vuosien päästä voi syntyä käytettyjen sähköautojen markkinat. Mitä nopeammin autokanta uudistuu, sitä nopeammin liikenne sähköistyy. Nyt on siis parasta ohjata niiden valintoja, joilla on rahaa, Kallio huomauttaa.

Suomelan mielestä latausinfrastruktuurin rakentaminen on liian hidasta. Kansalainen ei voi ostaa sähköautoa, jos ei ole paikkaa ladata auton akkua.

— Latauspisteiden rakentaminen kiinteistöihin ei ole kannattavaa liiketoimintaa. Siksi latauspisteiden rakentamista kannattaisi tukea julkisin varoin. Myös latausinfrastruktuurissa käytettävät tekniset ratkaisut olisi yhtenäistettävä.

Suomela pohtii sitä, voisiko ARA-tukea käyttää latauspisteiden rakentamiseen.

— Jos julkisia pikalatauspisteitä rakennettaisiin enemmän katujen varsille, vastaisi niiden rakentamisesta kunta tai valtio taloyhtiöiden sijasta.

Autokyydit ovat karhunpalvelus

Mitä ihmiset haluavat, kun he liikkuvat? Suomelan mielestä ajatus liikkumisesta ja tapa liikkua opitaan jo koulussa. Vanhemmat tekevät lapsilleen karhunpalveluksen, jos he kuskaavat lapsia henkilöautoilla kouluun, kavereille tai harrastuksiin. Parempi olisi opettaa lapset jo varhain käyttämään julkista liikennettä, jos sellaista on tarjolla.

— Suomessa tehdään joka päivä kymmenen miljoonaa harrastusmatkaa. Koululaisten ilmainen joukkoliikenne voisi kannustaa käyttämään joukkoliikennettä nykyistä enemmän.

— Mahdollisuus yhdistää joukkoliikenteen käyttö ja pyöräily edistää liikkumista. Lisäksi joukkoliikennepalveluiden hinnoittelulla voidaan vaikuttaa. Lipputyypit voisivat tukea pyörä-joukkoliikenne-hybridimallia.

Suomela ihmettelee, miksi sähköavusteisen pyörän hankita ja valinta ovat niin vaikeita.

— Pyöräilyä varten tarvitaan uusia palveluita, esimerkiksi leasing- ja työsuhdepolkupyöriä. Lasten polkupyörien hankintaan korvamerkityt sosiaaliavustukset ovat kokeilemisen arvoinen asia.

Kallio panostaisi työsuhdeautoihin. Sähköautojen suosiminen työsuhdekäytössä on kustannustehokas tapa edistää sähköistä tieliikennettä.

— Alennetaan sähköauton verotusarvoa työsuhdekäytössä. Valtiontalouden kannalta ratkaisu voi olla edullisempi kuin polttoaineiden jakeluvelvoitteen aiheuttamat kustannukset.

Milloin kannattaa tukea?

Henkilöauton omistamisessa ei ole kyse pelkästään teknologiasta tai infrastruktuurista. Suomela väittää, että auto on identiteettikysymys: mies, auto ja maantie.

Tero Kallio huomauttaa, että henkilöauton käyttö muodostaa ”matkaketjun”. Siksi yksittäisten ajojen tarkastelu ei anna oikeaa kuvaa henkilöauton käytöstä. Tyypillinen matkaketju on ajomatka työpaikalle, jonka aikana lapset tipautetaan kouluun ja puoliso työpaikalle. Töiden jälkeen haetaan lapset, käydään kaupassa ja matkataan harrastuksiin.

— Monelle auto on välttämättömyys. Se mahdollistaa helpon liikkumisen etenkin vapaa-ajalla mm. kesämökille. Jos tämä on lähtökohta, niin on keksittävä keinot tehdä vähäpäästöisestä tai päästöttömästä autosta houkuttelevampi.

Tämä voi tarkoittaa kannustimia, joiden avulla vanha polttomoottoriauto vaihdetaan uuteen polttomoottoriautoon. Tällä tiellä jakeluvelvoite on nopea tapa vähentää päästöjä. Siksi Kallio kiristäisi jakeluvoitteen osuutta ja nostaisi veroilla fossiilisten polttoaineiden hintaa.

— Kaikki päästöjä vähentävät toimenpiteet maksavat. Toimista on valittava edullisemmat ja sellaiset, jolloin kaikki osallistuvat.

Kallio pohtii sitä, mikä olisi sopiva aika tukea kalliiden sähköautojen hankintaa. Jos tukieuroja käytetään nyt, kuluu rahaa enemmän kuin 2030-luvulla, jolloin sähköautot ovat selvästi nykyistä halvempia.

#sähköinen liikenne