Tutkijat vaativat pääsyä dataan, viranomaiset nihkeinä

Sähkökaupan data avoimeksi?

19.04.2024, kello 09:01

Teksti Heikki Jaakkola | Kuva Scanstockphoto

Suomessa tutkijat vaativat pääsyä sähköpörssin kaupankäyntidataan. Energiavirasto ei halua jakaa tietoa, koska sen omistaa EU:n kansallisten energiaviranomaisten yhteistyöelin ACER. Sähkökauppaan haluttaisiin kuitenkin avoimuutta lisää, koska avoimuus vaikeuttaa sähkön hinnan tahallista manipuloimista.

Useampi tutkija on ollut tyytymätön sähköpörssikaupan läpinäkymättömyyteen. Toiveena on ollut erityisesti osto- ja myyntitarjouksiin liittyvän datan jakamista nykyistä laajemmin tutkimuskäyttöön. Tiedon pimittämisen on katsottu avaavan tietä hintojen manipuloinnille.

Sähkön tuottajat voivat periaatteessa vedättää sähkön hintaa ylöspäin jättämällä osan tuotantopotentiaalistaan käyttämättä tietyissä markkinatilanteissa. Tämä tuottaa niukkuutta markkinoille etenkin sellaisissa tilanteissa, jolloin sähkön kysyntä kasvaa.

Professori Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta (LUT) toteaa, että hintamanipulaatiota ei ole voitu osoittaa Suomessa todeksi, mutta ei myöskään toteutumattomaksi.

Vaikka Suomessa markkinoiden valvonta on Energiaviraston — ei tutkijoiden — vastuulla, pitäisi Honkapuron mielestä dataa jakaa nykyistä avoimemmin myös tutkijoille. Honkapuro näkee datan tutkimuksen polttoaineena ja tutkimusta tarvittaisiin erityisen kipeästi juuri nyt. Tutkimuksen avulla voidaan rakentaa uutta ymmärrystä nopeasti muuttuvien markkinoiden toiminnasta.

Sähköpörssikauppa liittyvää tarjousdataa ei ole jaettu, koska Euroopan unioni pitää tietoja yrityssalaisuutena. Honkapuro ei hyväksy selitystä.

— Dataa jaetaan salatussa muodossa paljon arkaluontoisemmistakin asioista, esimerkiksi terveydenhoitoon liittyvistä asioista.

— Salatun datan jakaminen viiveellä tutkijoille palvelisi markkinoiden avoimuutta paljastamatta kenenkään yrityssalaisuuksia.

Isossa kuvassa tietyn päivän tuotantopotentiaalin ja markkinoilla myydyn sähkön määrän vastaavuus luulisi olevan selvitettävissä. Voimalaitosten kapasiteetit, tuulisuus, auringonpaiste ja vesivarannot ovat suhteellisen hyvin yleisessä tiedossa. Tuotantopotentiaalia voitaisiin verrata päivän mittaan siirretyn sähkön määrään.

Honkapuro ei osaa arvioida kuinka luotettavaan vertailuun tällä tavalla voitaisiin päästä.

— Tuotantopotentiaaliin voi vaikuttaa esimerkiksi tuottajan oma ilmoitus tietyn laitoksen vikaantumisesta, jonka todenperäisyyttä tai merkitystä on mahdoton varmistaa.

Tarjonnan "oikean" määrän arviointi voi olla vaikeaa vesivoimatuotannon osalta.

— Vaikka altaissa olisi vettä, ei sitä välttämättä juoksuteta täysillä.

Honkapuro uskoo tekoälytyökalujen tehostavan sähkömarkkinoiden anomalioiden tunnistamista.

— Mitä pidempään tekoälysovellus seuraa markkinan toimintaa, sitä luotettavimmin se havaitsee tarkempaa tutkimusta edellyttävät poikkeamat.

Kyseenalaista käytöstä

Markkinoiden seurantaa palvelevia työkaluja kehitellään myös Energiaviraston käyttöön. Energiaviraston johtaja Antti Paananen ei kuitenkaan avaa tämän tarkemmin seurantatyökalujen kehitystä.

Paananen toteaa, että virasto ei ole havainnut hintamanipulaatioon tähtäävää tuotannon panttaamista sähkömarkkinoilla. Hänen mukaansa tuotantopotentiaalia ei ole myöskään siirretty keinotekoisen paljon vuorokausimarkkinoilta reservimarkkinoille. Ongelmana Paananen näkee pikemminkin reservipotentiaalin niukkuuden.

Paananen kertoo, että vaatimuksia kaupankäyntiin ja tarjouksiin liittyvän datan nykyistä avoimemmasta jakamisesta on esitetty myös muissa EU-maissa.

Markkinoiden ohjauksessa on mukana paljon tulkintaa. Sähkön tuottajat ovat yksityisiä yrityksiä, joilla ei ole lakisääteistä velvoitetta tarjota aina koko tuotantopotentiaaliaan markkinoille.

— Yrityksiä ei voi velvoittaa myymään sähköä esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa toiminta olisi tappiollista, Paananen huomauttaa.

Jos osa sähkön tuotannosta jätetään tarjoamatta markkinoille, vaikka myynti olisi ollut kannattavaa, virasto arvioi sen, oliko tarjonnan rajoittamiselle perusteltuja syitä. Jos hyviä syitä ei löydy ja rajoitukset vaikuttivat hintatasoon, on tämä Paanasen mukaan ”kyseenalaista käytöstä”.

Sähköntuottajien liikkeitä markkinoilla arvioidaan EU:n REMIT-sääntelyn pohjalta. Säätelyn tavoitteena on torjua hintamanipulaatiota ja sisäpiiritiedon hyväksikäyttöä tukkumarkkinoilla. Lisäksi tavoitteena on markkinoiden läpinäkyvyyden parantaminen.

Markkinaoikeus voi Energiaviraston esityksestä määrätä sähköntuottajalle seuraamusmaksun, jos sähköntuottajan todetaan rajoittaneen tarjontaa nostaakseen sähkön hintaa. Maksimissaan seuraamusmaksu on kymmenen prosenttia yrityksen liikevaihdosta ja minimissään rötöstelijä saa julkisen varoituksen.

Euroopan unioni kieltää markkinamanipulaation ja kansallinen lainsäädäntö määrittelee tämän seuraukset. Suomessa seuraukset ovat hallinnollisia, joissain muissa maissa hintamanipulaatiolla voi olla jopa rikosoikeudellisia seuraamuksia.

Esimerkkejä oikeusjutuista löytyy ainakin Espanjasta.

Tietoa rikkomuksista annetuista päätöksistä löytyy ACER:n remit quarterly -raportista, joka löytyy organisaation nettisivuilta.

Pieniä päivityksiä säätelyyn

REMIT-säätelyyn on tulossa pikapuoliin päivityksiä. Niitä ei ole vielä julkaistu, mutta Paananen kertoo Eurooppa-neuvoston ja Euroopan parlamentin hyväksyneen jo muutokset.

ACERIn toimivaltuuksia rajat ylittävien rikkomusten tutkinnassa lisätään ja toimijoiden ilmoitusvelvollisuutta algoritmien ohjaamasta kaupankäynnistä kiristetään. Markkinatoimijoiden on vastaisuudessa ilmoitettava sisäpiiritiedotteensa yhteisillä julkaisualustoilla. Tämän toivotaan helpottavan markkinoiden seuraamista.

— Aiemmin esimerkiksi voimalaitoksen vikaantumisesta voitiin ilmoittaa vain yrityksen omalla kotisivulla.

Datan jakaminen

Paanasen mukaan tutkijoiden toivomaa kaupankäyntidataa olisi vaikea salata riittävän tehokkaasti. Hänen mielestään toimijoiden tunnistaminen voisi tulla mahdolliseksi, jos dataa jaettaisiin tuotantomuotokohtaisesti.

Paananen siirtää vastuun avoimuudesta ACER:lle, jolle markkinaosapuolet on velvoitettu raportoimaan sähkön tukkumarkkinoilla tekemistään kaupoista ja tarjouksista.

Hän toteaa, että ACER on yksityiskohtaisen kaupankäyntidatan omistaja. Suomen Energiavirastolle on myönnetty dataan käyttöoikeudet, mutta ei hallintaoikeutta.

— Avoimuuteen ja jakamiseen liittyvien käytäntöjen muuttamisesta on neuvoteltava datan omistajan eikä tämän käyttäjän kanssa.

#sähkömarkkinat