Sähkövuosi 2025:

Sähkönkäyttö kasvoi hitusen

30.01.2026, kello 12:21

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Sähkönkäytössä ei ole tapahtunut suuria muutoksia viimeisten kymmenen vuoden aikana. Suomen vuotuinen sähkökäyttö on asettunut 80 terawattitunnin ja 90 terawattitunnin rajaamaan putkeen, jonka sisällä tapahtuu vaihtelua. Tilastojen perusteella Suomen sähköistyminen näyttää etenevän hissutellen.

Suomi käytti sähköä viime vuonna 84,6 terawattituntia. Tämä on 1,9 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Sähkönkäyttö kasvoi kaikilla sektoreilla hitusen. Sähkökakusta teollisuus käytti 35,3 terawattituntia, mikä on 2,6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. ”Muu kulutus” — kotitaloudet, palvelut, maatalous — oli 49,3 terawattituntia. Tämä on 1,4 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.

Muutokset sähkönkäytössä ovat yhä pieniä. Teollisuuden sähkönkäyttöön vaikuttaa kaksi tekijää: suhdanteet ja teollisuuden sähköistyminen. Teollisuustuotannossa ei ole aikoihin näkynyt merkittävää kasvua. Myös teollisuuden sähköistyminen etenee hitaasti, koska heikkojen suhdanteiden vuoksi teollisuus ei rohkene investoimaan sähkönkäyttöön perustuviin uusiin tuotantomuotoihin.

”Muu kulutus” sisältää myös kaukolämpöyhtiöiden sähkökattilat. Viime vuoden lopussa sähkökattiloiden yhteenlaskettu teho oli 2000 megawattia. Teho on reilusti suurempi kuin Olkiluodon uusimman ydinvoimalaitoksen. Sähkökattiloiden käyttö näkyy erityisesti halvan tuulisähkön aikana.

Toinen sähkönkäyttöä lisäävä tekijä on ulkolämpötila. Sähkölämmitteisiä kiinteistöjä on Suomessa noin 500 000 kappaletta. Lisäksi lämpöpumput käyttävät sähköä. Parhaimmillaan — tai pahimmillaan — sähkölämmitys kaappaa voimalaitostehosta jopa 6000 megawattia. Kun pakkaset paukkuvat Etelä-Suomea myöten, näkyy sähkölämmityksen käyttö sähkötilastoissa.

Pelkkä ulkolämpötila ei ole enää yhtä vaikuttava tekijä sähkönkäyttöön kuin aikaisemmin. Myös sähkön hinta vaikuttaa siihen, miten sähköä käytetään. Kun sähkö on kallista, niin sen käyttöä ohjataan halvemmille tunneille — tai varteille. Sähkönkäytön ohjaaminen on yleistynyt, kun pörssisähkösopimusten suosio kasvaa.

Lisäksi sähkönkäyttöön ja sen ajoittumiseen vaikuttaa datakeskusten kaltaiset suuret sähkönkäyttäjät ja sähköautojen yleistyminen.

Tuulisähköntuotanto kasvoi eniten

Tuulisähköä tuotettiin 22 terawattituntia viime vuonna. Tämä on 9,1 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tuuliolosuhteet vaikuttavat tuulisähkön määrään, mutta myös se, kuinka paljon uusia tuulivoimalaitoksia rakennettiin edellisenä vuonna. Viime vuonna uutta tuulivoimalaitoskapasiteettia rakennettiin tuhat megawattia.

Tuulisähkö on tällä hetkellä toiseksi suurin sähköntuotantomuoto. Sen osuus oli viime vuonna 26,1 prosenttia suomalaisesta sähkönhankinnasta.

Vesivoimalaitokset jauhoivat sähköä 12,3 terawattituntia, mikä on peräti 12,9 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2024. Vesivoiman määrään vaikuttaa lumitilanne ja sateet. Suomalaiset vesivoimalaitokset eivät voi varastoida vesiä tulevaa käyttöä varten yhtä tehokkaasti kuin norjalaiset.

Vesivoiman osuus Suomen sähköpaletissa oli 14,6 prosenttia vuonna 2025. Vesivoimalla säädetään erityisesti tuulivoiman jättämiä aukkoja. Vesivoima soveltuu säätämiseen hyvin, koska vesivoimalaitokset reagoivat muuttuviin tarpeisiin nopeasti.

Aurinkovoima on kasvava tuotantomuoto. Viime vuonna aurinkosähköä saatiin vajaa terawattitunti. Kasvu vuoteen 2024 verrattuna oli 4,2 prosenttia. Aurinkovoiman osuus sähköntuotannosta oli 1,2 prosenttia.

Tuulivoiman tapaan aurinkosähkön kasvuun vaikuttaa uusien laitosten rakentaminen ja säätila.

Lämpövoima laskujohteista

Lämpövoimalaitoksia on kahdenlaisia: pelkkää sähköä tuottavia erillisvoimalaitoksia sekä sähköä ja lämpöä jauhavia yhteistuotantolaitoksia (CHP). Kummassakin laitostyypissä energiaa tuotetaan polttamalla.

Sähkön erillistuotanto on nykyisin marginaalinen tuotantomuoto. Viime vuonna erillistuotantolaitokset tuottivat 1,4 terawattituntia sähköä. Tämä on 0,4 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Yhteistuotantolaitoksien sähkösaalis oli viime vuonna 10,9 terawattituntia — 8,8 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2024. Tästä vajaa puolet syntyi kaukolämmön tuotannon yhteydessä ja loput teollisuuden yhteistuotantolaitoksissa.

Kaukolämpöä jauhavien yhteistuotantolaitosten sähköntuotantoon vaikuttaa sähkön hinta ja kaukolämmön tarve. Laitosten päätuote on kaukolämpö, jota suurissa kaupungeissa tarvitaan etenkin kylminä aikoina. Sähkö on sivutuote, jonka määrää voidaan vähentää, jos sille ei ole kysyntää.

Kaukolämpöä tuottavien yhteistuotantolaitosten yhteenlaskettu teho oli viime vuonna 2760 megawattia. Vuonna 2010 se oli 3350 megawattia. Tehosta ei ole kadonnut kovin suurta osuutta, mutta laitosten sähkömäärä on kutistunut melkoisesti.

15 vuotta sitten 3350 megawatin teholla tuotettiin 16,9 terawattituntia sähköä — viime vuonna 2760 megawatin teholla enää 4,4 terawattituntia.

Etenkin kaukolämpöä tuottavien yhteistuotantolaitosten sähkö on menettänyt kilpailukykyään ja sen tarjonnan arvioidaan supistuvan. Polttamiseen perustuva sähköntuotanto on kallista, vaikka bioenergialla on jo korvattu tätäkin kalliimpia fossiilisia polttoaineita. Näillä sähkönhinnoilla uutta yhteistuotantoa ei enää rakenneta.

Sähköjärjestelmän kannalta yhteistuotanto olisi kuitenkin hyvä tapa paikkailla tuulivoimatuotannon aukkoja etenkin kylminä talvipäivinä, jolloin ei tuule.

Teollisuudessa toimitaan eri tavalla. Moni teollisuustoimiala jauhaa yhteistuotantolaitoksilla prosessihöyryä, jonka sivutuotteena syntyy sähköä. Laitosten käyttöä ohjaa se, onko teollisuustuotteille kysyntää.

Viime vuonna teollisuuden omistamien yhteistuotantolaitosten yhteenlaskettu teho oli 1750 megawattia. Tällä teholla saatiin aikaiseksi yli 6,5 terawattituntia sähköä — siis huomattavasti enemmän kuin mitä kaukolämmön tuotannon yhteydessä syntyi.

Myös teollisuuden omistaman yhteistuotannon teho on supistunut. Vuonna 2010 sähkötehoa oli 2300 megawattia — viime vuonna 1750 megawattia.

Ydinvoimalla eniten

Ydinvoimalaitokset tuottivat sähköä 31,3 terawattituntia viime vuonna. Tämä on 37 prosenttia kaikesta Suomen sähkönhankinnasta. Ydinvoima on Suomen suurin sähköntuotantomuoto.

Ydinvoimalaitokset tuottavat sähköä vuoden ympäri melko tasaisesti — huoltokatkoja lukuun ottamatta. Vain vikaantuminen voi pysäyttää laitoksen, mutta suomalaisten ydinvoimalaitosten luotettavauus on kansainvälisessä vertailussa huippuluokkaa.

Ydinvoimalaitosten tuotantoa ei yleensä säädetä. Etenkin vanhempia laitoksia kannattaa pyörittää lähes täydellä teholla 24/7. Suomalaisista ydinvoimalaitoksista vain Olkiluoto 3:n tuotantoa säädetään silloin tällöin kysynnän mukaan.

Tuonti kasvussa

Sähköä tuotiin Suomeen 11,1 terawattituntia viime vuonna. Tämä on 27,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024.

Eniten sähköä tuotiin Ruotsista: 10,2 terawattituntia — 30 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vienti Ruotsiin supistui 1,6 terawattitunnista 0,7 terawattituntiin.

Tuonti Virosta laski 0,3 terawattitunnista 0,14 terawattituntiin. Hinta ohjaa vahvasti Suomen ja Viron välistä sähkökauppaa. Yleensä sähkö on Virossa kalliimpaa, jolloin sähkö virtaa Suomesta Viroon. Suomen ja Viron välistä sähkökauppaa hillitsi vuoden 2024 lopussa rikottu merikaapeli, joka oli alkuvuoden poissa pelistä.

Sähköä vietiin Viroon 4,8 terawattituntia — vajaan terawattitunnin enemmän kuin vuonna 2024.

Norjasta sähköä tuotiin vajaat 0,3 terawattituntia. Saman verran kuin vuotta aikaisemmin.

Sähkön hinta ja käytettävissä oleva siirtokapasiteetti maiden rajoilla ohjaavat sähkön vientiä ja tuontia. Viime vuoden marraskuussa Suomen ja Ruotsin välillä avattiin uusi 800 megawatin tehoinen Aurora-siirtoyhteys. Sen kautta Suomeen saadaan tulevaisuudessa yhä enemmän edullista tuulisähköä Pohjois-Ruotsin suurilta tuulivoima-alueilta.

Siirtoyhteyksien kehittyminen tasaa maiden välisiä hintaeroja yhtyvien astioiden periaatteiden mukaisesti. Ihannetapauksessa yhteismarkkinoiden joka kolkassa sähkö maksaa saman verran ympäri vuoden. Tähän on kuitenkin vielä pitkä matka.

Viimeinen kivihiililaitos suljettiin

Suomalaisesta sähköntuotannosta 96 prosenttia on päästötöntä. Viimeinen suuri kivihiilellä sähköä tuottava laitos Helsingin Salmisaaressa suljettiin viime vuoden maaliskuussa. Tosin Vaskiluodon Voima käyttää yhä pieniä määriä kivihiiltä sähköntuotantoon. Vuoden 2029 jälkeen ei kivihiiltä saa enää käyttää energiantuotannossa.

Meri-Porin kivihiililaitos ei enää tuota sähköä muutoin kuin poikkeusoloissa. Laitos on nykyisin Huoltovarmuuskeskuksen hallinnassa. Sähkötilastoihin jää kuitenkin kapea siivu kivihiilellä tuotettua sähköä, koska Meri-Porin laitosta koekäytetään säännöllisesti. Silloin se tuottaa verkkoon hitusen sähköä.

Viime vuonna kivihiilen osuus sähköntuotannossa oli enää 0,3 prosenttia. Turpeen osuus oli 0,6 prosenttia ja maakaasun 0,9 prosenttia. Fossiiliset polttoaineet katoavat nopeasti.

Jätteiden osuus oli 1,0 prosenttia. Jätteitä ovat yhdyskuntajäte, kierrätyspolttoaineet, purkupuu, kyllästetty puu ja muovijätteet.

Sähköntuotanto yhä puhtaampaa

Suomi tuottaa vuosittain reilut 44 miljoonaa tonnia kasvihuonekaasupäästöjä. Energiantuotanto ei ole enää Suomen suurin päästelijä kuten se oli takavuosina. Nyt kärkisijan on kaapannut teollisuus.

Viime vuonna sähköntuotanto aiheutti kahden miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt, kun vuonna 2010 ilmaan karkaili 17,5 miljoonaa tonnia. Sähköntuotannon päästöt ovat laskeneet 88 prosentilla viidessätoista vuodessa.

Lisää sähkötilastotietoa löytyy täältä.

#sähkönkäyttö #sähköntuotanto