Suomi taklasi päästöt — pelottaako kasvu?

01.10.2026, kello 11:43

Teksti Petri Sallinen | Kuva Vesa Marjanen

Suomen energiajärjestelmä voi olla todellinen kasvun ja vaurauden lähde. Missään muussa Euroopan maassa tilanne ei ole yhtä hyvä. Mahdollisuuksia on, mutta ne eivät toteudu itsestään. Näin arvioi Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Energiamurros käänsi suunnan Suomessa. Se syntyi tarpeesta vähentää päästöjä ja halusta irtautua fossiilitaloudesta. Muutoksen seurauksena 96 prosenttia Suomessa tuotetusta sähköstä on päästötöntä ja kaukolämmöstä 85 prosenttia.

Siirtymä on tapahtunut kiihtyen: suurin osa alle kymmenessä vuodessa. Muutoksen alkumetreillä kauhisteltiin sitä, mihin tämä kaikki johtaa ja kuinka paljon energia kallistuu, kun tuttu ja turvallinen fossiilitalous korvataan päästöttömillä energiamuodoilla, joista ei ole kokemusta.

— Suomalainen yhteiskunta on hyötynyt merkittävästi siitä, että se uskalsi irtautua fossiilitaloudesta. Nyt Suomi voi saada aikaiseksi merkittävää uutta kasvua, joka perustuu päästöttömän sähkön käyttöön, Leskelä huomauttaa.

Suomella on siis kaikki edellytykset saavuttaa energiamurroksen Euroopan mestaruus, eli ottaa kaikki hyödyt irti energiamurroksesta. Leskelä toivoo, että seuraavan hallituksen energiapoliittisessa ohjelmassa tämä näkyy ja tuntuu.

Suomessa hallituksen energia- ja ilmastopoliittinen strategia yhdistelee suuria kokonaisuuksia. Tämä on luonnollista, koska energia on mahdollistaja ja vaikuttaja monella sektorilla. Tästä huolimatta Leskelä ehdottaa, että energiaa käsiteltäisiin myös erikseen.

— On syytä pohtia aikaisempaa analyyttisemmin, miten Suomessa varmistetaan se, että puhdasta sähköä riittää kaikissa olosuhteissa investointeja suunnitteleville toimijoille — myös ulkomaisille yrityksille.

— Suomeen ei kuitenkaan tarvita sellaista säätelyä, joka puuttuisi siihen, minkälaisia tuotteita puhtaalla sähköllä saa valmistaa. Tällainen säätely politisoi sähkön käytön ja lisää merkittävästi investointien riskejä teollisuuteen ja energiajärjestelmään. Riskit nostavat kustannuksia ja samalla menetetään mahdollisuus saada puhtaasta energiasta talouskasvua.

Leskelä huomauttaa, että hyvin toimivat energiamarkkinat pitävät huolen siitä, että asiakas hyötyy murroksesta ja että markkinat tuottavat monenlaisia hyödyllisiä tuotteita.

Energiamurros ei ole nopeuskilpailu

Energiamurros ja yhteiskunnan sähköistyminen eivät ole nopeuskilpailu. Leskelän mielestä kyse on ennen kaikkea siitä, millä tavalla yhteiskunta saa energiamurroksesta irti mahdollisimman suuren hyödyn.

Yksi hyötyjä tuottava ilmiö on investoinnit. Elinkeinoelämän Keskusliiton vihreän siirtymän dataikkunassa on yli 300 miljardin arvosta investointeja odottamassa toteutumista. Merituulivoima, maatuulivoima, vety, siirtoverkot, akut ja biojalostamot ovat listauksen kärjessä. Muita energia-alan investointikohteita ovat aurinkosähkö, energiavarastot, lämpöpumput ja pienydinvoima.

Kotimaisten investointien lisäksi Suomen rajojen ulkopuolella odottavat miljardiluokan investointisuunnitelmat lopullisia päätöksiä. Nämä kaikki synnyttävät Suomeen uusia klustereita ja työpaikkoja. Jo ennestään vahvalla prosessiteollisuudella on hyvät mahdollisuudet siirtyä fossiilitaloudesta puhtaan energian käyttäjäksi.

Suomessa ei ole nähty kasvua 18 vuoteen. Nyt kun puhdistunut energiajärjestelmä mahdollistaa kasvun, se voi tuntua pelottavalta. Nouseeko energian hinta, jos energiajärjestelmään on investoitava?

Kasvu aiheuttaa kasvukipuja ja epämukavuutta. Leskelän mielestä hetkellisiä kasvukipuja ei kuitenkaan kannata pelätä, koska ne ovat uuden hyvinvoinnin edellytys.

— Suomessa on mahdollista lisätä sähköntuotantoa todella paljon kilpailukykyiseen hintaan, Leskelä vakuuttaa.

— Jos haluamme olla energiamurroksen Euroopan mestareita, on energiajärjestelmään investoitava nykyistä enemmän ja jos uusi kasvu perustuu puhtaan sähkön käyttämiseen, niin silloin myös puhtaaseen sähköntuotantoon ja sähköverkkoihin on investoitava.

Asiassa ei ole mitään ihmeellistä. Leskelä muistuttaa, että investoinnit ovat energiayhtiöiden leipälaji.

Investoinnit eivät valu itsestään

Energiateollisuuden investoinnit eivät yksin riitä puhdistamaan suomalaista teollisuustuotantoa. Tarvitaan myös sähköä käyttävän teollisuuden omat investoinnit.

— Suomesta olisi rakennettava Euroopan paras maa pääomaintensiivisille investoinneille. Tämä sopii hyvin minkä tahansa tulevan hallituksen teollisuuspolitiikan kärjeksi.

Tämä on Leskelän tärkein viesti. Se tarkoittaa sitä, että toimintaympäristön on kannustettava investoimaan: ilmastopolitiikan tavoitteista ja markkinaehtoisesta toiminnasta on pidettävä kiinni. Lisäksi investoijille on kyettävä esittämään pitkälle tulevaisuuteen ulottuva mahdollisimman selkeä näkymä — sitä investoijat arvostavat.

— Pidetään kiinni kerran sovituista veropolitiikan linjoista ja harjoitetaan sellaista teollisuuspolitiikkaa, joka osoittaa, että haluamme tosissamme tänne investointeja tuomaan kasvua ja vaurautta.

Leskelän mielestä poliittisten päättäjien olisi oltava kertomassa tätä viestiä kaikilla kansainvälisillä foorumeilla, joissa he esiintyvät. Investoinnit eivät valu itsestään Suomeen. Niitä on osattava houkutella. Siksi energiamurrosta on parempi kiihdyttää kuin hidastaa.

Korjausliikkeitä tarvitaan

Lupaprosessit ovat nyt Suomessa aikaisempaa selkeämpiä, mutta niiden kanssa on vielä tekemistä. Erityisesti tuulivoimalaitosten lupien käsittelyä on syytä tehostaa. Itä-Suomessa maatuulivoimarakentamisen esteenä on yhä tuulivoimalaitosten käytön aiheuttamat tutkahäiriöt. Uuden tutkateknologian avulla asia on ehkä ratkaistavissa, mutta uusien tutkien hankinta on kallista puuhaa.

Länsirannikolla merituulivoimalaitosten rakentaminen ei ole vielä päässyt kunnolla käyntiin. Rakentamista hillitsee huono kannattavuus, mutta myös pelisääntöjen puute. Tässäkin on tekemistä.

Tähän asti Suomen vahvuus on ollut tehokkaasti toimivat sähköverkot. Aikaisemmin Energiaviraston valvontamalli kannusti investoimaan verkkoihin, mutta ei kannusta enää.

— Sähköverkkotoiminnan valvonnassa on otettu askeleita väärään suuntaan. Tämä heikentää jakeluverkkoyhtiöiden mahdollisuuksia investoida sähköverkkoihin. Nyt tarvitaan korjausliike, Leskelä huomauttaa.

Kun yhteiskunta sähköistyy, on sähköverkkoihin investoitava enemmän kuin tähän mennessä on kuviteltu. Arvioiden mukaan sähkönkäyttö voi jopa kaksinkertaistua suhteellisen lyhyessä ajassa. Samalla sähköverkot joutuvat koville, kun niiden kautta välittyy yhä suurempia määriä sähköä.

— Energiaviraston valvontamalli ei mahdollista riittävää tulorahoitusta. Riskinä on jakeluverkkoyhtiöiden velkaantuminen. Asia voidaan kuitenkin korjata sähkömarkkinalain tai Energiaviraston valvontamallin muutoksilla.

Leskelän mielestä olisi hyvä, jos sähköverkkoinvestointien ja liityntöjen suunnittelussa tunnistettaisiin yhteiskunnallisesti merkittävät hankkeet. Silloin voitaisiin varmistaa se, että ne toteutetaan kustannustehokkaasti ja oikea-aikaisesti.

Virityksiä vaille valmista?

Onnistunut irtautuminen fossiilitaloudesta on lisännyt suomalaisen sähköntuotannon kilpailukykyä. Tämä näkyy sähkön hinnassa: suomalainen tukkusähkö on halvimpien joukossa EU-alueella. Leskelän mielestä kehitys voi jatkua myönteisenä, jos sähköntuotantorakenne säilyy monipuolisena.

Monipuolisuutta edistää Suomessa toteutettu ydinenergialain päivitys. Se nopeuttaa lupamenettelyä ja ottaa huomioon pienydinvoiman. Euroopassa ydinvoima ei ole kuitenkaan päässyt samalle viivalle muiden päästöttömien energiantuotantomuotojen kanssa. Leskelä haluaisi muutoksen asiaan: ydinvoimaa olisi kohdeltava samalla tavalla kuin muita päästöttömiä tuotantomuotoja.

Pumppuvoima odottaa myös asemansa vakiinnuttamista Suomessa. Pumppuvoimalaitoksilla saadaan lisää säätövoimaa ja joustoja energiajärjestelmään. Pumppuvoima on ainoa keino lisätä vesivoiman määrää Suomessa.

Tällä hetkellä tuulivoiman rakentaminen painottuu länsirannikolle ja Pohjanmaalle. Energiajärjestelmän kannalta tämä aiheuttaa ongelmia: suhteellisen pieneltä alueelta on siirrettävä suuria määriä sähköä etelään. Jos tuulivoimalaitokset sijoittuvat maantieteellisesti tasaisemmin, vähenevät tuulivoiman tuotantopiikit. Todennäköisesti kaikkialla ei ole yhtä aikaa tyyntä, vaan jossain tuulee aina.

Leskelän mielestä tuulivoimalaitosrakentaminen pitäisi saada käyntiin Itä-Suomessa. Idässä on paljon hyviä tuulivoima-alueita, mutta toistaiseksi puolustusvoimat ei ole halunnut tuulivoimalaitoksia itärajan tutka-asemien läheisyyteen. Teknisesti tutkaongelmat ovat ratkaistavissa, mutta rahaa tarvitaan.

Kaukolämmitys keskiössä

Kaukolämpöjärjestelmä tarjoaa todellisia joustoja energiajärjestelmälle. Kun kaukolämpöä tuotetaan teollisuuden hukkalämmöillä tai yhdyskuntajätteellä, on kaukolämmöntuotanto kiertotalouden kovassa ytimessä.

— Kaukolämpöjärjestelmä hyödyntää laajasti uusiutuvaa energiaa ja auttaa pääsemään eroon fossiilista polttoaineista. Samalla polttaminen vähenee. Siksi kaukolämmityksen kilpailuasema kannattaa säilyttää eikä sitä pidä heikentää esimerkiksi rakennusmääräyksillä, Leskelä huomauttaa.

Kaukolämmöntuotannossa sähkökattiloiden käyttö on yleistynyt nopeasti. Tekniikka on yksinkertaista ja koeteltua. Siksi sähkökattiloiden yhteenlaskettu teho voi nousta tämän vuoden aikana lähemmäs 3000 megawattia.

Sähkökattilat ja niihin yhdistetyt lämpövarastot tasaavat sähkön hintavaihteluita. Yleensä sähkökattiloita käytetään silloin, kun sähkö on halpaa, mutta ei silloin, kun sähkö on kallista.

— Sähkökattiloiden yleistyminen on merkki kaukolämmityksen sähköistymistä, Leskelä toteaa.

Leskelän mielestä biopolttoaineiden käytön verottomuus ja teollisuuden muita alhaisempi sähkövero edistävät sähköistymistä ja puhtaan sähkön hyödyntämistä. Tästä on hyvä pitää kiinni.

Vaikka polttamiseen perustuvien tekniikoiden käyttö vähenee, säilyttää metsäenergia vielä pitkään asemansa. Kaukolämmön tuotannossa hyödynnetään jatkossakin metsäteollisuuden sivuvirtoja — jakeita ja jämiä, jotka eivät kelpaa jalostettavaksi.

Polttamiseen perustuvan sähkön ja lämmön yhteistuotannon asema on kuitenkin heikentynyt: yhteistuotantosähkö ei enää pärjää markkinoilla.

— Huoltovarmuuden ja toimitusvarmuuden kannalta yhteistuotannolla on annettavaa. Ne kykenevät tuottamaan energiaa silloin, kun säätiloista riippuvaiset tuotantomuodot eivät siihen kykene.

Riittääkö markkinoiden voima?

Markkinat ratkaisevat suuren osan asioista, jos markkinoiden annetaan toimia. Leskelä huomauttaa, että joskus markkinoiden voima ei kuitenkaan riitä.

— Valtion on yhdessä energiatoimialan kanssa ratkaistava sellaiset asiat, joista markkinat eivät selviä. Samalla voidaan miettiä sitä, millä tavalla tällaiset toiminnot rahoitetaan.

— Jos sähköverkkoihin tai sähköntuotantoon halutaan lisävarmuuksia, on niitä pohdittava erikseen ja samalla ne on pidettävä erossa markkinaehtoisesta toiminnasta.

Kilpailu, vapaasti toimivat ja joustavat energiamarkkinat tuottavat kilpailukykyisiä tuotteita. Laadukkaat tuotteet ja sopiva hinta lisäävät asiakkaiden mielenkiintoa.

— Asiakkailla oltava mahdollisuus tehdä valintoja. Valtion ei pidä ohjata tarjontaa tai valintojen tekemistä, Leskelä huomauttaa.

Joustavuudella ja joustoilla on yhä suurempi merkitys ja arvo sähkömarkkinoilla. Tässä kuviossa kannusteet auttavat.

— Asiakkaat toimivat joustavasti, jos järjestelmä kannustaa tähän. Joustojen toteutumisesta hyötyvät asiakkaat, mutta myös energiajärjestelmä.

#energiamarkkinat #energiapolitiikka