Kuinka digitalisaatio toteutuu energia-alalla?

Vanhat tietojärjestelmät rassaavat

29.10.2024, kello 12:38

Teksti Heikki Jaakkola | Kuva Scanstockphoto

Vanhat tietojärjestelmät rassaavat

Vanhojen järeiden tietojärjestelmien päivittäminen on valtava haaste energiayhtiöille. Miten remontti kohdistetaan — uudistetaanko koko yrityksen tietojärjestelmä vain pienempi osa? Päivittämiseen pakottavat tietoturvan parantaminen.

Pilvipohjaisia yritysohjelmistoja kehittävä IFS selvitti tutkimuksessaan digitalisaation toteutumista energiayhtiöissä. Tutkimusta varten Suomesta haastateltiin 38 päättäjää, joiden edustamat yritykset toimivat energiantuotannossa ja -jakelussa, kaasuteollisuudessa sekä vesihuollossa. Kysely kohdistui yrityksiin, joiden liikevaihto on vähintään 224 miljoonaa euroa vuodessa.

Vain harva haastatelluista yrityksistä kertoi saavuttaneensa tavoitteensa. Suurimmaksi esteeksi vastaajat nimesivät investointien takaisinmaksuajan mittaamisen vaikeuden. Esiin nousivat myös infrastruktuurin puute yrityksissä, investoinneista kilpailevat muut tekijät sekä tietoturvahuolet.

Digitalisaatio tarjoaa myös mahdollisuuksia. Vastaajien mielestä selviä palkintoja ovat mahdollisuudet kehittää uusia palveluja ja tuotteita sekä kohentaa työvoiman tuottavuutta.

Tietotekniikka-alalla ”perinnön taakka” on yleisesti tunnettu käsite. Uudistustyön taakaksi voivat muodostua monilla toimialoilla käytössä olevat vanhat ja massiiviset tietojärjestelmät, jotka vastaavat huonosti nykyajan tarpeisiin. Softa voi olla lähtökohtaisesti huonosti toteutettu ja joskus ohjelmaa ajetaan antiikkisilla käyttöjärjestelmillä.

Digitaalisella dinosauruksella voi kuitenkin olla valtavasti käyttäjiä ja ikivanha järjestelmä pyörittää yrityksen elintärkeitä toimintoja. Tarvittavien muutosten tekeminen järjestelmään voi olla yhtä työlästä kuin kokonaan uuden järjestelmän rakentaminen.

Vanhat ja pitkät investoinnit

”Perinnön taakka” on tuttu käsite myös energia-alalla. IFS:n Suomen johtaja Kimmo Karhun mukaan dinosaurukseen törmääminen on tuskallista. Tietojärjestelmän perusarkkitehtuuria ei voi muuttaa eikä vanhaan järjestelmään voi aina integroida nykyaikaisia resursseja hyödyntäviä lisäyksiä.

Energia-alalta Karhu nostaa esimerkiksi vanhan sähkö-, vesi- tai lämpölaitoksen, jonka toiminnoissa olisi paljon tehostamisen ja automatisoinnin varaa.

— Laitokset ovat tyypillisesti pitkäaikaisia investointeja. Siksi niiden tietojärjestelmät ja toimintamallit voivat olla vuosikymmenten takaa. Toimintaa seurataan ja ohjataan pitkälti huoltomiesten käynneillä. Monet säädöt tehdään manuaalisesti. Kokonainen laitos voi olla vain yksi yrityksen laajaan tietojärjestelmään kytkeytyvä piste.

Tietojärjestelmän uusimista ja toiminnan tehostamista pohtivan yritysjohdon on päätettävä, allokoidaanko resursseja vain yhden laitoksen tehostamiseen vai koko yrityksen tietojärjestelmän peruskorjaukseen.

Jos investointi kohdennetaan vain yhteen laitokseen, voidaan sitä varten hankkia kokonaan oma, ajantasainen tietojärjestelmä ja toiminnanohjaus. Remontti voi olla paljon kevyempi kuin koko yrityksen tietojärjestelmän päivittäminen.

Kevyen ratkaisun hintana — tai sivuvaikutuksena — on kuitenkin monimutkaisuuden lisääntyminen ja erilaisten tietojärjestelmien määrän kasvaminen. Uudistuksen hyötyjä leikkaavat myös ympäröivän yritysjärjestelmän kyvyttömyys hyödyntää täysin uuden järjestelmän tarjoamia mahdollisuuksia.

— Uuden järjestelmän keräämä data voi tarjota mahdollisuuden tehokkuuden lisäämiseen, mutta tämä ei toteudu, jos vanha ympäröivä järjestelmä ei kykene käsittelemään uutta dataa, Karhu huomauttaa.

Miten elefantti leikataan siivuiksi?

Karhun mielestä vanhojen tietojärjestelmien päivittäminen on elefantin leikkaamista siivuiksi. Päivitysten kansa on taiteiltava viipale kerrallaan.

— Tätä keskustelua käydään energia-alalla tällä hetkellä paljon.

Helpommalla päästään, jos tekeminen voidaan aloittaa alusta. Esimerkin tarjoaa uusi työkone tai voimalaitos, jonka suunnittelu aloitetaan puhtaalta pöydältä.

— Tuloksena on automatisoitu tuotantolinja tai voimalaitos, joka dokumentoi ja raportoi automaattisesti omaa kuntoaan ja työsuoritteitaan. Tarvittaessa se osaa kutsua huoltomiehen paikalle jo ennen kuin komponentit ovat rikkoontuneet.

— Kyvykkyydet ovat mahdollisia, kun laite kytketään sidosryhmien ajantasaisiin tietojärjestelmiin, jotka pystyvät vastaanottamaan ja hyödyntämään laitteen lähettämää dataa.

Energia-alalla digitalisaatiopaini ei Karhun mukaan liity aina huipputekniikan hyödyntämiseen. Remontin tarve voi tulla vastaan jo taloushallinnon tapaisissa perustoiminnoissa.

— Taloushallinnon rutiinit ovat joissain energia-alan yrityksissä vuosikymmenten takaista perinnettä. Moni asia tehdään edelleen manuaalisesti.

Pakko ohjaa — osittain

Karhun mukaan energia-ala on viime vuosina havahtunut tietojärjestelmien päivitystarpeeseen. Tähän ohjaa osin pakko. Tietoturva asettaa uusia vaatimuksia ja vanhoista tietojärjestelmistä paljastuneet aukot. Moni energia-alalla käytössä oleva tietojärjestelmä on suunniteltu aikana, jolloin tietoturvaa ei vielä juuri mietitty.

— Tietojärjestelmien välisessä liikenteessä on paljon 15 vuotta vanhoja ratkaisuja. Silloin viestiliikenteen salaamista ei edes ajateltu.

Omat paineensa asettaa tekoälyn hyödyntäminen tai hyödyntämättä jättäminen. Tekoälysovellukset auttavat havaitsemaan esimerkiksi tietomurrot aikaisempaa nopeammin.

— Tekoäly tehostaa tuntuvasti häiriöiden huomaamista ja korjaamista.

Tästä huolimatta Karhu pitää tekoälyä vain avustajana, joka ei tee itsenäisiä päätöksiä.

— Tekoälyn suurimmat hyödyt ovat niiden kyky havaita poikkeamia ja ennakoida syntyviä tilanteita monimutkaisessa ympäristössä.

Karhun havaintojen mukaan moni energia-alan yritys on vahvistamassa tietojärjestelmiin liittyvää osaamista ja organisaatiotaan.

— Takavuosien trendi toimintojen ulkoistamiseen näyttää kääntyneen nyt päinvastaiseen suuntaan.

#energiamarkkinat #energiaturvallisuus
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja

Blogit

Markkinat Omakynä Sirpa Leino

Energiakriisi teki energiatehokkuudesta kansallisen harrastuksen

11.10.2024, kello 08:42

Suomessa on energiatehokkuutta parannettu yhteisesti sopien 1990-luvulta lähtien. Yhdestä, muutaman...

Markkinat Vieraskynä Hanna Tuominen

Erilaiset tapahtumat edistävät Suomen ja Ranskan välistä yhteistyötä energia-alalla

08.10.2024, kello 10:16

Ranskalaiset ovat hyvin läsnä suomalaisella energia-alalla. Ensimmäisenä tulee mieleen...

Omakynä Tuotanto Jari Kostama

Harjoittelu on tärkeämpää kuin koskaan: TIETO24 ja energia-alan huoltovarmuus

01.10.2024, kello 09:30

Elämme maailmassa, jossa häiriöt voivat yllättää minkä tahansa toimialan — myös yhteiskunnan...