Kremlin peli uhkaa ilmastotoimia

Venäjä julistanut kaasusodan EU:lle

21.06.2022, kello 14:04

Teksti Jukka Kortelainen | Kuva Getty Images

Venäjä julistanut kaasusodan EU:lle

Presidentti Vladimir Putin pelaa kovilla panoksilla EU:n kanssa, kun Venäjä on katkaisemassa kaasun toimitukset muutamilta parhaimmilta asiakkailtaan Ukrainan sodan myötä asetettujen pakotteiden takia, kirjoittaa verkkojulkaisu POLITICO.

Tilanne aiheuttaa valtavia poliittisia paineita hallituksille, kun uhkana on eurooppalaisten paleleminen ensi talvena, mikäli talvesta on tulossa kylmä. Se kaivaa myös maata EU:n ilmastotavoitteiden alta, sillä jäsenmaat korvaavat kaasusähköä hiilisähköllä. Tilanne voi johtaa maanosan jopa taantumaan.

Bruegel -ajatushautomon analyytikko Simone Tagliapietra kuvaa Venäjän politiikkaa "energiakiristykseksi."

Vain 40 prosenttia normaalimäärästä kaasua virtaa nyt Itämeren alittavassa Nord Stream-kaasuputkessa, joka vie Venäjältä Saksaan. Näin suuri vajaus vaikuttaa suoraan Ranskaan, Italiaan ja Itävaltaan sekä luonnollisesti Saksaan.

Venäjän kaasunvientiä monopolina hallitseva Gazprom on jo tähän mennessä katkaissut kaikki toimitukset Puolaan, Bulgariaan, Hollantiin, Suomeen ja Tanskaan sen jälkeen, kun näiden maiden kaasun tuonnista vastaavat yhtiöt kieltäytyivät kumartelemaan Kremlin vaatimuksille maksaa toimituksista ruplilla.

Vastauksena tähän jotkin maat suunnittelevat käynnistävänsä hiilivoimalaitoksia.

- On tunnistettava, että Putin vähentää kaasuntoimituksia Eurooppaan pala palalta voidakseen samalla hinata kaasun hintaa ylöspäin. Meidän on vastattava siihen omilla toimillamme, Saksa talous- ja ilmastoministeri Robert Habeck totesi televisiohaastattelussa myöhään sunnuntaina lisäten, että tilanne on jännitteinen ja vakava.

Itävalta suunnittelee käynnistävänsä jo suljetun hiilivoimalan uudelleen. Puola taas aikoo subventoida kotien lämmitykseen käytettävää hiiltä. Hollanti päätti puolestaan maanantaina hylätä aiemmat päätöksensä rajoittaa neljän hiilivoimalaitoksensa tuotantoa.

- Ellemme eläisi nyt erikoista aikaa, emme milloinkaan tekisi näin, sanoi maan ilmastoministeri Rob Jetten.

Italian hallitus suunnittelee tiistaille kriisikokousta ja maan pääministeri Mario Draghi on määrännyt kaksi kaasutusyksikköä nesteytetyn maakaasun käyttöön. Lisäksi hän on ollut keskusteluyhteydessä Qatariin, Angolaan ja Algeriaan toiveenaan saada allekirjoitetuksi kaasuntoimitussopimuksia tässä epätoivoisessa tilanteessa.

EU yrittää hankkia luottamusta mutta huoli on suurta. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi maanantaina, että unioni suhtautuu tilanteeseen erittäin vakavasti mutta on samalla valmistautunut. Hän lisäsi vielä, että elämme vaikeita aikoja eivätkä ne näytä muuttuvan helpoimmiksi.

Likaisia sopimuksia siedetään Saksassa väliaikaisesti

Hiilen polton kiirehtiminen energian tarjonnan varmistamiseksi on symbolisesti vastenmielistä ilmastonmuutoksen hyvin tiedostaville eurooppalaisille. Silti harvat odottavat sen vievän EU:ta tai sen jäsenmaita kauas raiteiltaan yrityksissään leikata kasvihuonekaasupäästöjä.

Saksassa viranomaiset ovat järkkymättömästi sitä mieltä, että paluu hiileen jää lyhytaikaiseksi eikä vaaranna maan tavoitetta irtaantua hiilisähköstä vuoteen 2030 mennessä. Hiili toimii sähköntuotannon reservinä varmistamaan sitä, että voidaan pystyttää tarpeeksi kaasuvarastoja talven edellä. Ja kaiken aikaa liittohallitus suunnittelee puhtaan sähkön ripeää kasvattamista.    

Agora Energiewenden johtaja Simon Müller sanoo, että Venäjän hyökkäyssota on voimistanut uusiutuvien kannatusta Saksassa.

- Lisäkiirehtiminen tuo enemmän poliittista vääntöä, jota tarvitsemme uusiutuvien rakentamisen kiihdyttämiseksi, toteaa Müller. Saksan liittoparlamentti harkitsee parhaillaan 10 energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian toimenpidettä, joiden tärkeydestä kolmen puolueen hallitus on Müllerin mukaan hyvin yksimielinen.

Myös vihreät kansalaisjärjestöt suhtautuvat niihin toiveikkaasti. Saksassa ei ole mitään suunnitelmaa sen suhteen, että hiilen exit-päivämäärä asetettaisiin kyseenalaiseksi, Germanwatchin politiikkajohtaja Christoph Bals sanoo.

Mutta tarve muuttaa nopeasti suuntaa hiilen alasajossa nostattaa poliittisia jännitteitä. Berliinissä konservatiivinen oppositio läksytti Habeckia siitä, että tämä sallii hiilen käytön lisäämisen samaan aikaan, kun pitää kiinni Saksan kolmen jäljellä olevan ydinvoimalaitoksen sulkemisesta kuluvan vuoden loppuun mennessä.

- En ymmärrä, että vihreä ilmastoministeri pitää parempana lisähiilivoimaloiden käynnistämistä kuin hiilineutraalien ydinvoimalaitosten pitämistä käynnissä, kristillisdemokraattien Jens Spahn totesi televisiossa maanantaina. Ydinvoimaloiden sulkemispolitiikan alullepanija oli aikanaan liittokansleri Angela Merkel.

Myös Saksan hallituskoalitiossa podetaan stressiä

Vapaiden demokraattien (FDP) puoluesihteeri Bijan Djir-Sarai sanoo, että on tärkeää pitää kolme jäljellä olevaa ydinvoimalaa käynnissä vielä pitempään. Se on tosiasia, jota talousministeri ei voi noin vaan ohittaa, hän täsmentää.

Habeck myönsi nyt otettavan askeleen olevan "tabun rikkomista". Mutta hiili on hänestä silti parempi vaihtoehto kuin elvytettävä ydinvoima, koska muutos ydinvoimapolitiikassa vaikuttaisi vasta ensi vuoden lopulla — liian myöhään tulevaa talvea ajatellen. Häntä komppasi asiassa liittokansleri Olaf Scholz, joka sanoi maanantaina julkaistussa haastattelussa, että ydinvoima ei auta meitä nyt, eikä kahden seuraavan vuoden kuluessakaan – ja se on ratkaisevaa.

Poliittiset johtajat kehottavat kannattajiaan säästämään energiaa ja luopumaan kaasun käytöstä, kun hallitukset samaan aikaan pyrkivät saamaan varastoja täysiksi, jotta Eurooppa kestäisi Venäjän kaasukatkot. Viimeisenä keinona pohdiskellaan kaasun säännöstelyä.

Kaasuvarastojen tyhjentyminen johtaisi EU:n lähes varmasti taantumaan. Euroopan Keskuspankki varoitti jo, että euroalueen talous supistuu 1,7 prosenttia ensi vuonna, mikäli Venäjä sulkee kaasuhanat kokonaan. 

- Energian saantihäiriöt ja jonkinmoiset mahdollisuudet korvata nopeasti venäläiskaasun toimituksia muualta vaatisivat todennäköisesti säännöstelyä ja resurssien uudelleenjakoa, mikä johtaisi euroalueella tuotannon leikkauksiin, erityisesti energiaintensiivisillä aloilla. Mikäli näin tapahtuisi, keskuspankin mukaan EU:n talous toipuisi seuraavana vuonna.

Keskuspankilla on myös varoituksen sanansa Putinille. Venäjän talous huomioiden sitä odottaa vakava taantuma, ja tuotannon osalta vertausta voi hakea Neuvostoliiton romahduksesta 1990-luvun alussa.

#energia ja Eurooppa #kaasu
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Jari
Antakaa takas ne turbiinit mitkä olivat huollossa Kanadassa.... Sitten pitäs kaasun taas virrata normaalisti...... Tietysti jos sanktiot Venäjää vastaan tärkeämmät ni älkää sit antako.... Sit vaan palvellaan Euroopassa...