EU-komissio patistelee jäsenmaita aktiiviseen toimintaan

Verkkopaketti myllää sähkönjakelun

14.01.2026, kello 15:34

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Runsaasti puhdasta, edullista ja Euroopassa tuotettua energiaa — kansalaisille ja yrityksille. Tätä tavoittelee EU-komission toimenpideohjelma Grid Package. Se on suunnitelma eurooppalaisten energiaverkkojen kehittämiseksi. Samalla komissio patistelee jäsenmaita ja kantaverkkoyhtiöitä aktiivisempaan toimintaan.

Fossiilisten polttoaineiden osuus Euroopan unionin energiapaletissa on yhä liian korkea. Vuonna 2022 EU-maiden energian kokonaiskulutuksesta fossiilisilla polttoaineilla katettiin 70 prosenttia. Jäsenvaltioiden käyttämästä öljystä taas 98 prosenttia oli tuontitavaraa.

Samaan aikaan Euroopan unionin sisäinen energiayhteistyö on vasta lähtökuopissaan. Etenkin jäsenvaltioiden rajat ylittävien sähkö- ja energiaverkkojen kehittäminen on ollut hidasta.

Rajat ylittävät yhteydet ovat Euroopan unionin hierarkiassa PCI-hankkeita (Projects of Common Interest). Niihin investoimisen on laskettu tuottavan parhaimmillaan hyötyjä koko EU:n alueella tai vähintään alueellisesti. Ehkä juuri siksi ne ovat jääneet muita investointeja vähemmälle huomiolle. PCI-hankkeiden toteuttamisesta päätetään EU-komission ja jäsenvaltioiden kesken alueellisissa ryhmissä.

Tavoitteena on ollut jo pitkään EU:n jäsenmaiden energiayhteistyön tiivistäminen: todellisen eurooppalaisen energiayhteisön rakentaminen. Tämä tarkoittaa kansallisten energiajärjestelmien kehittämistä siten, että yhdessä ne muodostaisivat koko unionin kattavan toimivan kokonaisuuden.  Kun Euroopan yhteiset energiaresurssit ovat tehokkaassa hyötykäytössä, voidaan epävarmuuksia sietää paremmin.

Energiayhteistyössä sähkö- ja energiaverkkojen rooli korostuu — etenkin jäsenmaiden rajat ylittävien verkkojen painoarvo on suuri. EU-komissio linjaa energiaverkkoja koskevia tavoitteitaan Grid Package -toimenpideohjelmassa, joka julkaistiin 10.12.2025.

EU-komissio muistuttaa, että jäsenmaiden toimettomuus tai haluttomuus kehittää EU-alueen yhteistä energiainfrastruktuuria käy kalliiksi. EU-maat käyttivät pelkästään Euroopan ulkopuolelta tuotavien fossiilisten polttoaineiden hankintaan viime vuonna 375 miljardia euroa. Samalla yhteiset investoinnit uusiutuvaan energiaan ja sähköverkkoihin jäivät vaatimattomiksi.

Viime vuonna Euroopan unionin jäsenmaat investoivat uusiutuvaan energian ja energiaverkoihin vain 117 miljardia euroa. Kiina yksin käytti niihin 327 miljardia euroa.

— Tällä tavalla Euroopan unioni altistaa itsensä hintavaihteluille ja geopoliittisille riskeille, EU-komissio huomauttaa Grid Package -toimenpideohjelman johdannossa.

Sähköverkot kärkikastissa

EU-komission mielestä tilanne muuttuu, kunhan EU:n energiainfrastruktuuria vahvistetaan. Energiainfra on koko Euroopan selkäranka — etenkin sähköverkot. Hyvin toimivat sähköverkot siirtävät sähköä paikasta toiseen tehokkaasti ja mahdollistavat edullisen, puhtaan sähkön kuljettamiseen EU:n jokaiseen kolkkaan. Samalla Euroopan sähköistyminen saa vauhtia. Tämä tukee jo aikaisemmin hyväksytyn RePowerEU-ohjelman tavoitteita — nyt Euroopalla on mahdollisuus päästä kokonaan eroon venäläisestä energiasta.

Riittämätön energiajärjestelmän integraatio ja heikot investoinnit energiainfrastruktuuriin vaikuttavat suoraan yritysten ja kansalaisten energiakuluihin. Siksi sähkö maksaa EU-alueella jopa kolme kertaa enemmän kuin Yhdysvalloissa ja kaksi kertaa enemmän kuin Kiinassa. Niukoista energiavaroistaan tunnetussa Japanissakin sähkö on halvempaa.

Jos sähköverkkoihin ei nyt investoida, on vuonna 2040 EU-alueella 310 terawattituntia uusiutuvaa energiaa käyttämättömänä väärässä paikassa. Tämä tarkoittaa sitä, että sähköverkon puutteiden vuoksi puhdasta sähköä ei saada siirretyksi sinne, missä sille olisi kysyntää.

Asetelma toimii myös toiseen suuntaan. Sähköverkkoihin investoiminen ja markkinaintegraation syventäminen voivat tuoda vuosittain 40 miljardin euron säästöt EU:n alueella. EU-komission laskelmien mukaan rajat ylittävän sähkökaupan kasvattaminen 50 prosentilla voi lisätä EU:n bruttokansantuotteen kasvua 18 miljardilla vuoteen 2030 mennessä.

Tällä hetkellä rajat ylittäviä siirtoyhteyksiä pitäisi lisätä 88 gigawatilla vuoteen 2030 mennessä.

— Viiden miljardin euron investoinnit yhteisiin sähköverkkoihin vähentäisivät järjestelmäkustannuksia kahdeksalla miljardilla eurolla. Kolmen euron nettosäästö siis osoittaa verkkojen todellisen lisäarvon, EU-komissio huomauttaa.

Sähköverkkojen pullonkaulat riesana

EU-maiden kantaverkot rakennettiin aikoinaan kansallisista lähtökohdista. Koko unionin laajuinen yhteinen ja yhtenäinen sähköverkko on rakenteeltaan hyvinkin erilainen. Tällä hetkellä ongelmana ovat pullonkaulat EU-maiden rajoilla.

Rajoille kasautuneiden pullonkaulojen ongelmaa on yritetty ratkoa jo aikaisemmin TEN-E-asetuksen avulla. Se on edistänyt rajat ylittävien hankkeiden koordinointia ja kehittämistä. Vuoden 2014 jälkeen on toteutettu 124 PCI-hanketta, jotka edistävät EU:n sähköverkkojen käyttöä. Niitä on rahoitettu osittain EU:n kassasta.

EU-komission mielestä tähän mennessä tehdyt toimet eivät kuitenkaan riitä. Kansalliselle, alueelliselle ja EU-tasolle tarvitaan saumatonta yhteistyötä, jotta sähkönverkkojen käyttö voitaisiin optimoida ja jotta alueellisten verkkojen liittäminen yhteen voitaisiin varmistaa.

— Unionissa on siirryttävä rajat ylittävään energiainfrastruktuurin suunnitteluun. Se mahdollistaa sähkönsiirron tarpeiden vankemman tunnistaminen ja varmistaa sen, että investoinnit kohdistuvat oikein, komissio toteaa.

Grid Package -ohjelmaa tukemaan EU-komissio laatii seuraavien kahden vuoden aikana skenaarion, joka ottaa huomioon jäsenvaltioiden tekemät suunnitelmat ja EU:n omat energia- ja ilmastotavoitteet. Skenaarion avulla konkreettiset infrastruktuuritarpeet on helpompi tunnistaa.

Jyräävätkö kansalliset edut?

Sähköverkkojen suunnittelussa kansallisten etujen yhdistäminen eurooppalaisia yhteismarkkinoita palveleviin etuihin voi joskus ajautua törmäyskurssille. Pohjoismaat on tästä hyvä esimerkki. Yhteispohjoismaisten markkinoiden ongelma on ollut jo pitkään sähkönsiirron rajoitukset Ruotsissa pohjois-eteläsuunnassa. Ongelma voitaisiin ratkaista poistamalla Ruotsin kantaverkon sisäiset pullonkaulat. Tämä palvelisi kaikki pohjoismaisia toimijoita ja yhteispohjoismaisia markkinoita.

Kollektiivisista hyödyistä huolimatta suomalaiset ja norjalaiset eivät ole innostuneita investoimaan Ruotsin kantaverkkoon. Jos ruotsalaiset eivät itse tartu ongelmaan, jää se ratkaisematta. Aikoinaan ratkaisuksi ehdotettiin yhteispohjoismaista kantaverkkoyhtiötä, joka voisi kehittää verkkoja kansallisista intresseistä riippumattomasti.

EU-komission mielestä kansallisen ja eurooppalaisen suunnittelun vahvempi koordinointi on tarpeen, jotta yhteiset edut eivät jäisi kansallisten etujen jalkoihin. Tulevaisuudessa EU-komissio aikoo puuttua ainakin rajat ylittävien hankkeiden toteuttamiseen, mikäli jäsenmaat ja kansalliset kantaverkkoyhtiöt jäävät jahkailemaan tarpeellisiksi todettujen hankkeiden toteuttamisessa.

— Myös alueellisten jakeluverkkojen suunnittelun pitäisi olla paremmin koordinoitua kantaverkkojen suunnittelun kanssa. Lisäksi sähköä käyttävät kansalaiset ja teollisuus olisi osallistettava, jotta sähköverkot pystyisivät paremmin vastaamaan kasvavaan kysyntään, komissio toteaa.

Lisää tehokkuutta sähköverkkojen käyttöön

Olemassa olevien sähköverkkojen käytön tehostaminen on yhtä tärkeää kuin uuteen investoiminen. Älyteknologia, digitaalisuuden edistäminen ja uusien keksintöjen käyttöönotto lisäävät tehokkuutta.

EU-komissio laskee, että sähköverkkoa tehostavien teknologioiden suosiminen voi lisätä EU-alueen sähköverkkojen kokonaiskapasiteettia 20–40 prosentilla vuoteen 2040 mennessä. Samalla sähköverkkojen käytön kustannuksista leikkaantuisi 35 prosenttia. Siksi EU-komissio esittää, että uuden teknologian käytön periaatteet vakiinnutetaan sähköverkkojen suunnitteluun ja käyttöön kaikkialla EU:ssa.

Sähköverkkojen digitalisaatiota EU-komissio haluaa edistää erityisen tiekartan avulla. Se sisältäisi strategiset periaatteet energia-alalle soveltuvan tekoälyn ja digitalisaation käytöstä. Tekoälystä saattaisi olla apua etenkin sähkömarkkinoiden suurten hintavaihteluiden torjuntaan, komissio pohtii.

EU-komission mielestä sähkönkäyttäjien ja sähköntuottajien pääsy verkkoon on hankaloitunut joissakin jäsenmaissa. Tätäkin ongelmaa voidaan helpottaa uuden tekniikan avulla.

Tarpeiden tunnistaminen ei riitä

Euroopan sähköverkoissa on selviä puutteita — investointitarpeet osataan tunnistaa, mutta tämä ei vielä riitä. Jostain syystä rakentaminen kerta toisensa jälkeen viivästyy, vaikka toteuttamisen tärkeys olisi tiedostettu.

EU-komissio on listannut joukon ilmiöitä, jotka hidastavat sähköverkkoinvestointeja. Pitkät lupamenettelyt, suuren yleisön nihkeä suhtautuminen uusiin energiainfrastruktuurihankkeisiin, rahoitusvaikeudet ja kustannusten jakamisen hankaluus useamman eri jäsenmaan kesken olisi osattava ratkaista.

Hidas lupien käsittely oli merkittävin este 26 prosentissa hankkeista vuonna 2023 — hankkeiden aloittaminen viivästyi keskimäärin 12 kuukaudella. Koko hankkeen aikataulusta pelkästään lupien käsittely saattoi haukata yli puolet ajasta.

Sähkönsiirtoverkkojen rakentamista koskevien lupien käsittely vie keskimäärin viisi vuotta. Rajat ylittävien siirtoyhteyksien käsittely reilut neljä vuotta.

Uusiutuvaa energia koskevien hankkeiden lupien käsittely on keskimäärin yhdeksän vuoden savotta. Joissakin jäsenmaissa lupia käsitellään siis reilusti pidempään, koska EU-komissio on laskenut vain keskiarvot. Energiavarastoja koskevat luvat läpäisevät viranomaisten käsittelyn 1–7 vuodessa. Sähköautojen latausasemien rakentamiseen päästään keskimäärin kahdessa vuodessa.

Uusiutuvaa energiaa koskevien hankkeiden luvitusta on viime vuosina nopeutettu useamman kerran mm. uusiutuvan energian käyttöä koskevan direktiivin päivittämisen yhteydessä. Tästä huolimatta lupien käsittely vie yhä komission mielestä liikaa aikaa.

Ympäristöarviointi ja uudet luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi säädetyt arviointivelvoitteet ovat komission mielestä tarpeellisia, mutta menetelmät niiden toteamiseksi ovat liian kankeita — etenkin silloin, kun hankkeiden ympäristövaikutukset ovat vähäiset. EU-komission tavoitteena on luoda arviointeja varten EU-tasoinen kehys, joka yksinkertaistaisi ja nopeuttaisi lupien käsittelyä kaikilla energia-alan sektoreilla.

Komissio haluaisi rajoittaa lupaprosessien keston useimmissa tapauksissa enintään kahteen vuoteen ja monimutkaisemmissa tapauksissa kolmeen vuoteen.

Kansalaisten luottamus ansaittava

Kun kansalaiset voivat osallistua energiainfrastruktuurihankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen, lisääntyy kansalaisten luottamus. Tämä vähentää valitusten määrää ja nopeuttaa lupien käsittelyä.

Komissio huomauttaa, että uusiutuvan energian hankkeista saatavia hyötyjä olisi jaettava paikalliselle väestölle — esimerkiksi energiaosuuskunnille. Tämä lisäisi hankkeiden hyväksyttävyyttä.

Energiahankkeiden rakentaminen työllistää osaajia, mutta työvoimapulakin voi olla joillakin alueille mahdollinen. EU-komissio pohtii myös sitä, onko Euroopassa riittävästi sähköverkkoteknologiaa tai sähköverkkokomponentteja valmistavaa teollisuutta. Riittääkö nykyinen tuotantokapasiteetti vastaamaan kysyntään?

Sähköverkkoihin tarvittavat investoinnit rahoitetaan EU-maissa pääosin sähköverkkoa käyttäviltä asiakkailta kerättävillä siirtomaksuilla, eli verkkopalvelumaksuilla. EU-komissio laskee, että vuoteen 2040 mennessä EU-alueella on investoitava energiaverkkoihin 1200 miljardia.

Komissio epäilee, että investointien kattaminen nykyisellä rahoitusmallilla johtaa entistä korkeampiin siirtohintoihin. Siksi investointeja varten tarvitaan uudenlaista rahoitusta.

— Verkkotariffien soveltuvuutta on tutkittava tarkasti. Samalla on kehitettävä uusia yksityisiä rahoitusmalleja. Osa pullonkaulamaksuista voitaisiin käyttää verkkoinvestointeihin. Avoimuuden lisääminen sähköverkkoihin liittyvässä rahoituksessa lisää luottamusta ja ymmärrystä, komissio toteaa.

Komissio toteaa, että Euroopan unioni voi lisätä energiainfrastruktuuriin kohdistettua rahoitustukea. Unionin rahoitus ei kuitenkaan yksi riitä. EU:n tukirahoitusta voidaan käyttää myös yksityisen rahoituksen riskien liudentamiseen.

Mikä lisäisi energiaturvallisuutta?

Itämerellä sattuneet kaapeleiden vaurioitumiset osoittavat rajat ylittävien yhteyksien haavoittuvuuden. Tahallisten tai tahattomien vahinkojen lisäksi ympäristöön ja ilmastoon liittyvät tapahtumat voivat aiheuttaa riskejä.

Grid Package sisältää myös fyysiseen turvallisuuteen ja kyberturvallisuuteen liittyviä huomioita. EU-komission mielestä turvallisuus on muistettava jo suunnitteluvaiheessa. Läpinäkyvyys energiainfrastruktuurin omistuksissa taas vähentää riippuvuutta EU:n ulkopuolisista toimijoista.

#energia ja Eurooppa #sähköverkot