Blogit

Omakynä Antti Kohopää

Euroopan kirjat ovat sekaisin

14.11.2022, kello 10:22

Saksa kertoi viime viikolla käyttävänsä 200 miljardia valtion rahaa energiakriisin hoitoon. Alle...

Omakynä Marja Rankila

Ilman vesivoimaa energiakriisistä ei selvitä

14.11.2022, kello 10:16

Vesivoiman rooli sähköjärjestelmän näkökulmasta on muuttumassa, mutta sen merkitys ei ole...

Omakynä Petra Pynnönen

Energiasektorin digitalisaatio kiihtyy

27.10.2022, kello 13:43

Energia-alan digitalisaatiossa otettiin uusi askel, kun EU-komissio julkaisi tiedonannon muodossa...

Eurokansanedustaja Henna Virkkunen:

Vihreä siirtymä vauhdittuu ja voimistuu

19.10.2022, kello 17:01

Teksti Petri Sallinen | Kuva Lehtikuva Oyj

Vihreä siirtymä vauhdittuu ja voimistuu

Venäjän sotatoimet Ukrainassa ja energiahintakriisi eivätpysäytä Euroopan vihreää siirtymää. Kokoomuksen eurokansanedustaja Henna Virkkusen mielestä kehitys päinvastoin vahvistuu etenkin Itä-Euroopassa. Tosin lähitulevaisuudessa Eurooppa joutuu ottamaan muutaman askeleen taaksepäin.

Energiahintakriisi hidastaa hetkeksi vihreän siirtymän vauhtia.

— Keski-Euroopassa kivihiilen käyttö kasvaa ja Suomessa turpeen käyttöä jatketaan. Tämä on kuitenkin vain tilapäinen ilmiö, jonka avulla ratkaistaan lähiajan akuutit ongelmat, Virkkunen toteaa.

Virkkusen mielestä EU-maiden suhtautuminen vihreään siirtymään muuttui nopeasti. Venäjän hyökkäys ja energiahintakriisi vauhdittivat muutosta. Nyt vihreä siirtymä nähdään mahdollisuutena päästä eroon fossiilisten polttoaineiden käytöstä — etenkin venäläisestä fossiilitaloudesta.

— Vihreä siirtymä vauhdittuu ja voimistuu. Samalla Euroopan unionin energiapolitiikka yhtenäistyy, kun aikaisemmin vihreään siirtymään epäilevästi suhtautuvat maat lähtevät tosissaan mukaan.

— Monet ovat huomanneet, että vihreä siirtymä on keino parantaa EU-maiden energiaomavaraisuutta.

Virkkunen muistuttaa, että tähän mennessä Euroopan unioni on onnistunut ilmasto- ja energiapolitiikassaan melko hyvin. Päästövähennystavoitteet ovat toteutuneet ja uusiutuvan energian määrää on kasvanut. Vaikka energiatehokkuuden parantamisessa ei vielä ole täysin onnistuttu, on siihenkin odotettavissa muutoksia.

Kaikki asiat eivät ole kuitenkaan onnistuneet. Energian tuontiriippuvuuden vähentämisessä Euroopan unioni on epäonnistunut.

— Riippuvuus tuontienergiasta ja etenkin venäläisestä fossiilienergiasta on päinvastoin kasvanut, Virkkunen huomauttaa.

Euroopan unioni kuvitteli liian pitkään, että energiatuotteiden vienti olisi Venäjälle taloudellisesti niin tärkeä asia, että riippuvuussuhteen avulla Venäjä saataisiin mukaan eurooppalaiseen kehitykseen. Samasta syystä Venäjään kohdistetut taloudelliset ja poliittiset pakotteet jäivät vuonna 2014 Krimin miehityksen jälkeen vaatimattomiksi.

— Tuolloin ei uskottu, että Venäjä käyttäisi energiaa poliittisena aseena. Myös tuontienergiaan liittyviä riskejä vähäteltiin Euroopassa.

Nyt venäläisestä tuontienergiasta irtautuminen toteutuu pakon edessä väkivaltaisesti ja kivuliaasti.

— Samaa ei saa toistaa Kiinan kanssa, kun Euroopan unioni panostaa vihreään siirtymään.

Virkkunen muistuttaa, että Kiina on maailman johtava maa aurinkopaneeleiden, akkujen ja tuulivoimalaisten komponenttien valmistuksessa. Nyt olisi ymmärrettävä vahvistaa eurooppalaisia arvoketjuja, jotta vihreä siirtymä ei johtaisi uuteen riippuvuuteen.

— Onneksi Euroopan unionissa tutkitaan tarkasti kolmansista maista Euroopan unionin alueelle pyrkivät investoinnit — etenkin silloin, kun ne kohdistuvat kriittiseen infrastruktuuriin.

Pirstaloituvatko markkinat?

Euroopan unionin jäsenmaat käyttävät toisistaan poikkeavia kansallisia keinoja energiahintakriisin taklaamiseen. Syinä ovat erot maiden välisissä energiajärjestelmissä, mutta myös erilaiset poliittiset painotukset. Usein vastakkain ovat valtiojohtoiset tuet ja markkinaehtoiset ratkaisut.

— Pienempi osa EU:n jäsenmaista luottaa markkinoiden korjaavan tilanteen. Enemmistö taas haluaisi puuttua poliittisesti esimerkiksi päästökaupan ja sähkömarkkinoiden toimintaan, Virkkunen kertoo.

Virkkunen huomauttaa, että sähkömarkkinat tai päästökauppa eivät ole juurisyy energian korkeaan hintaan. Siksi ongelmat eivät ratkea markkinamekanismeihin puuttumalla.

— Energia on kallista, koska kysyntä ylittää jatkuvasti tarjonnan. Kysynnän leikkaaminen, eli energian säästäminen, on ainoa nopea keino painaa energian hintaa alaspäin. Toinen keino olisi lisätä tarjontaa, mutta uusien voimalaitosten rakentaminen on huomattavasti säästämistä hitaampi tapa.

Toisistaan poikkeavat kansalliset ratkaisukeinot pirstaloivat kuitenkin yhteisiä eurooppalaisia energiamarkkinoita.

— Tämä asettaa markkinoilla toimivat yritykset eriarvoiseen asemaan, kun EU-maiden käytännöt poikkeavat toisistaan, Virkkunen huomauttaa.

Pohjalla rakenteelliset ongelmat

Euroopassa sähkönkäyttöön liittyy ”rakenteellisia ongelmia”. Tämä tarkoittaa sitä, että sähköä käytetään liian suuria määriä väärään vuorokaudenaikaan. Tällöin syntyy kulutushuippuja, jolloin voimalaitostehoa tarvitaan hirveästi — enemmän kuin on saatavilla.

Kulutushuippujen tasaaminen helpottaisi tilannetta — ja painaisi sähkön hintaa alas. Tämä edellyttää kuitenkin muutoksia kansalaisten ja yritysten käyttäytymisessä. Sähköä pitäisi käyttää tasaisesti ympäri vuorokauden.

Suomessa esimerkiksi saunominen ja ruuanlaitto työpäivän jälkeen aiheuttavat tyypillisimmät kulutushuiput. Yhdessä kylmien talvipäivien sähkölämmityksen kanssa hetkellinen kulutus kipuaa kohtia pilviä.

Arkisia toimia porrastamalla ja ohjaamalla kotien sähkönkäyttöä älyteknologian avulla voidaan kulutushuippuja kuitenkin leikata. Samalla periaatteella osa sähköä paljon käyttävistä yrityksistä on siirtänyt tuotantoaan kokonaan yöaikaan. Yön hiljaisina tunteina sähkön hinta saattaa painua lähelle nollaa.

Eurooppalaisten sähköverkkojen kehittäminen palvelemaan paremmin yhteisten sähkömarkkinoiden tarpeita on Virkkusen mielestä myös asia, johon pitäisi paneutua tosissaan.

— Etenkin maiden välisiä siirtoyhteyksiä tarvitaan lisää. Tämä ei koske pelkästään sähköverkkoja, vaan kaasuverkkoja on kehitettävä samalla periaatteella. Euroopan energiaverkot eivät ole rakenteellisesti parhaat mahdolliset.

Ydinvoima sodan näkökulmasta

Ydinvoima on sähköntuotantomuoto, johon suhtaudutaan muita tuotantomuotoja suuremmalla tunteella. Suomessa ydinvoima-asenteet ovat pehmentyneet sitä mukaa, kun päästöjen vähentäminen vaikeutuu. Keski-Euroopassa ydinvoima sen sijaan jakaa yhä voimakkaasti kansalaisten, poliitikkojen ja EU-maiden näkemyksiä. Tämän tietää kokoomuksen eurokansanedustaja Henna Virkkunen.

— Euroopan parlamentissa on äänekäs ydinvoiman vastustajien ryhmä. EU:n jäsenmaista esimerkiksi Itävalta suhtautuu hyvin kriittisesti ydinvoiman käyttöön.

Virkkunen kertoo, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti ydinvoima-asenteita monissa maissa. Esimerkiksi Hollanti aikoo rakentaa uusia ydinvoimalaitoksia ja Belgia jatkaa ydinvoiman käyttöä aikaisemmista lopettamispäätöksistä huolimatta.

— Ranskan presidentti Emmanuel Macron lupasi vaalikampanjassaan 14 uutta ydinvoimalaitosta Ranskaan. Tämä tosin saattoi olla pelkkää vaalipuhetta.

Sotilaallinen toiminta Ukrainassa Zaporižžjan ydinvoimalaitoksen nurkilla herätti kuitenkin levottomuutta. Minkälaisia riskejä sota ja piittaamaton sotilaallinen toiminta ydinvoimalaitosten liepeillä voi aiheuttaa?

Virkkunen ei ole havainnut tämäntyyppistä keskustelua Keski-Euroopassa. Ydinvoiman riskit kyllä tunnetaan ja tunnustetaan, mutta niihin voidaan vastata vastuullisella toiminnalla.

— Uudenlaista varautumista kuitenkin tarvitaan esimerkiksi tilanteissa, jolloin kuivuus rajoittaa jäähdytysvesien saantia. Näinhän kävi viime kesänä Ranskassa.

Virkkunen haluaa välttää nopeita ja harkitsemattomia päätöksiä — sellaisia, joita Saksa teki Fukushiman ydinvoimalaitosonnettomuuden jälkeen.

— Nyt Saksan ydinvoimalaitosten tuottamalla sähköllä voitaisiin helpottaa energiakriisin aiheuttamia ongelmia.

 

Hätiköityjä päätöksiä?

Poliittiset päättäjät Euroopan unionissa ja sen jäsenmaissa ovat nyt tiukan paikan edessä. Paine ”tehdä jotain” kasvaa, kun energiasta riippuvaisten kansalaisten ja yritysten ahdinko lisääntyy. Voidaanko tällaisessa tilanteessa tehdä harkitsemattomia päätöksiä, joiden vaikutukset voivat olla arvaamattomia?

— Kun julkista rahaa käytetään, pitäisi miettiä missä kohteissa rahalle saadaan paras vastine. Energiatehokkuuden parantaminen on yksi parhaista kohteista. Esimerkiksi kiinteistöjen korjausrakentaminen tuottaa pysyviä hyötyjä, jotka ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen, Virkkunen toteaa.

Virkkujen haluaa vältellä erityisesti sellaisia toimia, jotka hidastavat investointeja uuteen energiantuotantokapasiteettiin.

— Hintakattojen asettaminen ja energiayhtiöille kohdistetut ylimääräiset verot saattavat vaikuttaa äkkiseltään hyviltä ratkaisuilta, mutta niiden vaikutukset ovat monesti negatiivisia. Tosin lopputulokseen vaikuttaa myös se, millaisessa kunnossa päätöksiä miettivän maan energiajärjestelmä on.

Suoran sähkölämmityksen loppu häämöttää

Energiahintakriisi vaikuttaa myös siihen, minkälaisia lämmitysratkaisuita tulevaisuuden taloihin rakennetaan. Suora sähkölämmitys käy energiahintakriisin aikana kalliiksi, mikä vaikuttaa haluihin rakentaa sähkölämmityksiä tulevaisuudessa.

Virkkunen kertoo, miten EU-komissio on jo innostunut ohjaamaan kiinteistöjen rakentamista. Komissio ehdottaa, että kaikkiin uusiin kiinteistöihin asennettaisiin aurinkopaneelit. Tämä varmistettaisiin lainsäädännön avulla. Ajatuksena on, että aurinkopaneeleiden käyttö vähentää tarvetta ostaa sähköä verkosta. Investoinnin kannattavuus paranee, kun ylimääräinen paneeleilla tuotettu sähkö voidaan myydä sähköverkkoon.

— Tällä hetkellä sähkölämmitteisten omakotitalojen asukkaat ovat kiinnostuneita lämmitysmuodoista, jotka käyttävät nykyistä vähemmän sähköä. Juuri siksi lämpöpumppujen ja aurinkopaneeleiden kysyntä on kasvanut.

Virkkusen mielestä lainsäädännön ei kuitenkaan tarvitse olla pakottavaa ja tai niin yksityiskohtaista kuin mitä EU-komissio ehdottaa.

— Kun tekniset ja kaupalliset ratkaisut ovat toimivia, ohjaavat ne kansalaisia tehokkaampaan energiankäyttöön ilman pakottavaa lainsäädäntöä.

Suomessa hallitus antoi kunnallisille energiayhtiöille ”suosituksen pitäytyä maltillisissa korotuksissa”. Onko eurooppalaisessa keskustelussa havaittavissa samankaltaisia moraalisia ulottuvuuksia?

Virkkusen mukaan samat aiheet toistuvat eurooppalaisessakin keskustelussa. Energia on kaikille välttämätön perushyödyke ja siksi esimerkiksi Saksassa kotitalouksille myytävän kaasun hintaa säännöstellään.

— Moraalisen ulottuvuuden korostaminen saattaa toimia sellaisten energiayhtiöiden osalta, joilla on paljon omaa sähköntuotantoa. Silti monet sähkön vähittäismyyjät joutuvat ostamaan tukkusähkönsä markkinoilta markkinahinnalla. Kaikkien energiayhtiöiden on kuitenkin pidettävä kannattavuudestaan huolta myös vaikeina aikoina.

#energia ja Eurooppa #energiapolitiikka
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Jorma Väkiparta
EU teki virheen avatessaan sähkömarkkinat siten, että myydään pelkkää sähköenergiaa. Tehon saatavuudesta ovat huolissaan vain kantaverkkoyhtiöt. Lähivuosina sähkön pörssihinta tulee vaihtelemaan paljon, koska aina ei tuule eikä paista.

Pidemmällä aikavälillä on luotava mekanismi, että huippu- ja varatehoon kannattaa energiayhtiöiden investoida. Siihenhän voisi käyttää jatkuvasti sisällä olevia vakuus maksuja. Mihin Nordpool ja NASDAQ sijoittaa ne nykyisin?