Sähkökaupan korjaussarjat, osa 4

Windfall — voimalaitokset verolle?

06.09.2022, kello 10:38

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Windfall — voimalaitokset verolle?

Windfall on ylimääräinen vero. Ideana on jakaa sähköyhtiöiltä kerättyjä verotuottoja kalliista sähköstä kärsiville kansalaisille. Millä tavalla windfall-vero vaikuttaa sähköyhtiöihin ja kansalaisiin?

Windfall-vero ei ole uusi keksintö. ”Tuulentuomien voittojen” tai ”ilman yrityksen omia ansioita syntyneen” hyvän tuloksen verottamista ehdotettiin Suomessa jo vuonna 2008. Tuolloin päästökauppa nosti fossiilisella energialla tuotetun sähkön hintaa markkinoilla. Samassa imussa päästöttömillä ydinvoimalla ja vesivoimalla tuotetun sähkön hinta nousi. Kun ydinsähkön ja vesisähkön kannattavuus loikkasi, tekivät voimayhtiöt reilusti aikaisempaa parempaa tulosta.

Monen mielestä tällainen tulos syntyy ”ansiottomasti” — ilman yritysten omia investointeja tai strategista osaamista. Siksi vuonna 2008 ehdotettiin, että ennen vuotta 1998 rakennettujen ydin- ja vesivoimalaitosten tulosta verotettaisiin ylimääräisellä windfall-verolla. Sen laskettiin tuovan valtiolle 300 miljoonaa euroa uusia tuloja vuosittain. Vero ei kuitenkaan toteutunut, koska sen ymmärrettiin hillitsevän voimayhtiöiden haluja investoida päästöttömään sähköntuotantoon. Samantapainen windfall-vero oli eduskunnan käsittelyssä myös vuonna 2013, mutta silloinkaan sitä ei hyväksytty.

Nyt hallitus päätti budjettiriihen yhteydessä ryhtyä valmistelemaan windfall-veroa. Toistaiseksi hallituksella ei ole esittää mallia siitä, miten verotus toimii tai mihin se kohdistetaan. Windfall-verojen vaikutukset ovat kuitenkin samankaltaisia kuin ennenkin.Hall Tämän tietää Energiateollisuus ry:n veroasiantuntija Sampo Seppänen.

— Jos windfall-veron vaikutuksia pitäisi punnita juuri nyt, on esimerkit haettava menneisyydestä. Silloin se oli voimalaitosvero, joka kohdistui ydinvoimaan ja vesivoimaan. Yleensä windfall-veroilla tarkoitetaan ylimääräistä sähköntuotannon verottamista.

— Windfall-vero ei alenna markkinasähkön hintaa, vaan päinvastoin nostaa sitä, huomauttaa Energiateollisuus ry:n veroasiantuntija Sampo Seppänen.

Veroja käytetään jonkin verran

Euroopan unionin jäsenmaista Espanja, Italia, Romania ja Kreikka ovat ottaneet käyttöön windfall-veron kaltaisia keinoja. Iso-Britannia taas rokottaa ylimääräisellä verolla Pohjanmerellä toimivien öljy- ja kaasuyhtiöiden tuloksia. Kansalliset ratkaisut eroavat toisistaan, koska jäsenmaat saavat itsenäisesti päättää veropolitiikastaan.

EU-komissio ei vastusta windfall-verojen käyttöä. Komission näkemyksen mukaan windfall-veroa voi käyttää kriisitilanteissa, mutta ainoastaan määräaikaisena ratkaisuna. Riskinä on, että ylimääräinen vero vähentää sähköyhtiöiden haluja ja kykyä investoida uusiutuvaan energian perustuvaan sähköntuotantoon.

Seppänen huomauttaa, että Suomen oloissa windfall-vero on monimutkainen ja että verojen kohdentaminen on vaikeaa.

— Veroa ei voi asettaa mielivaltaisesti esimerkiksi yhtiöiden tulojen perusteella. Se on myös hyvä muistaa, että kun yritysten tulokset kasvavat, maksavat ne enemmän valtiolle yhteisöveroja.

Käytössä olevien sähköntuotantomuotojen erilaisuus ja sopimukselliset erot lisäävät haasteita.

— Osa voimalaitoksista tuottaa sähköä PPA-sopimuksilla, jolloin laitoksen tuottama sähkö toimitetaan ostajalle etukäteen sovitulla hinnalla vuosiksi eteenpäin. Mankala-yhtiöt toimivat samantapaisella periaatteella, kun ne tuottavat sähköä omakustannehintaan osakkailleen.

Mankala-yhtiöiden tuottaman sähkön hintaan tai PPA-sopimusten sähkön hintaan markkinahinnan muutokset eivät vaikuta. Siksi sähkömarkkinatapahtumilla ei ole suurta vaikutusta näiden yhtiöiden tulokseen. Ylimääräinen voimalaitoksiin kohdistettu windfall-vero siirtyisi uutena kustannuksena omakustanteisen sähkön hintaan. Samalla energiaintensiivisen teollisuus kilpailukyky heikkenee, koska moni yritys on omistajana Mankala-yhtiöissä.

— Windfall-vero ei alenna sähkön hintaa, vaan nostaa sitä, Seppänen huomauttaa.

Sama pätee sähkön markkinahintaan: windfall ei laske kotitalouksien sähkön hintaa. Kotiovella windfall-vero voi näkyä ainoastaan silloin, jos valtio käyttää verojen tuottoja helpottamaan kansalaisten ahdinkoa kallistuneen sähkön oloissa. Pidemmällä aikajänteellä veron haitat näkyvät kuitenkin myös kuluttajien kukkarossa.

Investointiepävarmuus nousee

Kovin moni EU-maa ei ole ottamassa windfall-veroja työkalupakkiinsa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö jotain vastaavaa voisi tapahtua Euroopan unionin tasolla. Tästä huolimatta verot leikkaavat yhtiöiden kassavirtoja ja kykyä investoida uuteen tuotantoon koko EU:n alueella. Kassavirtoja tarvitaan, kun vakuusmaksuihin on sidottava entistää suurempia summia rahaa. Pääomia tarvitaan myös uusien voimalaitosten rakentamiseen.

— Tällä hetkellä sähkömarkkinoiden ongelma on tarjonnan niukkuus. Se ylläpitää korkeita hintoja. Uusien verojen kehittely on kuitenkin negatiivinen viesti, joka ei innosta uuteen tuotantoon, vaikka juuri sitä markkinoilla tarvitaan. Investoinnit ennen kaikkea päästöttömään sähköntuotantoon ovat tie kohti vakaampia sähkömarkkinoita ja kohtuuhintaista energiaa, Seppänen huomauttaa.

#energiatalous #energiaverotus
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Paavo
Lisäyksenä edelliseen kommenttiin. Rajasiirtomaksu (tullimaksu) voitaisiin kohdistaa kantaverkkoyhtiön sijasta myös alueelle. Silloin esim. paljon tuulivoimaloita salliva alue saisi korvausta rajasiirtomaksujen kautta. Aluetta ikään kuin palkittaisiin jos se tuottaa edullista sähköä yli oman tarpeen.
Paavo
Voisiko nykyisessä tilanteessa rajasiirtomaksut alentaa hintoja useimmilla alueilla? Kalliit hinnat olisivat vain siellä, jossa kalliit tuotantotavat ovat oikeasti käytössä. Annan esimerkin. Tällä hetkellä Pohjois-Ruotsissa hinta on 109e, mutta Tukholman alueella 293e, josta se tulee myös Suomeen. Samoin Etelä-Ruotsissa on 293e ja ilmeisesti Saksassa. Nyt jos jokaisen alueen rajalla olisi esim. 20e rajasiirtomaksu niin Etelä-Ruotsin hinta putoaisi 273e (Saksassa kallein tuotanto 293, Ruotsista kannattaa viedä Saksaan vain jos Ruotsin hinta 20e halvempi kuin Saksassa). Tukholman alueen hinta olisi vastaavasti 253e. Vastaavasti Suomen hinta olisi 273e. Tämän kaltainen systeemi leikkaisi automaattisesti nk. windfall voittoja. Rajasiirtomaksut voisivat mennä kantaverkkoyhtiöille. Nehän ne mahdollistavat sähkön siirtämisen alueelta toiselle.
Jouko
Olisi ihan älytöntä hyödyntää sähköpörssin järjetöntä valuvirhettä valtion jo nykyisinkin korkean verotusasteen edelleen nostamiseen. Pitäisi korjata sähköpörssi toimimaan niin, että kultakin toimittajalta sähkö ostetaan sillä hinnalla kun tarjoaja sitä tarjoaa. Ja sähkön myyntihinta laskettaisiin tarjonnan määräpainoitetun keskihinnan mukaan. Tällöin sähkönkäyttäjät eivät joutuisi maksamaan sähköstä liikaa, eikä windfall voittoja syntyisi.