Sähkönkäyttö kääntyi hieman yllättäen kasvuun lokakuussa

Kaukolämmön sähköistyminen näkyy

20.11.2023, kello 12:54

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Sähköistyvä kaukolämmöntuotanto lisää sähkönkäyttöä Suomessa. Muuta selitystä lokakuussa tapahtuneelle reilulle sähkönkäytön kasvulle ei ole. Lokakuussa teollisuus käytti ennätyksellisen vähän sähköä.

Lokakuussa Suomi käytti sähköä 7004 gigawattituntia. Tämä on 6,6 prosenttia enemmän kuin viime vuoden lokakuussa.

Suomalainen sähkönkäyttö jakaantuu suhteellisen tasaisesti teollisuuden ja muun sähkönkäytön kesken. Muu sähkönkäyttö on massiivinen kakku, joka sisältää erittelemättöminä kotitalouksien, sähköisen liikenteen, maanviljelyn ja palvelusektorin sähkönkäytön. Uutena suurena yksittäisenä käyttökohteena kakkuun on ilmaantunut sähkökattiloilla tuotettu kaukolämpö.

Teollisuus käytti lokakuun aikana sähköä 2760 gigawattituntia — muun Suomen kulutus oli 4243 gigawattituntia. Viime vuoden lokakuuhun verrattuna teollisuus käytti sähköä 8,1 prosenttia vähemmän, mutta muu Suomi käytti 19 prosenttia enemmän.

Teollisuuden ulkopuolisen sähkönkäytön kasvu selittyy pitkälti sillä, että yhä useampi kaukolämpöyhtiö tuottaa lämpöä sähkökattilalla. Sähkökattiloiden yleistyminen on uusi ilmiö suomalaisessa energiakentässä. Tähän kannustavat pörssisähkön suuret hintavaihtelut. Kun tuulivoimalaitosten määrä kasvaa, on pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla yhä useammin sellaisia hetkiä, jolloin sähkö ei maksa mitään tai se maksaa hyvin vähän.

Halvan sähkön hetkinä kaukolämpöverkkojen vesiä kannattaa lämmittää edullisella sähköllä. Kuumaa vettä voidaan varastoida lämpöakkuihin ja lämpövarastoihin, joista lämpöä annostellaan kaukolämpöverkkoihin, kun kiinteistöjen lämmitystarve kasvaa.

Yksinkertaista ja perinteistä tekniikkaa

Sähkökattila on kuin suuri vedenkeitin ja sen yhteyteen rakennettu lämpövarasto on kuin termospullo. Energiayhtiöt ovat omistaneet sähkökattiloita jo vuosikymmenet. Takavuosina sähkökattiloita käytettiin lähinnä turvaamaan lämmönsaanti poikkeusoloissa. Muutokset sähkömarkkinoilla ovat parantaneet vanhojenkin sähkökattiloiden kilpailukykyä, vaikka moni vanha sähkökattila on jo ehditty purkaa.

Suomeen on rakenteilla kymmeniä sähkökattiloita. Niiden tehot vaihtelevat muutamasta kymmenestä megawatista yli kahteensataan megawattiin. Ei siis ihme, että vesien keittäminen näkyy lopulta myös sähkötilastoissa. Toivottavasti tilastonörtit kehittävät tavan erotella sähkökattiloiden kulutuksen muusta massasta, jotta sähkökattiloiden kulutusta voisi seurata erillisenä.

Sähkökattiloita on rakennettu tai on rakenteilla ainakin Helsingissä, Espoossa, Lahdessa, Turussa, Tampereella, Oulussa, Seinäjoella, Vaasassa ja Hyvinkäällä.

Sähkökattiloiden käyttö kaukolämmöntuotannossa laskee myös hiilidioksidipäästöjä. Päästöttömällä sähköllä toimiva sähkökattila korvaa polttamiseen perustuvia lämmöntuotantomenetelmiä. Sähkömarkkinoiden toiminnan kannalta sähkökattiloiden käyttö lisää sähkönkysyntää ja loiventaa sähkön hintavaihtelua.

Sähköntuonti laskussa

Sähköä tuotiin kuukauden aikana Suomeen 835 gigawattituntia. Eniten sähköä tuotiin Ruotsista: 806 gigawattituntia. Vuosi sitten Ruotsin tuonti oli 1263 gigawattituntia.

Suomalainen sähkö kelpasi lokakuussa virolaisille — ilmeisesti hinta oli kohdallaan. Sähköä vietiin Viroon kuukauden aikaan 701 gigawattituntia, mikä on 96 prosenttia kaikesta viennistä. Viime vuoden lokakuuhun verrattuna vienti Viroon oli vajaat kuusi prosenttia korkeampi.

Viennin (730 GWh) ja tuonnin (835 GWh) välinen erotus — nettotuonti — oli lokakuussa lähes 82 prosenttia alhaisempi kuin vuosi sitten lokakuussa.

Suomen sähköntuotannon omavaraisuus kasvaa, kun uutta tuulivoimalaitostehoa otetaan vuosittain käyttöön keskimäärin tuhat megawattia — viime vuonna peräti 2400 megawattia.

Yhteistuotannolla ei mene hyvin

Vesivoimalaitokset jauhoivat lokakuun aikana sähköä 1607 gigawattituntia, kun viime vuoden lokakuussa niiden saalis oli vain 786 gigawattituntia.

Ydinvoimalaitosten osuus kuukauden sähkökakusta oli 43 prosenttia — energiaksi muutettuna 3016 gigawattituntia. Tämä on 34,2 prosenttia enemmän kuin viime vuoden lokakuussa. Suurin selittävä tekijä on Olkiluodon kolmosreaktorin käyttöönotto.

Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksista saatava sähkösaalis supistui lokakuussa. Kuukauden aikana laitokset kehittivät sähköä vain 835 gigawattituntia, mikä on 35,4 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten lokakuussa.

Yhteistuotannon kilpailukyky on heikkenemässä pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Osittain tämä johtuu siitä, että rannikkoalueiden suurissa kaupungeissa laitokset pyörivät maakaasun ja kivihiilen voimalla. Päästöoikeuden hinta on ylimääräinen kustannus laitosten tuottamalle sähkölle. Samalla sähkökattiloiden kaltaiset uudet kaukolämmöntuotantomuodot vähentävät tarvetta käyttää polttamiseen perustuvia yhteistuotantolaitoksia — tai niiden sähköntuotantolaitteistoa.

Hiilidioksidipäästöt supistuivat

Suomalainen sähköntuotanto aiheutti lokakuun aikana 154 000 tonnin hiilidioksidipäästöt. Tämä on 47 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten lokakuussa.

Päästöjä aiheuttivat sähkön ja lämmön yhteistuotannossa sekä erillistuotannossa käytetyt fossiiliset polttoaineet: maakaasu, kivihiili ja turve. Päästöt jakautuvat lähes tasan yhteistuotannon ja erillistuotannon kesken.

Lokakuun aikana 53 prosenttia sähköstä tuotettiin uusiutuvilla energiamuodoilla, 44 prosenttia ydinvoimalla ja 4 prosenttia fossiilisilla polttoaineilla.

Lisää tietoja lokakuun sähkötilastoista löytyy täältä

#energiatalous #tilastot