Blogit

Markkinat Omakynä Antti Kohopää

Ympäristöneuvostossa ilmastopolitiikan tulevaisuus

22.03.2024, kello 13:48

Maanantaina Brysselissä kokoustaa ympäristöneuvosto. Ympäristöneuvostoon kuuluvat EU-maiden...

Omakynä Tuotanto Marja Rankila

Pienistä puroista kasvaa suuri virta

20.03.2024, kello 15:12

Keskusteluissa nousee usein eteen väite, että vesivoimaa ei enää tulevaisuudessa tarvita, kun...

Jäsenkynä Markkinat Kimmo Alatulkkila

Kaupunkien energiayhtiöt vetytalouden ja viennin vetureiksi?

05.03.2024, kello 12:25

Pitkä ja kylmä talvi alkaa tuntua hiljalleen punteissa. Kylmissä olosuhteissa eläminen antaa meille...

Uusi strategia arvioi polttamista ja biomassojen käyttöä

Kuinka bioenergia säilyttää asemansa?

21.02.2024, kello 14:00

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Kuinka bioenergia säilyttää asemansa?

Bioenergian käyttö vähenee, mutta pitää pintansa. Energiaturve häviää markkinoilta, ja kaukolämmön tuottajat lisäävät sähkön sekä hukkalämpöjen käyttöä. Bioenergia ry:n uusi strategia piirtää kuvaa tulevaisuuden bioenergiamaailmasta.

Biomassoja poltetaan energiaksi vielä 2050-luvulla. Bioenergia ry tukeutuu strategiassaan VTT:n tekemiin arvioihin. VTT laskee, että polttamalla tuotetun energian osuus primäärienergian kokonaiskulutuksesta on noin puolet vuonna 2050. Vuonna 2022 polttamalla tuotetun energian osuus primäärienergiasta — eli kaikesta käytetystä energiasta — oli 66 prosenttia.

Bioenergian käyttö ponnistaa ennen kaikkea metsäteollisuuden ja puunjalostusteollisuuden kyljestä.

— Kestävä metsänhoito ja metsien käyttö ovat Suomessa bioenergiasektorin toiminnan perusedellytyksiä myös tulevaisuudessa, toteaa yhdistyksen puheenjohtaja ja Savon Voima -konsernin toimitusjohtaja Juha Räsänen.

Yhdistyksen mielestä polttamiseen perustuvan teknologian käyttö ei estä Suomen ilmasto- ja ympäristötavoitteiden toteutumista. Kun puuta jalostetaan, syntyy teolliseen toimintaan kelpaamatonta roskaa ja jätettä. Myös metsien hoito ja harvennukset tuottavat jalostukseen kelpaamatonta tähdettä. Sivuvirrat voidaan tehokkaasti hyödyntää sähkön ja lämmön tuottamisessa.

— Puun jalostaminen ja sivuvirtojen kestävä energiakäyttö tukevat toisiaan, Räsänen huomauttaa.

Hiilidioksidin talteenottotekniikan yleistyminen vahvistaa biomassojen käyttöä. Myös EU-komissio on innostunut aiheesta. Bioenergia ry arvioi, että ilman hiilidioksidin talteenottoa, varastointia ja uusiokäyttöä ei Suomi saavuta päästövähennystavoitteitaan. Hiilidioksidin talteen ottamisen opettelu ja vangitun hiilen hyödyntäminen teollisuuden raaka-aineena taas antavat mahdollisuuden kehittää uutta osaamista ja vientituotteita.

Bioenergia ry toteaa, että huoltovarmuus ja energiaomavaraisuus tukeutuvat tulevaisuudessakin biopolttoaineiden käyttöön ja polttamiseen perustuviin tekniikoihin. Siksi osaamista on syytä pitää yllä.

Tulevaisuus on sumuinen

Euroopan energiatulevaisuus on yhä sumuinen. Tämä asettaa reunaehtoja Bioenergia ry:n strategiselle toimintaympäristölle. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sitä seurannut energiakriisi rikkoivat vanhat rutiinit. Tilalle nousivat pysyvästi epävarmuus ja arvaamattomat kehityskulut. Bioenergia ry:n strategia muistuttaa, että Euroopan unionin työ venäläisestä energiasta irtautumiseksi on vielä pahasti kesken jo tehdyistä toimista huolimatta.

Luontopolitiikan merkitys EU:n toiminnassa kasvaa ja ilmastopoliittinen mielenkiinto kääntyy jo kohti vuoden 2050 tavoitteita. Biodiversiteettitoimet — luontokadon pysäyttäminen — saattavat nousta ilmastopoliittisia toimia tärkeimmiksi. Samalla yhteiskunta sähköistyy ja puhtaan sähkön merkitys kansakuntien hyvinvointia tuovana elementtinä on yhä tärkeämpi.

Entä mihin suuntaan Euroopan unionia vievät uusi parlamentti ja komissio ensi kesän eurovaalien jälkeen? Analyytikkojen mukaan poliittinen tasapaino olisi siirtymässä oikealle. Poliittisten suhdanteiden muutokset vaikuttavat unionin harjoittamaan ilmasto- ja energiapolitiikkaan — ehkä myös bioenergian asemaan.

Bioenergia ry:n strategia näkee luontokadon torjunnassa mahdollisuuksia. Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen voidaan kääntää monimuotoisuuden kasvuksi. Suomessa kestävän metsänhoidon ja metsien käytön opit antavat tähän mahdollisuuden. Sitä paitsi metsistä huolehtiminen on muutenkin kansantalouden — ja bioenergiasektorin — perusedellytys. Ilman elinkelpoisia metsiä ei synny metsäteollisuuden sivuvirtoja, joita voidaan käyttää energian tuotannossa.

Bioperäinen hiili on ilmastohyöty

Bioperäisen hiilidioksidin talteenotto, käyttö ja varastointi edistävät biomassaa jalostavien teollisuudenalojen kilpailukykyä. Samalla päästöt vähenevät. Tällä tavalla tuotetusta ilmastohyödystä pitäisi kuitenkin palkita. Näin toteaa Bioenergia ry uudessa strategiassaan.

Suomi tarvitsee uuden kansallisen strategian. Se määrittelisi talteen otetun hiilidioksidin roolin sekä ohjaisi kaasujen käyttöä ja varastointia. Alkuvaiheessa teknisten hiilinielujen rakentamista varten tarvitaan kansallisia taloudellisia kannustimia — pidemmällä aikavälillä kannustaminen voidaan hoitaa EU-säädösten avulla.

Tekniset hiilinielut ovat laitoksia, jotka ottavat hiilidioksidia talteen. Hiilidioksidi voidaan niistää polttolaitosten piippujen nokalta tai imuroida suoraan ilmasta. Tekniikka on tunnettua, mutta hyvin kallista. Siksi Bioenergia ry haluaisi saada aikaiseksi järjestelyn, joka kannustaisi laitosten rakentamiseen.

Hiilidioksiditaloutta varten tarvitaan myös uutta EU-tasoista säätelyä. Sen avulla määriteltäisiin hiilidioksidin hyötykäyttö ja teknisten nielujen sääntelykehikko, tavoitteet ja kannusteiden muodostuminen.

— Jos toimialan odotetaan kasvavan nopeasti ja kansainvälistyvän, olisi kehitystä vauhditettava sopivilla tavoilla. Kansallisen hiilidioksidi-infrastruktuurin rakentamisesta tarvitaan erillinen selvitys, jossa otetaan huomioon myös muun energiainfran kehitys, Bioenergia ry huomauttaa.

 

Mitä Suomessa tapahtuu?

Kaukolämpöyhtiöt ovat suuria bioenergian käyttäjiä. Viime vuonna bioenergian osuus kaukolämmön tuotannossa oli 53 prosenttia. Suomalainen kaukolämmitys on puhdistunut pitkälti bioenergian avulla, kun bioenergialla korvataan päästöjä aiheuttavia fossiilisia polttoaineita ja turvetta. Vuonna 2010 bioenergian osuus kaukolämmön tuotannossa oli vain 19 prosenttia.

Nyt kaukolämmön tuotannon painopiste on siirtymässä turpeesta ja fossiilista polttoaineista hukkalämpöjen hyödyntämiseen ja sähkökattiloiden käyttöön. Bioenergia ei kuitenkaan menetä merkitystään, vaikka suurin kasvu saattaa olla jo takana.

Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten kilpailukyky on bioenergian käyttöön vaikuttava tekijä. Kun yhteistuotantosähkön kilpailukyky pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla heikkenee, vähenevät halut rakentaa uusia biopolttoaineita käyttäviä yhteistuotantolaitoksia. Samalla markkinoilta poistuvat yhteistuotantolaitokset korvataan muunlaisilla laitoksilla ja kokonaan uusilla energialähteillä.

Hiilidioksidin talteen ottaminen biopolttoaineita käyttävien laitosten savukaasuista voi parantaa biopolttolaitosten — ja yhteistuotantosähkön — kannattavuutta.

Kaikesta huolimatta strategia arvioi, että bioenergiaa käyttävien laitosten merkitys on kasvussa. Tähän ohjaa reipas sääriippuvaisen sähköntuotannon rakentaminen. Bioenergiaan perustuva sähköntuotanto voi kuitenkin parhaimmillaan tasapainottaa sääriippuvaisen tuotannon jättämiä reikiä. Tulevaisuudessa säätösähköstä on pulaa, kun uusia vesivoimalaitoksia ei saa rakentaa. Samalla tuulivoimalaitosten tehot kasvavat keskimäärin tuhannella megawatilla joka vuosi. Bioenergia ry:n mielestä bioenergiaa käyttävien laitosten asema olisi otettava tarkasti huomioon, kun uudesta kapasiteettimekanismista päätetään.

Miten vetytaloushankkeet käynnistyvät Suomessa? Voiko Suomesta aikuisen oikeasti kehittyä Euroopan johtava vetytalousmaa? Biopohjaisella sähköntuotannolla ei ole asetelmassa samanlaista painoarvoa kuin tuulisähköllä, mutta vedyntuotannon sivutuotteena syntyy valtava määrä lämpöä, joka voidaan käyttää kaukolämpöverkoissa. Kun näin tapahtuu, paranee Suomessa tuotetun puhtaan vedyn kilpailukyky. Muissa Euroopan maissa ei ole kaukolämpöverkkoja, joissa vetytalouden hukat voidaan käyttää.

Hukkalämpöjen hyödyntäminen kaukolämpöverkossa vähentää kuitenkin tarvetta tuottaa kaukolämpöä muilla keinoilla — samalla bioenergian käyttökin saattaa supistua.

Toteutuessaan vetytalous tarjoaa biopolttolaitosten piippujen nokalta kerättävälle hiilidioksidille uuden jatkojalostustien. Hiilidioksidista ja vedystä voidaan valmistaa mm. kemikaaleja, jotka korvaavat fossiilisen öljyn muovien ja polttoaineiden tuotannossa.

Mitä Eurooppa ajattelee puun polttamisesta?

Euroopan unionissa biopolttoaineiden käyttöön suhtaudutaan kaksijakoisesti. Biopolttoaineiden laajamittainen energiakäyttö on keskittynyt Pohjois-Euroopan metsätalousmaihin. Keski-Euroopassa ja Etelä-Euroopassa ilmiö on oudompi. Ajoittain keskieurooppalaisessa energiakeskustelussa huolestutaan metsien ja puistojen päätymisestä energiayhtiöiden kattiloihin.

Bioenergia ry arvioi, että bioenergiatalouden toimintaympäristö ”pysyy hyvänä ja sääntely riittävän joustavana”, vaikka ympäristövaatimukset kiristyvät Euroopan unionissa ja Suomessa. Ymmärrystä bioenergian käytölle saadaan, kunhan puunkäytön jalostusaste säilyy korkeana.

— Puupolttoaineiden tuotannon ja tuotantoketjujen toimintaedellytykset on pidettävä kilpailukykyisinä, jotta kasvulle saadaan tilaa. Samalla on pidettävä huoli siitä, että puupolttoaineiden kauppa, korjuu, kuljetus ja käyttö toimivat markkinaehtoisesti, strategia huomauttaa.

Energiaturpeesta kasvuturpeeksi

Turve oli vuosikymmenet merkittävä polttoaine kaukolämmön tuotannossa. Sen käyttö saavutti huippunsa 1970-luvun lopulla, kun kotimaisella polttoaineella korvattiin öljykriisin jälkimainingeissa öljyn käyttöä kaukolämpölaitoksissa. Vielä vuonna 2010 turpeen osuus kaukolämmön tuotannossa oli 19 prosenttia — vuonna 2023 enää yhdeksän prosenttia.

Päästökauppa on tehnyt energiaturpeesta erittäin kalliin polttoaineen, koska turpeen polttaminen tuottaa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin kivihiilen polttaminen. Turpeen kilpailukyky on kadonnut ilmastopolitiikan syleilyssä, kun päästöoikeuksien hinnat ovat pysyvästi asettuneet korkealle tasolle.

Kotimaisuudesta huolimatta turpeen käytölle on vaikea saada sympatioita. Tämä näkyy kansalaisten energia-asenteita mittaavissa tutkimuksissa, mutta myös poliitikkojen päätöksissä. Energiaturpeen käytön alasajoa on jo ehditty vauhdittaa erilaisin tukitoimin, vaikka turpeen käyttö näyttää hiipuvan muutenkin — markkinaehtoisesti.

Kaikesta huolimatta turve on hyvä huoltovarmuuspolttoaine. Sen varastointi on helpompaa kuin esimerkiksi puuhakkeen. Strategiassaan Bioenergia ry haluaisi turvata tavalla tai toisella energiaturpeen aseman huolto- ja toimitusvarmuuspolttoaineena. Hankaluuksia voi olla tiedossa, jos turveteollisuuden yritykset, niiden koneet ja osaaminen katoavat markkinoilta, kun kaukolämpöyritykset eivät enää osta energiaturvetta.

Turveteollisuuden elämä saattaa vielä jatkua, jos kasvu- ja kuiviketurpeelle on kysyntää.

#bioenergia #kaukolämpö
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja