Sähkökaupan korjaussarjat, osa 3

Tehoreservit käyttöön?

01.09.2022, kello 12:38

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Pahojen päivien sähköntarpeita varten Suomessa on voimalaitoksia, joita normaalioloissa ei käytetä. Tehoreserviin sijoitetut laitokset kykenevät tuottamaan sähköä 12 tunnin varoitusajalla. Pitäisikö tehoreservilaitokset ottaa käyttöön, kun sähkön tarjonta on niukkaa ja kun hinta kiipeää kohti pilviä?

Tehoreservin avulla Suomi varautuu ratkomaan sähköntuotannon ongelmia. Sellainen voi kohdata esimerkiksi sydäntalven kylmimpien tuntien aikana, jolloin voimalaitosten tehot eivät enää riitä. Järjestelmää turvaavassa on joukko voimalaitoksia — tehoreservi — joka otetaan käyttöön, kun markkinaehtoinen sähköntarjonta ei riitä kattamaan käyttöä.

Tehoreserviin päätyvät voimalaitokset ovat elämänsä ehtoopuolelle ehtineitä laitoksia. Ne ovat vanhoja laitoksia, jotka eivät tekniikkansa tai polttoainevalintojensa vuoksi enää pärjää markkinoilla. Monesti tehoreservikäyttö pidentää laitosten elämää — muussa tapauksessa ne ehkä suljettaisiin ja purettaisiin.

Tehoreservitoiminta on hyvin suomalainen ilmiö. Täsmälleen samanlaista varautumisjärjestelmää ei ole muissa maissa. Tehoreservi otettiin käyttöön Suomessa vuonna 2007. Sen toimintaa ohjaa erityinen tehoreservilaki. Laki määrittelee sen, miten tehoreserviä käytetään, miten sitä ylläpidetään, miten toiminta rahoitetaan ja millä edellytyksillä voimalaitoksia otetaan reserviin.

Tehoreservi muodostetaan kilpailuttamalla vuodeksi kerrallaan. Tehoreservin suuruudesta päättää Energiavirasto, joka myös järjestää kilpailuttamisen. Tehoreservin käytöstä ja hallinnosta taas vastaa kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj.

Tehoreservin kilpailuttamisessa voimalaitosten omistajilta kysytään, millä hinnalla he olisivat valmiita pitämään jonkun tietyn voimalaitoksen käyttökunnossa. Ehtona on, että laitoksen pitäisi voida tuottaa sähköä 12 tunnin varoitusajalla. Yleensä käyttötarpeet ovat melko lyhyitä — vain muutamia tunteja kerrallaan.

— Tehoreservilaitoksille määritelty käyttöaika joulukuusta helmikuuhun on ainoastaan 200 tuntia — siis reilut kahdeksan vuorokautta, kertoo Energiateollisuus ry:n energiamarkkinoiden asiantuntija Janne Kauppi.

Näin lyhyt käyttöaika näkyy varautumisessa. Kauppi muistuttaa, että tehoreservilaitosten tekninen käytettävyys ei muutenkaan ole enää samaa luokkaa kuin markkinoille sähköä tuottavilla laitoksilla. Kilpailukykynsä menettäneiden laitosten ylläpitoon ei enää panosteta samalla tavalla ja polttoainehankinnoissa ei varauduta pitkään käyttöaikaan.

— Tehoreservilaitoksia huolletaan tehoreservikäytön mukaisesti — siis ei yhtä perusteellisesti kuin markkinakäytössä olevia laitoksia.

Energiaviraston kilpailuttamisen voittavat ne, jotka ovat valmiita pitämään reservilaitokset toiminnassa halvimmalla hinnalla. Tehoreservin ylläpitämisen vuotuinen hinta on vajaat 14 miljoonaa euroa. Toiminnassa tarvittava rahoitus kerätään sähkönverkon käyttäjiltä.

Tehoreservihistorian aikana laitoksia on tarvinnut käyttää vain kerran, jolloin yhdellä tehoreservilaitoksella tuotettiin sähköä muutama tunti.

— Tehoreservien käyttöä ohjaavat tiukat säännöt, jotka perustuvat lainsäädäntöön, huomauttaa Energiateollisuus ry:n energiamarkkinoiden asiantuntija Janne Kauppi.

Tehoreservisähköä markkinoille?

Lain mukaan tehoreservilaitokset eivät saa tuottaa normaalioloissa sähköä markkinoille. Tällä on haluttu eliminoida se, että tehoreservien käytöllä sotkettaisiin sähkön hinnanmuodostusta kilpailluilla markkinoilla.

Tehoreservilaitokset otetaan käyttöön ainoastaan silloin, kun kantaverkkoyhtiö Fingrid toteaa tehopulan uhkaavan sähköjärjestelmää tai jos kukaan toimija ei millään hinnalla tarjoa sähköä markkinoille.

— Laki ohjaa tiukasti tehoreservien käyttöä. Tehoreservilaitoksilla ei saa tuottaa sähköä, ellei uhkana ole todellinen sähköpula. Sähkön korkea markkinahinta ei lain mukaan riitä perusteeksi käynnistää tehoreservilaitoksia, Kauppi huomauttaa.

Reservien suuruus vaihtelee

Suomalaisen tehoreservin suuruus on vaihdellut eri aikoina. Suurimmillaan tehoreservissä oli yli 700 megawattia voimalaitostehoa, pienimmillään vain 300 megawattia. Lähes aina kilpailutukseen on osallistunut selvästi enemmän laitoksia kuin mitä reserviin on voitu ottaa.

Tällä hetkellä markkinoiden ulkopuolella on noin 2000 megawattia voimalaitostehoa — seitsemän voimalaitosta. Niistä marraskuussa toimintansa aloittavaan tehoreserviin päätyy 600 megawattia. Edellinen kolmivuotinen tehoreservikausi päättyi kesäkuussa.

Energiavirasto ei ole vielä julkistanut kilpailutuksen voittajia. Tehoreservin muodostamisen jälkeen markkinoiden käyttöön jää 1400 megawattia voimalaitostehoa. Niiden markkinaehtoiselle käytölle ei ole mitään estettä, mikäli laitosten omistajat kokevat voivansa tuottaa niillä sähköä kannattavasti vielä jokusen vuoden tai tulevan talven aikana. Vaihtoehtona on laitosten sulkeminen ja purkaminen, mikäli elinkaarensa lopussa oleviin laitoksiin pitää tehdä kalliita korjausinvestointeja.

Kivihiilen kieltolaki lopettaa joka tapauksessa kivihiilikäyttöisten voimalaitosten elämän viimeistään vuonna 2029. Suurista kivihiililaitoksista ainakin Helsingissä sijaitseva Hanasaaren voimalaitos suljetaan lopullisesti ensi vuoden huhtikuussa ja Salmisaaren laitos seuraavana vuonna.

Tehoreservin ulkopuolelle jäävien vanhojen laitosten markkinaehtoinen käyttö ei välttämättä ole helppoa. Jos niiden kilpailukyky olisi hyvä, eivät ne olisi edes päätyneet ulos markkinoilta ja kisaamaan tehoreserviin pääsystä.

Sähkökaupan korjaussarjat -juttusarjassa käsitellään energiakriisin ratkaisemiseksi tehtyjä ehdotuksia.

Juttusarjassa aikaisemmin julkaistut artikkelit ovat:

”Viipaleita verkkopalvelumaksuista”

”Päästöoikeuksia lisää?”

#energiamarkkinat #energiapolitiikka