Euroopan sähköverkot tarvitsevat 36–65 miljardin investoinnit

Säätely kaipaa uudistamista

18.11.2023, kello 10:10

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Euroopan sähköverkot eivät selviä tehtävistään ilman investointeja. Pelkkä raha ei kuitenkaan ratkaise sähköverkkojen puutteita. Kyytipojaksi tarvitaan investointeihin kannustavaa säätelyä. Näin toteaa eurooppalaisia energiayhtiöitä edustava Eurelectric.

Sähköverkot ovat monen asian mahdollistaja. Hyvin toimivat verkot auttavat saavuttamaan ilmastotavoitteet, lisäämään uusiutuvan energian käyttöä ja parantamaan energiaturvallisuutta.

— Huonosti toimivat sähköverkot sen sijaan ovat hidaste ja energiapoliittisten tavoitteiden toteuttamisen pullonkaula, toteaa Eurelectric.

Eurelectric on julkaissut joukon suosituksia, joiden avulla Euroopan sähköverkot saadaan iskuun. Järjestön kannanotto liittyy EU-komission tulevaan julkistukseen, joka paaluttaa EU-alueen energiaverkkojen asemaa. European Action Plan on Grids -paperi julkaistaan näillä näkymin marraskuun 28. tai 29. päivä. Energiauutiset käsittelee komission paperia tarkemmin sen jälkeen, kun se on ilmestynyt.

Eurelectric korostaa investointien merkitystä. Järjestö laskee, että eurooppalaisiin sähköverkkoihin on investoitava vähintään 36 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä ja 65 miljardia euroa vuoteen 2050 mennessä. Rahaa voidaan tarvita siis enemmänkin.

Eurelectricin laatimien ehdotusten avulla sähkön jakeluverkot nostetaan Euroopan unionin energiapoliittisen toimenpideohjelman kärkeen. Tällä tavalla varmistetaan sähkön toimitusvarmuus ja vihreän siirtymän toteutuminen.

Investointeja tarvitaan kattavasti. Investointitarpeet eivät kohdistu ainoastaan laitteisiin, sähkölinjojen rakentamiseen tai sähköasemien pystyttämiseen. Kustannuksia aiheuttavat myös digitalisointi ja sähköalan ammattilaisten kouluttamien uusiin tehtäviin.

— Sähköverkkoja olisi osattava suunnitella ennakoivasti, jotta verkkotoiminnalla voidaan vastata kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmien tavoitteisiin seuraavien 5–10 vuoden aikana aina vuoteen 2050 asti, Eurelectric toteaa.

Eurelectric toivoo, että sähköverkkoja koskevat tavoitteet sisällytettäisiin kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiin.

Kohti uudenlaista säätelyä

Verkkotoimintaa säätelevien kansallisten viranomaisten toimintaa olisi uudistettava. Eurelectricin mielestä viranomaistoiminta ei tällä hetkellä edistä investointeja, vaan päinvastoin estää investointien toteutumisen.

— Sääntelyssä olisi siirryttävä tulevaisuuteen suuntautuvaan lähestymistapaan, jotta verkkotoiminta pysyisi energiajärjestelmän kehittymisen vauhdissa, järjestö huomauttaa.

EU-maissa sähköverkkoinvestoinnit rahoitetaan lähes kokonaan yksityisellä pääomalla. Järjestelmä toimii siten, että investointikustannukset katetaan asiakkaiden maksamilla verkkopalvelumaksuilla.

— Osa investointikuluista voidaan kattaa myös EU:n rahoituksella. Parhaimmillaan tämä voi hillitä verkkopalvelumaksujen nousua. Unionin rahoitusta käytetään kuitenkin hyvin vähän sähköverkkoinvestointeihin. Toisaalta moni rahoitusta myöntävä EU-rahasto on todennut, että sähköverkkoinvestoinnit voidaan rahoittaa muillakin tavoilla.

Suomessa julkista rahoitusta ei ole käytetty sähkönjakeluverkkojen investointeihin. Sen puuttumista ei pidetä toimialalla ongelmallisena. Jos Euroopan unioni haluaa antaa julkiselle rahoitukselle painoarvoa sähkönjakeluverkkojen rakentamisessa, voidaan se ottaa käyttöön myös Suomessa. Näin toteavat toimialaa läheltä seuraavat tahot.

Kriittisen infrastruktuurin status

Eurelectricin mielestä sähköverkot pitäisi määritellä kaikissa EU-maissa kriittiseksi infrastruktuuriksi. Kriittisen infrastruktuurin status antaisi mahdollisuuden nopeuttaa ja yksinkertaistaa sähköverkkorakentamisen lupamenettelyjä. Tämä edistää myös uusiutuvan energian käytölle asetettujen tavoitteiden toteutumista.

Avoimuuden lisääminen sähköverkkotoiminnassa ja sähköverkkojen roolin nykyistä parempi ymmärtämien ovat asioita, jotka edistävät toimialan hyväksyttävyyttä.

— Sidosryhmien osallistuminen sähkön jakeluverkkojen kehittämissuunnitelmien laadintaan on hyödyllistä myös sidosryhmien näkökulmasta. Yhteistyö antaa sidosryhmille kattavammat tiedot sähköverkoista ja siitä, mitä niiden kehittäminen edellyttää, Eurelectric toteaa.

— Verkkoyhtiöiden asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksia taas voidaan lisätä joustavien liittymissopimusten avulla etenkin sellaisilla alueilla, joilla sähköverkkojen kehittämistyö on vielä kesken.

Monenlaista säävarmuutta

Sähköverkkojen säänkestävyys vaihtelee eri EU:n jäsenmaissa. Siksi Eurelectricin toimenpideohjelma korostaa sellaisia asioita, jotka on jo monilta osin toteutettu suomalaisissa sähköverkoissa.

Maakaapelointi sopii esimerkiksi. Suomessa pienjännitelinjoista on maakaapeloitu jo 56 prosenttia ja keskijännitelinjoista 42 prosenttia. Maakaapelointi on yksi tärkeimmistä säävarmuutta parantavista toimenpiteistä.

Suomalaiset sähköverkkoyhtiöt ovat ehtineet ottaa käyttöön myös älykkäät sähkömittarit. Ne mahdollistavat monipuolisen sähkönkaupan, kulutusjoustojen käytön ja sähkönkäytön ohjauksen. Monissa EU-maissa savotta on vasta alkamassa. Eurelectricin esitys nopeuttaa älykkäiden mittareiden käyttöönottoa on suunnattu ennen kaikkea Keski-Euroopan ja Itä-Euroopan maihin.

— Älykkäät sähkömittarit tuottavat hyödyllistä tietoa, turvaavat reilun kaupankäynnin ja edistävät innovointeja. Samalla voidaan yhdenmukaista kyberturvallisuuslainsäädäntöä.

Sähköverkkojen säänkestävyyden lisäksi olisi osattava arvioida verkkojen häiriönsietokykyä. Tämä tarkoittaa sitä, että verkkoyhtiöiden on lisättävä keskinäistä koordinointiaan ja viestintää. Lisäksi rakentamisessa tarvittavien raaka-aineiden saanti ja toimitusketjujen riskit olisi kartoitettava tarkasti.

#energiapolitiikka #sähköverkot