Blogit
Omakynä Petri Sallinen
Itku tulee ilman investointeja
20.09.2023, kello 16:53
Energia-ala on Suomen suurin investoija. Viime vuonna energiainvestointeihin käytettiin lähes neljä...
Vieraskynä Tiina Koljonen
Hiilineutraalin energiajärjestelmän harjakaiset 2030-luvulla?
03.07.2023, kello 10:07
Investointivauhti puhtaisiin energiaratkaisuihin on hurjassa nousukiidossa erityisesti Suomessa....
Omakynä Jukka Relander
Puhdas energia on talouden selkäranka myös alkavalla hallituskaudella
22.06.2023, kello 12:41
Uuden hallitusohjelman energiapoliittiset kirjaukset ovat maltillisia ja muutokset loppujen lopuksi...
Politiikka määrittelee puhtaan siirtymän suunnan
Tuulivoimalle keppiä ja porkkanoita
22.06.2023, kello 12:14
Teksti Petri Sallinen | Kuva Suomen Tuulivoimayhdistys
Tuulivoiman regulointi ja merituulivoiman kiinteistöverokohtelu selkiytyvät. Samalla tuulivoimayhtiöiden olisi tarjottava säätövoimaa tavalla tai toisella. Petteri Orpon hallituksen ohjelma sisältää tuulivoimaa kurittavia ja kannustavia elementtejä.
Mitä tuulivoimalaitokselle tapahtuu, kun se vanhenee? Laitos puretaan, rojut viedään kierrätykseen, maanpäälliset perustukset tasataan ja alue maisemoidaan. Näiden töiden rahoitusta varten hallitus haluaisi perustaa rahaston, jotta purkamisen ja ennallistamisen kustannukset eivät kaatuisi kuntien tai valtion niskaan.
Ydinvoimalaitoksia käyttävät voimayhtiöt joutuvat tallettaman vuosittain rahaa ydinjätehuoltorahastoon. Se on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, joka toimii työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa. Hallitukset tai valtio eivät pääse käsiksi rahoihin, vaikka mieli tekisi. Tällä turvataan se, että valtio voi hoitaa ydinjätteiden käsittelyn tilanteessa, jossa voimayhtiöt eivät siihen kykene.
Onko hallitusohjelmaan kirjattu maininta tuulivoimarahastosta jotain samankaltaista? Toistaiseksi sitä ei tiedä kukaan. Ydinjätehuoltorahasto on kuitenkin lähelle osuva ja kouriintuntuva esimerkki aiheesta.
Suomen Tuulivoimayhdistyksen operatiivinen johtaja Heidi Paalatie ei osaa vielä sanoa, mistä on kyse. Ehkä jotain samankaltaista tai sitten ei. Joka tapauksessa moni tuulivoimayhtiö on jo omatoimisesti varautunut tuulivoimalaitosten purkamisen kustannuksiin. Tuulivoimalaitosten käyttöikä on 25–30 vuotta, joten purkutöitä tehdään laajalti vasta 2030-luvun lopulla.
— Purku- ja ennallistamisrahasto voi olla toimiva ratkaisu, jos sen hallinnointi ei aiheuta kohtuuttomasti kustannuksia. Parhaimmillaan tällainen toiminta lisää myös tuulivoiman hyväksyttävyyttä, Paalatie toteaa.
Valtiollinen rahasto ei ole kuitenkaan ainoa vaihtoehto. Tuulivoimalaitoksen purkamisen ja maisemoinnin kustannuksista voidaan sopia myös maanomistajan tai kunnan kanssa.
— Malliin on tässä vaiheessa vaikea ottaa kantaa, kun todellista mallia ei vielä ole. Oleellista on kuitenkin se, että rahastointia ei edellytettäisi ennen kuin laitos tuottaa sähköä, Paalatie huomauttaa.
— Sääntöjen pitäisi olla kaikille sähköntuotantomuodoille samat, huomauttaa Suomen Tuulivoimayhdistyksen operatiivinen johtaja Heidi Paalatie huomauttaa.
Säätövoimaa — tavalla tai toisella
Tuulivoima on sääriippuvainen sähköntuotantomuoto. Silloin kun ei tuule, on tarvittava sähkö tuotettava verkkoon jollain muulla tavalla. Suomessa tuulivoiman jättämiä reikiä paikkaillaan yleisimmin vesivoimalla. Paikkailua kutsutaan säätämiseksi ja voimalaitosten tuottamaa sähköä säätövoimaksi.
Vesivoimalaitokset ovat ylivertaisia säätäjiä muihin tuotantomuotoihin verrattuna. Ne kykenevät reagoimaan nopeasti sähköverkossa tapahtuviin tuotannon muutoksiin. Siksi 70 prosenttia säätösähköstä tuotetaan vesivoimalla.
Kun sääriippuvaisen tuulivoiman osuus lisääntyy markkinoilla, kasvaa myös säätövoiman tarve. Uusia vesivoimalaitoksia Suomeen ei ole kuitenkaan odotettavissa — mistä siis saataisiin uutta säätövoimaa? Tätä varten hallitus haluaisi asettaa tuulivoimayhtiöille velvoitteita osallistua säätövoiman tarjontaan.
— Tuulivoimayhtiöt osallistuvat jo nyt säätövoiman tarjontaan maksamalla tuulivoimatuotannon ennustevirheistä aiheutuvia tasemaksuja, Paalatie kertoo.
Tämä tarkoittaa sitä, että tuulivoimayhtiö ostaa kantaverkkoyhtiö Fingridiltä tasesähköä. Kantaverkkoyhtiö taas ostaa tasesähkön säätösähkömarkkinoilta.
Hallitusohjelma esittää, että yksi keino tuottaa säätövoimaa olisi kapasiteettimekanismin perustaminen. Jo lakkautettu tehoreservi oli yksi kapasiteettimekanismien alalajeista. Tehoreservistä vastasi Energiavirasto, joka kilpailuttamalla hankki riittävän määrän tehoreservilaitoksia. Tehoreservilaitosten käytöstä päättivät viranomaiset — tehoreservilaitokset eivät saaneet tuottaa sähköä muuten kuin poikkeusoloissa. Tällä haluttiin pitää huoli siitä, että tehoreservilaitosten tuottama sähkö ei sotkisi sähkön hinnanmuodostusta sähkömarkkinoilla.
Toistaiseksi asiantuntijat eivät tiedä, mitä hallitusohjelman kaavailema kapasiteettimekanismi voisi tarkoittaa. Se on kuitenkin jotain muuta kuin tehoreservi.
— Olipa ratkaisu mikä tahansa, pitäisi sääntöjen olla kaikille sähköntuotantomuodoille samat, Paalatie huomauttaa.
Monta plussaa
Petteri Orpon hallituksen ohjelma tunnustaa tuulivoiman tärkeän roolin. Puhdas tuulisähkö kirittää teollisuutta investoimaan puhtaaseen teollisuustuotantoon ja vie Suomen kohti vetytaloutta. Suomen Tuulivoimayhdistyksen operatiivinen johtaja Heidi Paalatie on erityisen ilahtunut hallituksen haluista laajentaa maatuulivoimarakentamista Itä-Suomeen.
— Kenraali Arto Rädyn selvityksestä on nostettu hallitusohjelmaan keinoja vähentää tuulivoiman tutkille aiheuttamia häiriöitä. Nyt voidaan tosissaan ryhtyä sovittamaan puolustusvoimien ja tuulivoimayhtiöiden tarpeita yhteen.
— Itä-Suomessa on paljon tuulivoimarakentamiselle soveltuvia alueita, jotka tuovat kasvua ja hyvinvointia alueille.
Paalatien mielestä hallituksen merituulivoimaa koskevat tavoitteet ovat kunnianhimoisia. Merituulivoiman lupamenettelyjen selkiyttämistä on odotettu, jotta yritykset uskaltaisivat ryhtyä investoimaan.
Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan merituulivoiman asema voidaan vakiinnuttaa myös nykyisen lainsäädännön puitteissa. Uutta lainsäädäntöä ei tarvita, vaikka se mainitaankin hallitusohjelmassa. Kokonaan uuden lainsäädännön nikkarointi on hidas ja pitkäpiimäinen prosessi. Sitä odoteltaessa yritykset eivät uskalla tehdä investointeja.
Hallituksen lupaus kohtuullistaa merituulivoiman kiinteistövero maatuulivoiman kanssa samalle tasolle maistuu tuulivoima-alan mielestä hyvältä.
Hallitus aikoo uudistaa myös lunastuslain. Lunastuslaki määrittelee periaatteet ja korvaukset tilanteissa, jolloin maanomistajilta lunastetaan maa-alueita esimerkiksi voimajohtojen rakentamista varten tuulivoimalaitokselta kantaverkkoon.
— Lunastuslain uudistaminen on tarpeen, mutta uudistuksen pitäisi koskettaa tasavertaisesti kaikkia maa-alueiden lunastajia, Paalatie huomauttaa.
Riskinä ylisäätely
Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) tuulivoimarakentamisessa ei koske tällä hetkellä pienimpiä kohteita. Jos tuulipuiston laitosten yhteenlaskettu teho on korkeintaan 45 megawattia tai jos tuulipuistossa on korkeintaan kymmenen voimalaitosta, ei YVA-menettelyä tarvita. Hallitusohjelmassa on kuitenkin kirjaus, jonka mukaan YVA-menettely ulotettaisiin käsittämään myös pienet kohteet.
— ELY-keskukset voivat harkintansa mukaan edellyttää ympäristövaikutusten arviointia miltä tahansa kohteelta jo nyt. Harkinnanvarainen arviointi säästää viranomaisten resursseja tilanteessa, jossa YVA-prosessit ovat muutenkin moninkertaistuneet, Paalatie huomauttaa.
— Pakollisen YVA-menettelyn edellyttäminen kaikilta kohteilta on ylisäätelyä, joka hidastaa hankkeiden toteutumista.
#energiapolitiikka #tuulivoima
Jaa artikkeli:
Kommentoi
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *
Kommentit ()