Maaliskuun sähkötilasto sen kertoo:

Teollisuuden sähkönkäyttö väheni

18.04.2024, kello 13:05

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Teollisuus käytti sähköä maaliskuussa selvästi vähemmän kuin menneinä vuosina. Tänä vuonna metsäteollisuuden sähkönkäyttöön vaikuttivat logistiikka-alan lakot, joiden seurauksina tehtaita pysäytettiin.

Suomi käytti sähköä 7312 gigawattituntia maaliskuussa. Tämä on 4,6 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten maaliskuussa.

Entäs sitten? Onko maaliskuussa toteutunut kansakunnan sähkönkäyttö ”vähän” vai ”paljon”? Mikä selittää toteumaa ja irtoaako luvuista dramaattisia otsikoita? Sähkötilastojen hevijuuserit tietävät, että ulkolämpötila ja teollisuuden suhdanteet ovat tärkeimmät sähkönkäytön tilastoja selittäviä tekijöitä. Yleensä näistä ei saa kovin dramaattisia otsikoita.

Vuositasolla suomalainen sähkönkäyttö jakaantuu karkeasti kahteen lähes yhtä suureen viipaleeseen teollisuuden ja muun kulutuksen kesken. Muu kulutus sisältää kotitalouksien lisäksi palvelut ja maatalouden. Kodeissa sähköä kuluu lämmittämiseen erityisesti silloin, kun talvikuukaudet ovat kylmiä.

Teollisuus käyttää puoliskonsa kakusta erilaisten tuotteiden valmistukseen. Energiaintensiivinen teollisuus on suuri sähkönkäyttäjä. Silloin kun teollisuudella menee hyvin ja koneet käyvät kuumina, kuluu sähköäkin enemmän. Jos tilauskirjoissa on pelkkää valkoista, näkyy tämä sähkötilastoissa teollisuuden vähentyneenä sähkönkäyttönä.

Maaliskuussa toteutunutta sähkönkäyttöä voi verrata useamman eri vuoden maaliskuun sähkönkäyttöön. Tähän tilastonörttien ylläpitämä data antaa erinomaisen mahdollisuuden. Kuukausi- ja viikkokohtaista Excel-muotoista dataa suomalaisten sähkönkäytöstä on tarjolla aina vuoteen 1992 asti. Jäätävää! Datan sortteeraamisessa kuluu helposti tunti jos toinenkin.

Vertailu kymmenen vuoden taakse on melko tavallinen tapa etsiä perspektiiviä tilastoilmiöille — tässä tapauksessa vuoden 2024 maaliskuun sähkönkäytölle (7312 GWh). Vuoden 2014 maaliskuussa Suomi käytti sähköä 7623 gigawattituntia — siis aika lailla saman määrän kuin nyt.

Vuoden 2022 maalikuussa sähköä kului 7593 GWh ja vuotta aikaisemmin 8199 GWh. Vuoden 2020 maaliskuun toteuma oli 7976 GWh ja vuoden 2019 maaliskuun 8241 GWh.

Kansakunnan maaliskuinen sähkönkäyttö näyttää siis olevan laskujohteinen. Onko ilmastonmuutos nostamassa maaliskuun keskilämpötilaa, jolloin kotien lämmitystarve vähenee? Vai onko teollisuus muuttanut prosessejaan vähemmän sähköä käyttäväksi esimerkiksi energiatehokkuustoimilla? Vai eivätkö suomalaiset vientituotteet käy enää kaupaksi maailmalla?

Visioiden ja ennusteiden perusteella Suomen teollisuuden pitäisi sähköistyä enemmän kuin rajusti. Hiilidioksidipäästöjen leikkaaminen tarkoittaa toimintojen sähköistymistä teollisuudessa ja kaukolämmön tuotannossa. Jos vetytalouden visiot toteutuvat, moninkertaistuu Suomen sähkönkäyttö.

Dramaattisten johtopäätösten tekeminen pelkästään maaliskuun sähkönkäytön perusteella ei ehkä ole tarkoituksenmukaista. Sähkötilastot antavat kuitenkin mahdollisuuden muotoilla monenlaisia vertailuja. Kannattaa kokeilla!

Teollisuus käytti vähemmän

Tämän vuoden maaliskuussa teollisuus käytti kuukauden aikana kulutetusta sähköstä 34 prosenttia (2497 GWh). Tämä on 15,6 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten maaliskuussa. Metsäteollisuus sulki tehtaitaan, kun hallituksen toimia vastustavat poliittiset lakot katkaisivat vientikaupan satamissa ja kuljetukset kotimaassa. Tämä näkyy kuukauden sähkönkäyttötilastossa.

Pitkällä aikavälillä teollisuuden maaliskuinen sähkönkäyttö näyttää olevan laskussa. Vuoden 2023 maaliskuussa teollisuudessa kului sähköä 2957 gigawattituntia ja vuoden 2022 maaliskuussa 2976 GWh. Vuoden 2021 maaliskuun toteuma oli 3399 GWh ja vuotta aikaisemmin maaliskuussa saldo oli 3485 GWh.

Kymmenen vuotta sitten teollisuus käytti maaliskuussa sähköä 3391 gigawattituntia.

Sähköntuotanto supistui

Maaliskuun aikana suomalaiset voimalaitokset tuottivat sähköä 6271 gigawattituntia. Tämä on 14,1 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten maaliskuussa.

Ydinvoiman osuus kuukauden sähkösaaliista oli 29 prosenttia (2124 GWh), vaikka viime vuoden maaliskuuhun verrattuna ydinsähköä syntyi 21,4 prosenttia vähemmän. Tähän on selvä syy: Olkiluoto 3:ssa tehtiin maaliskuussa huoltotöitä.

Lämpövoiman osuus oli 21 prosenttia (1538 GWh). Lämpövoimalaitokset supistivat tuotantoaan 19,9 prosentilla viime vuoden maaliskuuhun verrattuna.

Lämpövoimalaitosten ryhmään kuuluvissa erillistuotantolaitoksissa sähköä tuotettiin kuukauden aikana peräti 42,5 prosenttia vähemmän (121 GWh) kuin vuosi sitten maaliskuussa. Erillistuotantolaitosten sähkö on menettänyt rajusti kilpailukykyään markkinoilla. Siksi laitoksia ei pahemmin käytetä.

Tänä vuonna markkinoilta katoaa melkoinen viipale erillistuotannosta, kun Meri-Porin kivihiililaitos siirtyy huoltovarmuuskeskuksen huomaan huhtikuun lopussa. Erillistuotannon osuus kuukauden sähkösaaliista oli vain 1,7 prosenttia.

Vesivoimalaitokset ja tuulivoimalaitokset tuottivat maaliskuun aikana sähköä tasavahvuisesti. Vesivoiman osuus oli 17,7 prosenttia (1297 GWh) ja tuulivoiman 17,1 prosenttia (1253 GWh).

Aurinkovoimalaitokset rypistivät maaliskuun aikana 73 prosenttia enemmän sähköä kuin viime vuoden maaliskuussa. Kuukauden kokonaispotti oli kuitenkin vain 59 gigawattituntia — 0,8 prosentin osuus kakusta. Tuotannon kasvua selittää se, että uusia aurinkopaneeleita asennetaan ahkerasti.

Tuonnin osuus kasvussa — volyymit laskussa

Nettotuonti (1042 GWh) — tuonnin ja viennin välinen erotus — kasvoi maaliskuun aikana 180,6 prosenttia. Huimalta kuulostavasta prosenttikasvusta huolimatta sähkön tuonti Suomeen on laskussa.

Kuukauden aikana nettotuonnin osuus Suomen sähkönhankinnasta oli 14,2 prosenttia. Vuonna 2014 nettotuonnin osuus sähkönhankinnasta oli 26 prosenttia — vuositasolla. Tuonnin määrää on vähentänyt sähkön tuonnin katkeaminen Venäjältä. Venäläisen sähkön osuus vuositasolla saattoi olla kymmenen prosenttia.

Vuoden 2022 maaliskuussa sähköä tuotiin 1840 gigawattituntia, vuoden 2021 maaliskuussa 1903 GWh ja vuoden 2020 maaliskuussa 1853 GWh.

Viime vuoden maaliskuussa sähköä tuotiin vain 977 gigawattituntia. Tämä selittää kovan kasvuluvun tuoreimmassa maaliskuun kuukausitilastossa. Pitkäaikaisemman vertailun perusteella tuonnin osuus näyttää olevan laskussa. Tätä selittää myös suomalaisen sähköntuotannon kasvu: Olkiluoto 3 ja uudet tuulivoimalaitokset.

Eniten sähköä tuotiin kuukauden aikana Ruotsista: 1163 gigawattituntia.  Virosta liruteltiin 54 gigawattituntia ja Norjasta 26 gigawattituntia. Viroon vietiin 138 gigawattituntia ja Ruotsiin 63 GWh.

#sähkönkäyttö #tilastot