Kuivuus rajoitti yhä vesivoimatuotantoa

Tuulisähköä ennätysmäärä heinäkuussa

27.08.2026, kello 15:26

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Tuulisähköntuotanto ylitti terawattitunnin rajan heinäkuussa. Näin paljon tuulisähköä ei ole tuotettu koskaan aikaisemmin heinäkuussa. Myös aurinkosähköä tuotettiin ennätysmäärä: 0,22 terawattituntia. Tämä paljastuu Energiateollisuus ry:n sähkötilastosta. 

Suomi käytti sähköä heinäkuussa 6,2 terawattituntia. Tämä on 2,9 prosenttia enemmän kuin viime vuoden heinäkuussa. 

Kaikki mittarit osoittavat, että Suomen sähkönkäyttö on kääntymässä kasvuun tämän vuoden aikana. Onko se merkki myös kansantalouden elpymisestä? Ainakin teollisuuden sähkönkäyttö ja suhdanteet näyttävät kulkevan samoja polkuja.

Vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana sähköä käytettiin 6,1 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Myös heinäkuun loppuun päättyvä 12 kuukauden jakso osoittaa 4,8 prosentin kasvua. 

Syy kasvuun on sähkökattilat, datakeskukset ja sähköinen liikenne. Viimeisten kahden vuoden aikana niiden yhteenlaskettu sähkönkäyttö on kasvanut kolme terawattituntia. Sähkökattiloiden yhteenlaskettu teho ylittää pian 3000 megawattia. Myös datakeskusten tehot kasvavat, vaikka kasvun toteutumisvauhti on vielä epävarma. 

— Kylmä alkutalvi selittää yhä tämän vuoden sähkönkäytön kasvua, huomauttaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä. 

— Vaikka teollisuustuotanto on piristynyt, ei tämä näy vielä sähkönkäytön kasvuna.  

Leskelä arvelee, että tällä menolla jopa 90 terawattitunnin maaginen raja voidaan saavuttaa vuoden lopussa. 

Uusia tuotantoennätyksiä

Tuulivoimalaitokset tuottivat sähköä 1,1 terawattituntia heinäkuussa, mikä on poikkeuksellisen paljon: 23 prosenttia enemmän kuin viime vuoden heinäkuussa. Pilvisyys ja tuulisuus saivat lämpötilan tuntumaan viileältä, vaikka kuukauden lämpötila oli normaali.

Pelkästään tuuliolosuhteet eivät vaikuta tuulisähkön määrään. Tuotantoon vaikuttaa myös se, kuinka paljon uusia tuulivoimalaitoksia on otettu käyttöön. Yleensä edellisenä kesänä rakennettujen laitosten tuotanto näkyy vasta seuraavan vuoden tilastoissa.

Tällä hetkellä suunnitteilla olevien tuulivoimalaitosten yhteenlaskettu teho on 69 000 megawattia. Näistä maatuulivoimalaitosten osuus on 52 600 megawattia. Rakennusvaiheeseen on edennyt yhdeksän kohdetta, joiden yhteenlaskettu teho on 901 megawattia. Kuntien myöntämiä rakennuslupia on 3700 megawatin edestä.

Moni rakennusluvan saanut voimayhtiö on vielä odottavalla kannalla. Rakentaminen aloitetaan vasta sitten, kun uusien laitosten sähkölle on riittävästi kysyntää ja kun markkinahinta on kohdallaan.

Myös aurinkosähköä tuotettiin heinäkuussa tavanomaista enemmän: peräti 0,22 terawattituntia. Tämä on 17,2 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten heinäkuussa. Uusia aurinkovoimalaitoksia on rakennettu paljon, mikä selittää kasvua. 

Suomessa on suunnitteilla 300 teollisen kokoluokan aurinkovoimahanketta. Niiden yhteenlaskettu teho on 26 000 megawattia. Rakentamisluvan saaneiden 77 laitoksen yhteenlaskettu teho on 4600 megawattia.

Vaikka kaikki suunnitteilla olevat hankkeet eivät valmistu, kasvaa Suomen aurinkovoimakapasiteetti nopeasti.

Vesivoimalla rajoituksia Itä-Suomessa

Itä-Suomen vesistöissä vesivoimatuotantoa rajoitettiin kesän aikana, jotta vedenpinnat saataisiin nostettua lähemmäs normaalia tasoa. Tämä näkyy sähkötilastoissa. Heinäkuun aikana vesisähköä tuotettiin vain 0,79 terawattituntia, mikä on 13,6 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden heinäkuussa. 

Vesivoiman tuotantomääriin vaikutti myös alhainen sähkönhinta. Sähköä ei kannata tuottaa silloin, kun kilowattitunneista ei saada riittävästi rahaa, vaan on edullisempaa varastoida vettä tulevaa käyttöä varten.

Heinäkuun loppuun päättyvän seitsemän kuukauden aikana vesisähköä tuotettiin seitsemän terawattituntia — 8,5 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten vastaavalla jaksolla.

Myös viimeisten 12 kuukauden aikana vesisähkön määrä supistui. Vesisähköä kertyi 11,6 terawattituntia, mikä on 7,4 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2025 vastaavalla jaksolla.

Vuosi 2025 oli vieläkin heikompi vesisähkövuosi. Silloin heinäkuun loppuun päättyvällä kaudella tuotettiin peräti 22,2 prosenttia vähemmän vesisähköä kuin vuonna 2024 samalla jaksolla.

Yhteistuotanto hiljenee kesällä

Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset eivät juurikaan tuota kesällä sähköä. Kaukolämmitetyissä rakennuksissa tarvitaan jonkin verran lämpöä, jotta asukkaat saisivat lämmintä käyttövettä. Kesällä tällainen lämmöntarve hoidetaan sähkökattiloilla tai lämpökeskuksilla.

Heinäkuussa yhteistuotantosähköä syntyi vain 0,59 terawattituntia. Tämä on kuitenkin 9,4 prosenttia enemmän kuin viime vuoden heinäkuussa. Vuosi sitten yhteistuotantosähkö syntyi poikkeuksellisen vähän: 12,9 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2024 heinäkuussa. Tämä selittää tilastollinen yhteistuotantosähkön kasvun tämän vuoden heinäkuussa.

Ydinvoimalaitokset tuottivat sähköä kuukauden aikana kolme terawattituntia — lähes saman verran kuin viime vuoden heinäkuussa. Kaikki laitokset toimivat normaalisti eikä huoltokatkoja ollut. 

Tukkusähkön keskihinta Euroopassa heinäkuussa 2026.

Edullisempaa kuin Espanjassa

Tukkusähkön keskihinta Suomessa tämän vuoden aikana on ollut noin 60 euroa megawattitunnilta (6 s/kWh). Tämä on vähemmin kuin Espanjassa (63,95 e/MWh) tai Portugalissa (63,84 MWh), jotka ovat kuuluisia halvasta aurinko- ja tuulisähköstään. 

Heinäkuussa hintaero paisui dramaattisen suureksi. Espanjalainen sähkö maksoi heinäkuussa 104,75 euroa megawattitunnilta, kun Suomessa megawattitunti irtosi 15,40 eurolla. Heinäkuun aikana sähkö oli Euroopan unionin alueella halvempaa ainoastaan Ruotsin pohjoisilla hinta-alueilla, joissa megawattitunnin sai 14,32 eurolla.

Teollisuuden piristyminen ei näy

Teollisuustoiminta on piristynyt Suomessa. Yleensä tämä näkyy teollisuuden sähkönkäytön kasvuna. Vielä heinäkuussa parantuneet suhdanteet eivät näy teollisuuden sähkönkäytössä. Heinäkuussa teollisuus käytti sähköä 2,89 terawattituntia — hieman vähemmän kuin viime vuoden heinäkuussa.

Heinäkuun loppuun päättyvällä 12 kuukauden jaksolla teollisuuden sähkönkäyttö oli 35,3 terawattituntia. Tämä on hieman vähemmän kuin vuosi sitten samalla jaksolla (35,5 TWh).

Teollisuuden ulkopuolinen kulutus — muu kulutus, johon kuuluvat myös datakeskusten ja sähkökattiloiden käyttämä sähkö — oli hitusen korkeampi kuin vuosi sitten heinäkuussa. Muu kulutus (3,27 TWh) oli 0,8 terawattituntia korkeampi kuin viime vuoden heinäkuussa.

Muu kulutus kasvoi heinäkuun loppuun päättyvällä 12 kuukauden jaksolla. Viime vuonna jakson aikana sähköä käytettiin 47,9 terawattituntia ja tänä vuonna 52,1 terawattituntia.

Mitä tapahtui tuonnille ja viennille?

Heinäkuussa sähköä tuotiin (9,9 TWh) hitusen enemmän kuin viime vuoden heinäkuussa (9,3 TWh). Suurin osa tuotiin Ruotsista ja rippeet liruteltiin Norjasta ja Virosta.

Vienti kasvoi hyppysellisen — 0,35 terawattitunnilla viime vuoden heinäkuuhun verrattuna. Vienti Viroon (5,59 TWh) laski, mutta vienti Ruotsiin (0,93 TWh) kasvoi.

Nettotuonti — tuonnin ja viennin välinen erotus — oli kuukauden aikana 3,47 terawattituntia. Viime vuoden heinäkuussa nettotuonti oli 3,15 terawattituntia.

Lisää tietoa heinäkuun sähkönkäytöstä löytyy täältä.

#tilastot