Toukokuussa vedet eivät virranneet

Vesisähköä vähemmän kuin koskaan

24.06.2026, kello 15:24

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockophoto

Vesivoimalaitokset tuottivat sähköä toukokuussa vain 0,96 terawattituntia. Tämä on 17,5 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden toukokuussa. Näin vähän vesisähköä ei ole tuotettu koskaan aikaisemmin vuodesta 1992 alkaneella tilastointijaksolla.

Suomi käytti sähköä toukokuussa 6,41 terawattituntia. Tämä on 2,6 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten toukokuussa. Teollisuuden osuus kakusta oli 3,0 terawattituntia ja muun kulutuksen osuus 3,39 terawattituntia.

Teollisuuden sähkönkäytössä ei ole vieläkään tapahtunut muutosta, vaikka tilastokeskuksen mukaan teollisuustuotanto kasvoi lähes kaikilla päätoimialoilla helmikuussa ja maaliskuussa. Teollisuuden sähkönkäyttö oli toukokuussa 0,2 prosenttia pienempi kuin vuosi sitten toukokuussa.

Myös kotitaloudet, maatalous, palvelusektori, sähkökattilat ja datakeskukset — eli muu kulutus — käyttivät sähköä toukokuun aikana sähköä peräti 4,6 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden toukokuussa. Tämä on poikkeuksellista, koska viimeisen vuoden aikana muu kulutus on kasvanut kaikkina kuukausina.

Toukokuun poikkeuksellisen lämmin sää ja kallis sähkö selittävät muutosta. Erityisesti Pohjois-Suomessa oli harvinaisen lämmintä. Siksi kotitaloudet käyttivät vähemmän sähköä lämmitykseen ja kaukolämpöyhtiöt keittivät vähemmän vettä sähkökattiloilla.

Ilmiö vaikutti muuhunkin energiajärjestelmän toimintaan. Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksia käytettiin ahkerammin. Kallistunut sähkö paransi polttamalla tuotettavan sähkön kannattavuutta. Samalla yhteistuotantolaitosten lämmöllä korvattiin sähkökattiloiden lämmöntuotantoa. Suomalainen energiajärjestelmä on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Vesisähköä ennätyksellisen vähän 

Vesivoimalaitosten sähkösaalis 0,96 terawattituntia on poikkeuksellisen pieni. Näin vähän vesisähköä ei ole tuotettu toukokuussa miesmuistiin. Yleensä toukokuu on tulvakuukausi, jolloin vesiä on tarjolla runsaasti.

Viime talvena lunta oli vähän, kevät alkoi normaalia aikaisemmin ja se oli kuiva. Vedenkorkeus monissa keskisuurissa ja pienissä järvissä on nyt historiallisen matalalla. Kun juoksutuksia on rajoitettu, ei kaikille vesivoimalaitoksille riitä vettä. Jopa suurissa vesistöissä virtaamat saattavat olla minimissä.

Lämpövoimalaitokset jauhoivat sähköä kuukauden aikana 0,88 terawattituntia — 9,2 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten toukokuussa. Tästä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten osuus oli 0,75 terawattituntia — 8,5 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Erillistuotantolaitoksista sähköä saatiin 0,12 terawattituntia.

Yhteistuotantolaitoksia omistavat teollisuus ja kaupungit. Ne käyttävät laitoksiaan eri tavoilla ja laitosten käyttöä ohjaavat toisistaan poikkeavat tekijät. Kaupungeissa laitosten tuottama lämpö käytetään kaukolämpöverkoissa, jolloin käyttöä ohjaa lämmityksen tarve. Teollisuus taas tuottaa laitoksilla esimerkiksi höyryä. Sen tarpeeseen vaikuttavat teollisuuden suhdanteet ja tuotteiden kysyntä.

Yhteistuotantolaitosten sähköstä teollisuuden omistamat laitokset tuottavat 55 prosenttia ja kaupunkien omistamat laitokset 45 prosenttia. Aikaisemmin voimasuhteet olivat päinvastaiset.

Muutos työnjaossa tapahtui vuosina 2023–24. Syynä on yhteistuotantosähkön kilpailukyvyn heikkeneminen sähkömarkkinoilla. Kaupungit eivät enää korvaa markkinoilta poistuvia yhteistuotantolaitoksia uusilla yhteistuotantolaitoksilla, vaan kaukolämmön tuottaminen hoidetaan esimerkiksi hukkalämmöillä tai sähkökattiloilla.

Valju tuulisähkövuosi?

Tuulivoimalaitokset tuottivat toukokuussa sähköä 1,58 terawattituntia. Tämä on 1,2 prosenttia enemmän kuin viime vuoden toukokuussa. Tammikuu, helmikuu ja huhtikuu olivat heikkoja tuulisähkökuukausia. Tuulisähkön osalta vuoden kertymä saattaa jäädä tavanomaista pienemmäksi.

Aurinkosähkön tuotanto nousi toukokuussa 0,19 terawattituntiin. Tämä on 25 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten toukokuussa.

Ydinvoimalaitosten sähkösaalis toukokuussa oli 2,43 terawattituntia — 2,2 prosenttia enemmän kuin viime vuoden toukokuussa.

Sähkön vienti kasvussa 

Sähköä vietiin toukokuussa 0,5 terawattituntia. Tämä on yli 70 prosenttia enemmän kuin viime vuoden toukokuussa. Suurin osa vientisähköstä (0,44 TWh) päätyi Viroon.

Viro ja muut Baltian maat ovat samaa sähkömarkkina-aluetta pohjoismaiden kanssa. Maiden väliseen sähkökauppaan vaikuttaa vahvasti se, kuinka paljon sähkö milläkin hinta-alueella maksaa ja minkälaista sähköntuotantoa alueille rakennetaan.

Uutta aurinkovoimaa rakennetaan Baltiaan melko paljon. Tämä vaikuttaa sähkön tarjontaan ja hintaan yhteismarkkinoilla samalla tavalla kuin uuden tuulivoiman rakentaminen Pohjois-Ruotsiin. Maiden välinen sähkökauppa siis vilkastuu: rajajohdoissa kulkee entistä enemmän sähköä moneen suuntaan.

Viime vuoden lopulla avattu Ruotsin ja Suomen välinen Aurora-rajajohto näyttää aktivoineen pohjoismaista sähkökauppaa. 800 megawatin teholla sähköä välittävä johto on merkittävä energiajärjestelmän lisä.

Sähkön nettotuonti — tuonnin ja viennin välinen erotus — oli toukokuussa 0,35 terawattituntia. Tämä on noin 30 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden toukokuussa.

Lisää tietoa toukokuun sähkötilastoista löytyy täältä.

#sähköntuotanto #tilastot