Blogit

Markkinat Omakynä Antti Kohopää

Ympäristöneuvostossa ilmastopolitiikan tulevaisuus

22.03.2024, kello 13:48

Maanantaina Brysselissä kokoustaa ympäristöneuvosto. Ympäristöneuvostoon kuuluvat EU-maiden...

Omakynä Tuotanto Marja Rankila

Pienistä puroista kasvaa suuri virta

20.03.2024, kello 15:12

Keskusteluissa nousee usein eteen väite, että vesivoimaa ei enää tulevaisuudessa tarvita, kun...

Jäsenkynä Markkinat Kimmo Alatulkkila

Kaupunkien energiayhtiöt vetytalouden ja viennin vetureiksi?

05.03.2024, kello 12:25

Pitkä ja kylmä talvi alkaa tuntua hiljalleen punteissa. Kylmissä olosuhteissa eläminen antaa meille...

Uusi tutkimus

Vety – iso hukattu mahdollisuus?

14.06.2022, kello 11:27

Teksti Jukka Kortelainen | Kuva DNV

Yksi energiasiirtymän puhutuimpia aiheita on ollut vety. Sen käyttö on välttämätöntä, jos ja kun halutaan vähähiilistää lento- ja meriliikennettä sekä raskasta teollisuutta kuten sementin ja teräksen valmistusta.

Monista mahdollisuuksista huolimatta useita kysymyksiä vedyn kohdalla on vielä auki – ennen kaikkea se, kuinka nopeasti puhtaasti tuotettu vety ja sen johdannaiset saadaan laajaan käyttöön.

Muun muassa energianhallintaan liittyvää teknistä neuvontaa tarjoavan luokituslaitosyrityksen DNV:n mukaan hallitusten on tehtävä kiireellisiä ja merkittäviä poliittisia linjauksia, joilla varmistetaan, että vetymahdollisuuksia ei hukata.

Uutukaisessa raportissaan DNV toteaa, että vaikka vedyllä on todettu laajalti olevan ratkaiseva osuus maailman energiajärjestelmän vähähiilistämisessä, käytännön toimet ovat toistaiseksi olleet aivan liian hitaita.

Vetyennuste vuoteen 2050 -raportissaan neuvontayritys ennustaa, että vedyn määrän osuus maailman energiapaletissa on ainoastaan 0,5 prosenttia vuonna 2030 ja 5 prosenttia vuosisadan puolivälissä.

Mutta mikäli vuoden 2015 Pariisin sopimuksen ilmaston lämpiämistavoite (enintään 1,5 Celsius-astetta) halutaan saavuttaa, puhtaan vedyn käytön tavoite on kolminkertaistettava, eli vuonna 2050 sen osuuden energiapaletista pitäisi olla 15 prosenttia.   

DNV:n toimitusjohtaja Remi Eriksen sanoo, että vety on elintärkeä hiilen poistamisessa sellaisilta aloilta, joita ei voida sähköistää kuten lento- ja meriliikenne sekä korkeita lämpötiloja vaativat raskaan teollisuuden alat. Siksi vedyn käyttöä olisi priorisoitava näillä aloilla.

- Politiikkatoimet eivät oikein yllä vedyn tärkeystasolle. Niillä pitäisi kannustaa paitsi uusiutuvan energian tuotannon merkittävää lisäämistä myös hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia varteenotettavina osatekijöinä vähähiilisen vedyn valmistuksessa.

Kustannukset 6 500 miljardia euroa

Selvityksen mukaan elektrolyysillä vedestä valmistettava vety on hallitseva tuotantomuoto vuosisadan puoliväliin mennessä, jolloin sen osuus vedyn kokonaistuotannosta olisi 72 prosenttia.

Tähän pääseminen vaatii kuitenkin mittavasti uusiutuvaa energiaa, jotta voidaan sähköistää 3 100 gigawatin elektrolyysikapasiteetti, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin tämänhetkinen aurinko- ja tuulienergian yhteenlaskettu globaalikapasiteetti.

Sitä ennen valmistetaan hiilidioksidin talteenotolla varustetulla menetelmällä maakaasusta ns. sinistä vetyä, jolla on tässä välivaiheessa isoin rooli vedyn tuotannossa. Sen kilpailukyvyn odotetaan kuitenkin laskevan, kun uusiutuvan energian kapasiteetti kasvaa ja sähkön hinta sen myötä laskee.

Energiatarkoituksiin tuotetun vedyn valmistuksen globaalit kustannukset tästä hetkestä vuosisadan puoliväliin mennessä eli noin 28 vuodessa arvioidaan olevan 6,5 biljoonaa euroa.

Lisäksi DNV:n ennusteen mukaan tarvitaan noin 170 miljoonaa euroa vetyputkistoihin ja reilut 500 miljoonaa euroa ammoniakkiterminaalien rakentamiseksi.

Vetyputkistojen osalta kustannusarviot pohjaavat siihen, että yli 50 prosenttia putkistoista saadaan niin, että olemassa olevia maakaasuputkistoja muutetaan vetytäyttöisiksi.

Liikkuu putkissa maiden, mutta ei maanosien välillä

Superpolttoaine vetyä aiotaan kuljettaa putkistoissa keskipitkiä matkoja maiden sisällä ja myös eri maiden välillä, mutta ei maanosien välillä.

Maailmanlaajuinen vetykauppa jäänee varsin rajalliseksi vedyn alhaisen energiatiheyden takia ja siksi, että sen nesteyttäminen laivakuljetuksia varten on kallista. Sen sijaan vedyn valmistukseen liittyvää johdannaista ammoniakkia rahdattaneen globaalisti, koska se vetyä vakaampi ja siten helpommin kuljetettava.

Toimitusjohtaja Remi Eriksenin mukaan vetyvallankumous edellyttää riskien hallintaa ja yleistä hyväksyttävyyttä. Se vaatii myös sellaisia toimenpiteitä, joilla vetyhankkeet saadaan kilpailukykyisiksi ja pankkikelpoisiksi.

- Meidän suunniteltava energiajärjestelmiä niin, että vety omaksutaan yhdeksi merkittäväksi mahdollisuudeksi syrjäyttää hiiltä yhteiskunnissamme, Eriksen lisää.

 

Lähde: Enery Voice

#maakaasu #vetytalous
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja